PALVELUA SUOMEKSI

Kyseiset kortit on kansainvälisiä ja siksi yhdenmukaiset nimitykset.

ensimmäisellä ulkomaanmatkalasi kaikea,
voisit nauttia lomastasi paremmin.

kannattaa myös lopettaa kiroileminen, siitä ei koskaan seuraa mitään positiivista,
vai oletko nähnyt joitain hyötyjä puhetyylistäsi.

Jos koulut jäi peruskouluun, etkä ollut hereillä tunneilla, tässä sinulle pieni muistisääntö:

Debit = pankkipuoli. Ajattele D-kirjaimen olevan lihava, vatsakas pankinjohtaja = tilillä on rahaa.
Credit=luottopuoli. Ajattele C-kirjaimen olevan laiha, köyhä ja nälkäinen, vatsa on kuopalla. Tili on tyhjä, pitää käyttää luottoa.

VisaDebit on Visa-järjestelmässä toimiva tiliveloituskortti ja Debit MasterCard puolestaan on MasterCard järjestelmässä toimiva tiliveloituskortti. Ne veloittavat siis suoraan asiakkaan pankkitiliä eli siinä mielessä niitä voi toki kutsua "pankkikorteiksi". Pankit ovat poistaneet / poistamassa perinteisiä pankkikortteja valikoimistaan ja pakkosiirtämässä myös pankkitililtä tehtävät maksut Visan ja MasterCardin alaisuuteen säästääkseen omaa vaivaa ja ansaitakseen enemmän rahaa. Asiakkaille toki sanotaan mielellään, että se on ihan tavallinen pankkikortti, mitä se kohta onkin kun ei muuta ole jäljellä.

Tämä on toisaalta hyvä, että "pankkipuoli" toimii myös ulkomailla, mutta huono siinä mielessä, että uusi järjestelmä on kansallista pankkikorttijärjestelmää kalliimpi. Kauppiaat joutuvat maksamaan korttimaksujen vastaanottamisesta provisioita, mikä on ihan totta, vaikkei sitä asiakas tulekaan aina ajatelleeksi. Perinteisellä tavallisella pankkikortilla (josta ei automaatin ruutuun tule debit-sanoja) tuo kauppiaskulu on 0 - 5 senttiä / tapahtuma. Debit-ihmeellä se on 0,31% maksetusta summasta. Eli kauppiaskulut 1000 euron ostoksesta pankkikortilla ovat pahimmillaan 5 senttiä. Debit- korteilla vähintään 3,10 euroa ja siihen jotkut pankit lisäävät vielä tuon entisen 0 - 5 senttiä. Periaatteessa pikkusumma, mutta pienistä puroista syntyy iso virta. Kauppiaiden maksamia kuluja (ja sitä kautta asiakkaan maksamia hintoja) debit-kortit nostavat n. 50 000 000 (tämä on nyt koko Suomen tasolla, ei yksittäisen kaupan sentään :-)) euroa vuosittain. Tämä kaikki on Visaa ja MasterCardia Suomessa edustavalle luottokunnalle tuloa, josta se tosin jakaa jotain osuuksia myös pankeille. OP ja Nordea, jotka ovat kaikista innokkaimmin jakaneet debit-kortteja eivät julkista liikesalaisuuteen vedoten, miten jakavat provisiot Luottokunnan kanssa. Tapiola-pankki puolestaan on ilmoittanut, ettei saa mitään Luottokunnan provisioista. Siksipä Tapiola-pankki ei perinteisestä pankkikortista luopumisen kanssa olekaan kiirehtinyt. Myös Handelsbanken, Ålandsbanken, Säästöpankit ja Paikallisosuuspankit jakavat edelleen kortteja, joista automaatin ruudulle tulevat ihan silkalla suomen kielellä "pankki / visa".

Toki kuluja tulee muistakin maksutavoista (varmaan käteisestä jopa enemmänkin) ja onhan se hienoa että kehitys kehittyy, mutta toisaalta lähes monopolin kyky periä 0,31% provikoita kaikista tiliveloitustapahtumista alkaa haiskahtaa yksityiseltä liikevaihtoveronkanto-oikeudelta. Siinä mielessä olisi hyvä, että Luottokunnalle saataisiin kilpailijoita Visa- ja MasterCard -pohjaisten maksujen välitykseen ja mahdollisesti jotain muita EU-vaatimukset täyttäviä Visasta ja MasterCardista riippumattomia maksukorttijärjestelmiä.

EU ja pankkien ahneus tai siis pyrkimys kustannustehokkuuteen ovat siis syynä siihen, että suomen kieltä ei voida enää käyttää korteissa. Omasta mielestäni tosin se kieli on pienin ongelma tässä korttiuudistuksessa.