Nykyinen kommunismin käsitys hyvä

jos vain yksi ajatus hyväksytään? Kommunismi ajaa aina diktatuuriin koska oikeistovoimia ei voi olla. Nytkin keskustaa ja oikeistoa kannattaa yli 70% äänestäjistä, tässä olen osan demareista lukenut keskustaan. Kommunisteihin kuuluu alle 0,5% ja vasureihin alle 10%. jos noille annetaan valta niin mitä kansanvalta mielestäsi itse asiassa tarkoittaa? Vähemmistödiktatuuria vai demokratiaa?

Olet käsittänyt, kivasti tiivistäen, marxismin lähtökohdat soialismin rakentamisessa minun mielestäni aivan oikein. Lyhykäisesti sannottuna, stalinismi ja jälkistalinismi, jotka juontuvat selvistä historiallisista lähtökohdista, eivätkä sen tyyliset totalitaristiset ja byrokraattiset halintojärjestelmät perustu tieteelliseen, dialektismaterialistiseen, sosialismi-käsitykseen. Niiden pohjalta ei sosialismia olisi voitu rakentaa. Romahdus tuli ja olisi tullut ennen pitkää. Mutta olen aina todennut kun romahtanutta reaalisosialismia pohditaan, että vaikka pohdinnan on oltava luonteeltaan kriittistä, on nähtävä myös ne reaalisosialismin myönteisetkin tekijät ja kehityskulut, joilla on merkitystä tulevaisuuden sosialismia ajateltaessa. Koska niitäkin siellä melkoisesti oli.

Ja noin yleisesti todettuna marxismissa ei mitenkään vastusteta ihmisten rationaalista, luovaa, humaania, kriittistä ja kaikkea kestäviin inhimillisiin arvoihin perustuvaa ajattelua ja toimintaa, siis ihmisen yhteiskunnalliseen vapauteen ja demokratiaan pyrkivää ajattelua ja toimintaa. Koska marxismin pääidea, joka useasti kirjataan työväenluokan historialliseksi tehtäväksi, eli kapitalismin kumoaminen ja sosialismin sekä kommunismin rakentaminen, eli vapautuminen kaikenlaisesta ihmisen arvoa latistavasta yhteiskunnallisesta riistosta, nimenomaan perustuu em. luonnehdinnoille. Sanotaan nyt näin ylevästi. Mutta totta kai kommunistit vastustavat sellaista toimintaa jolla ihmisiä pyritään riistämään, alistamaan, kahlitsemaan ja tuhoamaan, kuten kapitalismia yleensä ja sen ääridiktatoorista ja väkivaltaista halitsemistapaa fasismia.

Stallarijutut? Minulla ei ole mitään tekemistä Josef Stalinin kanssa. Tein henkisen pesäeron Stalinista jo silloin,kun Suomen porvarit vannoivat ystävyyttä ja yhteistyötä hänen seuraajiensa kanssa. Minä en ole koskaan kuulunut Suomi-Neuvostoliitto seuraan,esimerkiksi. Kommunistisen Puolueen jäsen olin aina sen lakkauttamiseen saakka.
Monet hyvistä ystävistäni luokiteltiin "stalinisteiksi" tai "sinisalolaisiksi" tai miksi heitä nyt sanottiinkaan.
On väännetty öitä teoriasta. Minä olin reppari yhdestä ainoasta syystä, kommunistisessa puolueessa ollaan eri mieltä ja keskustellaan,tarvittaessa äänestetään ja äänestämisen jälkeen toimitaan enemmistön päätöksen mukaan vaikka sataisi Kiinasta paskaa.
Näin ei menetelty ja tässä ollaan. Katsoin oikein arkistosta mitä mieltä olin silloin, kun Jaruzelski julisti Puolaan sotatilan,kirjoitin puolueosaston toimintakertomuksen. Yleiskatsauksen yhdessä osiossa kertasin tapahtumat Puolassa,se kirjoitus ei tänäkään päivänä kalpene yhtään senaikaisten päivälehtien pääkirjoitusten kanssa. Muistetaanhan,että Aarno Laitinen taisi jo siihen aikaan olla Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies.

Puolueen pulma oli kahtiajako,se perustui valtataisteluun Kremlissä.Stalinismi oli yksi lyömäase,eurokommunismi toinen. SKP:n jäsenyys ei aikoinaan ollut tyrkyllä,puolueeseen ei tultu,siihen hyväksyttiin. Kahtiajaon myötä aloimme haalia jäseniä ollaksemme kumpikin suurempi puolisko. Riita siirtyi piirijärjestöihin ja lehtiin. Toista puolta tuohon aikaan jäseniksi tulleista en nimittänyt kommunisteiksi silloin enkä nimitä nytkään. Siksi en nimitä heitä myöskään stallareiksi tai reppareiksi.
En koskaan ymmärtänyt miksi se "vallankumous" olisi pitänyt tehdä ensin oppilaitoksissa ja teatterissa,työpaikoilla oli paljon vittumaisempaa. Tämä "työväenliikkeen sivistyneistö" vaati ohjaksia käteen "auttaakseen" meitä työläisiä vallankumouksessa. Minusta porvaripentujen kapina ja laululiike puolueessa ei ollut Keskustapuolueen tanhuamista kummempaa,sielläkin keksittiin polkkaan uusia askelkuvioita. Äänekkäämpää se oli ja nostatti mieltä paikassaan,pikkuporvari nukkui huonosti mutta iso porvari kuorsasi ihan kuin ennenkin.

SEN teorian mukaan vallankumous vaatii vallankumouksellisen tilanteen. Oliko yleislakko 1956 vallankumouksellinen tilanne. Minun mielestäni ei ollut. Muutama aika yleislakon jälkeen Kekkonen valittiin presidentiksi,porvaripresidentin valitsi nimenomaan se "vallankumouksellisten etujoukko". Toinen tilanne meillä oli nämä 70-luvun säpinät. Yleislakkoon verraten laululiike oli laululiike ja sellaiseksi se jää. Hauskaa kyllä oli.Minun ja meidän ajatteluamme ei muuta miksikään se,että porvarit ylireagoivat kummassakin tapauksessa siten,kuin porvarit reagoivat kokiessaan rahamassinsa vähänkään uhatuksi. Juuri tuosta syystä tämän palstan porvarikirjoittajat kirjoittavat mitä kirjoittavat.He kirjoittavat ettei kommunisteja juuri ole,seuraavassa lauseessa he vastustavat voimakkaasti sitä,mitä heidän mielestään ei enää ole.Nyt he eivät pelkää pussinsa puolesta,he pelkäävät voittojensa pienenevän. Eiväthän tämän maan komut sitä voi estää mutta esimerkiksi minä olen nauranut heidän epäjumalalleen rahalle.Ja kun laman myötä heidän voittonsa hupenevat,he eivät halua kuulla siitä. Siksi yksikin kommunisti on heille liikaa.

Yksinkertaistaen,minä en ole koskaan enkä yhtäkään kertaa haahuillut vallankumouksesta. Perustan käsitykseni teoriaan,joku toinen voi tulkita sen toisin. Minun rajani ei siis kulje "stallareitten" ja "reppareitten" välissä. Se on porvarien tulkinta ja lähtee heidän omista käsityksistään.
Lenin-setä asuu Venäjällä,tietänet tämän Tampereelta alkaneen takinkäännön. Muistanet tv-ohjelman "Mitäs me stallarit" . Siinä "stallarit" esitettiin eräänlaisina väärin johdettuina reppanoina. Monet heistä sitä olivatkin,olivathan he tulleet porvarillisin arvoin työväenliikkeeseen,he tulivat takki auki ja isiensä rahat taskussa kuten tullaan huorataloon. Kenen etuja palvelee "stallarien" esittäminen tällaisina? Pikkuporvareilla on hauskaa nauraessaan "stallareille". Minä olen nähnyt ihan oikeita,piinkovia stalinisteja,arvaa kenelle he nauravat tänään? He nauravat pikkuporvareille jotka nauravat television "stallareille". Tämän palstan pikkuporvarit vaativat tunnustuksia ja "Suomen kommunistien mustaa kirjaa". Arvaa miksi sitä ei tehdä koskaan? Isoilla porvareilla on niin paljon nokea nokassa suhteissa ja kauppasuhteissa Neuvostoliiton kovan linjan kommunisteihin,ettei heillä ole varaa penkoa asioita. Tapahtumat otetaan kenties esille heidän kuoltuaan mutta silloin ovat kuolleet jo sen aikaiset stalinistitkin.

Ettei maailma olisi ihan lohduton niin ajattelen; vapaudessa,veljeydessä ja tasa-arvossa ei ole mitään vikaa vieläkään. Tämä talousjärjestelmä ei niitä koskaan saavuta,sosialismin paluuseen sellaisena kuin sen elimme en usko mutta eihän sen sellaisena tarvitsekaan palata. Nimenomaan Neuvostoliitto osoitti,kun ihminen pannaan tarpeeksi tiukalle,hän sanoo ei. Maailman ihmisten enemmistö alkaa olla aika tiukilla,he kaivavat esiin kenties Marxin,kenties jotakin muuta. Etelä-Amerikka on jo kaivanut esiin muuta,se on mahdollista koska USA:n erikoisjoukot eivät ole enää palauttamassa heitä "oikealle" tielle.

Saksan Die Linke oli taannoisten vaalien voittajien joukossa. Sosialidemokratiahan Euroopassa on kriisissä,
Ranska,Saksa,Englanti,Ruotsi,Suomi. Sosialidemokraattien on pakko reivata ollakseen olemassa,kun oikealle ei voi kääntää on käännettävä vasemmalle.Se yleensä radikalisoi ihmisiä,katsotaan mihin se sitten johtaa.
Pikkuporvareita käy eniten sääliksi,he eivät vieläkään ymmärrä että paluuta lamaa edeltäneeseen maailmaan ei ole.