Moni uskoi pienenä Joulupukin olemassa oloon, ja Rovaniemellä on Pukinpaja. Moni lapsi koki karvaan pettymyksen kun hän tajusi että Joulupukki oli huijausta - iskä, äiti ja sukulaiset kävivät kaupasta ostamassa lahjat. Ei ollut lentäviä poroja tai rekeä.
Jumalassa on kyse samantyylisestä asiasta, mutta sitä vaan on monin verroin vaikeampi ymmärtää. Tämän takia uskovaisia on niin paljon maailmassa. Kollektiivinen illuusio on ihmisen yhteiskunnallisten edesottamusten kannalta tärkeä - länsimainen tiede ei ymmärrä uskonnon roolia vielä oikein. (sitä pidetään lähinnä vitsinä, mutta sitä se ei ole. Se on yhteiskuntaa pystyssä pitävä tukipilari.)
Vaikka Kirkko on instituutiona tärkeä, niin se ei tee Jumalasta yhtään sen todellisempaa. (Raamattu on kuin Kalevala.) Vielä selvempi huijaus on Kristinuskossa usko Jeesukseen Jumalan poikana - ei millään pahalla uskovaiset. Koko juttu on kuitenkin niin naivin, että pitää ihmetellä mitä ihmiset oikein ajattelevat.
Asian selitys vaatii kuitenkin aivotoimintamme tutkailua. Tutkijat ovat huomanneet että uskovaisten aivot, ihan tietyt aivoalueet, käyvät ylikierroksilla. Sikäli mikäli uskoo että kaikki ihmisen fiilikset ovat aivotoiminnoista riippuvaisia, niin fiiliksen siitä että on olemassa Jumalan on oltava aivojemme tuottaman.
Näin voi todeta että tunne meitä suuremmasta "Jumalasta" on harhakuvitelman. Sen voi rinnastaa alussa esille ottamaani harhakuvitelmaan Joulupukin olemassa olosta.
Ihmismieli on kovin erehtyväinen ja harhainen. Vaikka uskoo Jumalaan, niin se ei tarkoita sitä että on tyhmä tai muuten mielenvikainen. En kuitenkaan lähtisi hehkuttamaan asialla, niin kuin uskovaisilla on tapana. On jossain määrin hullua pakottaa toiset uskomaan omiin harhakuvitelmiinsa. On eri asia mikäli molemmat suostuvat uskomaan samaan harhaan yhteisymmärryksessä, kuten meillä on tapana kun rakastumme kanssa ihmiseen - tässä sisäsyntyiset tunteet ja tuntemukset projisoidaan ympäristöön.
Mikäli toinen tekee samoin ja tunteet ovat tietynlaisia niin kutsumme sitä rakkaudeksi.
Rakkaus on tästä huolimatta hyvä asia ja niin on uskontokin. Kumpaakaan ei ole hyvä pakottaa toiselle.
Harhaisuutemme on pitkälle tuntemustemme ja tunteidemme "vika", mutta olisihan elämä kovin tylsää ilman niitä - tässä ollaan jo lähellä "totuutta" (sikäli mikäli sitä edes on.)
Joudumme valitsemaan kollektiiviset harhamme yhdessä. Ennen kaikkea joudumme elämään niiden kanssa.
Onko järkeä sotia siitä kumman harha on parempi Kristityn vai Muhamettilaisen? Tiedemiehen vai Uskovaisen?
Kyllä, tiede ei pääse asiaa pakoon - se on samassa veneessä. Tiedeyhteisöt eivät osaa ajatella omaa harhaisuuttaan sen enempää kuin Uskovaisetkaan. Keskimäärin vaan riidellään siitä kumman näkökulmat ovat parempia - siis kumman harhat ovat uskottavampia.
Illuusio on illuusio, vaikka sitä kuinka yrittää todeksi muuttaa.
Kaikki perustuu loppupeleissä ihmisen tarpeeseen saada jotain minkä vuoksi elää - taistella.
Yritämme ymmärtää tarkoituksemme elää ja olla, mutta totuus on liian piinaavan ja ahdistavan, joten olemme luoneet itsellemme kollektiiviset harhat; Uskonnot, Taiteet ja Tieteet.
Tämä on aivan luonnollista, vaikka tässä käytänkin tietynlaisia termejä (negatiiviseen vivahtavia).
Aivomme eivät ole mikään totuuden airut, vaan se luo meille tarkoituksenmukaisen kuvan ympäristöstämme. Sellaisen missä olisi hyvä elää ja olla.
- Näin evoluutio toimii, se on äärettömän tehokas. Niin tehokas että sitä ei edes tule ajatelleeksi. (niin sen pitää ollakin.)
(Totuus asioiden todellisesta luonteesta ei ole mukava asia tajuta. Mitään (puhdasta valkeaa valoa ei ole), niin kuin uskonnoissa yritetään opettaa. Asioiden todellinen tila on kuin avaruus, pimeä, kylmä ja tyhjä - vailla lämpöä ja inhimillisyyttä. Tästä syystä kannattaa valita valo; rakkaus.(..ehkä Jumala.) Se on monille parempi asia kuin "ei- mitään", eli kiinaksi wu-wei.
Runollisemmin:
Kun katsot syvyyteen,
niin varo!
Se tuijottaa takaisin,
katsein jäätävin,
- kylmänä kuin kuolema.
Jumalassa on kyse samantyylisestä asiasta, mutta sitä vaan on monin verroin vaikeampi ymmärtää. Tämän takia uskovaisia on niin paljon maailmassa. Kollektiivinen illuusio on ihmisen yhteiskunnallisten edesottamusten kannalta tärkeä - länsimainen tiede ei ymmärrä uskonnon roolia vielä oikein. (sitä pidetään lähinnä vitsinä, mutta sitä se ei ole. Se on yhteiskuntaa pystyssä pitävä tukipilari.)
Vaikka Kirkko on instituutiona tärkeä, niin se ei tee Jumalasta yhtään sen todellisempaa. (Raamattu on kuin Kalevala.) Vielä selvempi huijaus on Kristinuskossa usko Jeesukseen Jumalan poikana - ei millään pahalla uskovaiset. Koko juttu on kuitenkin niin naivin, että pitää ihmetellä mitä ihmiset oikein ajattelevat.
Asian selitys vaatii kuitenkin aivotoimintamme tutkailua. Tutkijat ovat huomanneet että uskovaisten aivot, ihan tietyt aivoalueet, käyvät ylikierroksilla. Sikäli mikäli uskoo että kaikki ihmisen fiilikset ovat aivotoiminnoista riippuvaisia, niin fiiliksen siitä että on olemassa Jumalan on oltava aivojemme tuottaman.
Näin voi todeta että tunne meitä suuremmasta "Jumalasta" on harhakuvitelman. Sen voi rinnastaa alussa esille ottamaani harhakuvitelmaan Joulupukin olemassa olosta.
Ihmismieli on kovin erehtyväinen ja harhainen. Vaikka uskoo Jumalaan, niin se ei tarkoita sitä että on tyhmä tai muuten mielenvikainen. En kuitenkaan lähtisi hehkuttamaan asialla, niin kuin uskovaisilla on tapana. On jossain määrin hullua pakottaa toiset uskomaan omiin harhakuvitelmiinsa. On eri asia mikäli molemmat suostuvat uskomaan samaan harhaan yhteisymmärryksessä, kuten meillä on tapana kun rakastumme kanssa ihmiseen - tässä sisäsyntyiset tunteet ja tuntemukset projisoidaan ympäristöön.
Mikäli toinen tekee samoin ja tunteet ovat tietynlaisia niin kutsumme sitä rakkaudeksi.
Rakkaus on tästä huolimatta hyvä asia ja niin on uskontokin. Kumpaakaan ei ole hyvä pakottaa toiselle.
Harhaisuutemme on pitkälle tuntemustemme ja tunteidemme "vika", mutta olisihan elämä kovin tylsää ilman niitä - tässä ollaan jo lähellä "totuutta" (sikäli mikäli sitä edes on.)
Joudumme valitsemaan kollektiiviset harhamme yhdessä. Ennen kaikkea joudumme elämään niiden kanssa.
Onko järkeä sotia siitä kumman harha on parempi Kristityn vai Muhamettilaisen? Tiedemiehen vai Uskovaisen?
Kyllä, tiede ei pääse asiaa pakoon - se on samassa veneessä. Tiedeyhteisöt eivät osaa ajatella omaa harhaisuuttaan sen enempää kuin Uskovaisetkaan. Keskimäärin vaan riidellään siitä kumman näkökulmat ovat parempia - siis kumman harhat ovat uskottavampia.
Illuusio on illuusio, vaikka sitä kuinka yrittää todeksi muuttaa.
Kaikki perustuu loppupeleissä ihmisen tarpeeseen saada jotain minkä vuoksi elää - taistella.
Yritämme ymmärtää tarkoituksemme elää ja olla, mutta totuus on liian piinaavan ja ahdistavan, joten olemme luoneet itsellemme kollektiiviset harhat; Uskonnot, Taiteet ja Tieteet.
Tämä on aivan luonnollista, vaikka tässä käytänkin tietynlaisia termejä (negatiiviseen vivahtavia).
Aivomme eivät ole mikään totuuden airut, vaan se luo meille tarkoituksenmukaisen kuvan ympäristöstämme. Sellaisen missä olisi hyvä elää ja olla.
- Näin evoluutio toimii, se on äärettömän tehokas. Niin tehokas että sitä ei edes tule ajatelleeksi. (niin sen pitää ollakin.)
(Totuus asioiden todellisesta luonteesta ei ole mukava asia tajuta. Mitään (puhdasta valkeaa valoa ei ole), niin kuin uskonnoissa yritetään opettaa. Asioiden todellinen tila on kuin avaruus, pimeä, kylmä ja tyhjä - vailla lämpöä ja inhimillisyyttä. Tästä syystä kannattaa valita valo; rakkaus.(..ehkä Jumala.) Se on monille parempi asia kuin "ei- mitään", eli kiinaksi wu-wei.
Runollisemmin:
Kun katsot syvyyteen,
niin varo!
Se tuijottaa takaisin,
katsein jäätävin,
- kylmänä kuin kuolema.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun huolella vertaamme myyttiä joulupukista Raamatun tosikertomukseen Jeesuksesta Kristuksesta, meille jää se järkyttävä tosiasia, että pukki on täydellisesti korvannut Jeesuksen liian monien ihmisten elämässä.
New Age’n kirjoittajat julistavat toistuvasti, että planetaarisen Logos’in ylin johtaja - heidän korkein johtajansa - on nimeltään Sanat Kumara. Mestari D.K., joka puhuu Alice Bailey’n kautta, määrittelee Sanat Kumara’n “valona ja tietoa antavana älynä planeetallamme ja sen sisällä.” [The Externalisation of the Hierarchy, Alice A. Bailey, Sivu 676]. Myöhemmin samassa teoksessa Sanat Kumara tunnustetaan toisella nimellä: Maailman Herra [Sivu 735]. Tämä on tietysti synonyymi Raamatun Saatanasta käyttämille nimityksille. Raamatussa Joh. 12:31, 14:30, ja 16:11, Jeesus nimitti Saatanaa ”maailman ruhtinaaksi”. On siis varma, että Sanat, New Age’n ylin johtaja, jota he nimittävät ”Maailman Herraksi” ei ole kukaan muu kuin Saatana, jota Jeesus kutsui ”maailman ruhtinaaksi”. Sanat on yksinkertaisesti vain englanninkielen sanan Satan translokaatio. Sanat on yhtä kuin Satan, suomeksi Saatana. Tästä ei ole epäilystä varsinkin ottaen huomioon, että Suunnitelma tuoda Sanat’in Uusi Maailman Järjestys on identtinen Raamatun profetialle siitä, kuinka Saatana tulee toimimaan aikakauden lopussa.
Santa = Satan.
Salli minun nyt esitellä eräs toinen sanan Satan (Saatana) translokaatio.
Santa. Kuten sanoissa Santa Claus (joulupukki).
Ennen kuin reagoit liian pikaisesti, pyydän sinua varaamaan aikaa ja lukemaan tämän vertailun Raamatun opetusten Jeesuksen ja mytologisten käsitysten joulupukin (engl. Santa Claus) välillä. Monet, monet pastorit valittavat sitä tosiasiaa, että joulupukki on korvannut Jeesuksen liian monien lasten ja aikuisten sydämissä tämän päivän Amerikassa (miten Suomessa?). Kun luet tätä vertailua, niin ymmärrät, että tämä korvaaminen amerikkalaisten sydämissä ei ole tapahtunut vahingossa. Pystyt näkemään kuinka Saatana, mestarimarionetti, vetäen naruista maailman yläpuolella, johtaa sekä aikuisia että lapsia pois Jeesuksesta kohti joulupukkia, joka on maailman rakkauden ja kaiken sen ruumiillistuma, mitä maailmassa on.
http://www.laverdaduniversal.org/joulupukki.html.
http://www.youtube.com/watch?v=6mPorqb4l8Y
Sanaleikkejä...
Kiitos kun teit hyvästä tyypistä eli Joulupukista pahan tyypin. Miksi teit taas jostakin vihollisen. Jumala on teettäny jo tarpeeksi kristittyjen vihollisia joita vastaan pitäisi taistella.
Muistaakseni sherwoodilla oli kerran jotain samantapaista horinaa.
Joulupukki on kuitenkin mukavampi otus, vaikka en saanutkaan jouluksi uutta läppäriä, vain sukkia.