Helsinki oli tunnettu äärioikeistolaisen IKL tukilinnake aikoinaan. 1950- ja 1960-luvulla juuri Helsingin poliittisen kentän äärimmäisin oikea laita kävi hysteeristä antikekkoslaista kampanjaa, joka nauratti jopa Kekkosta itseään. Kekkosen päiväkirjassa on merkintä 1960-luvun alussa jossa presidentti kirjoitti eräästä Kokoomuksen kokouksesta:
"paikalla oli vanhoja kokoomuslaisia naisia jotka kiljuivat kuin Beatlesin ihailijat".
Helsingin polittinen oikeisto kantaa IKL:n kiihkeintä perinnettä. Siihen kuuluu uusmoralismi ja kirkasotsainen pölhöpopulismi. Tästä mätäloukusta nousee verkkolehti Uuden Suomen kaltaista idiotismia.
"paikalla oli vanhoja kokoomuslaisia naisia jotka kiljuivat kuin Beatlesin ihailijat".
Helsingin polittinen oikeisto kantaa IKL:n kiihkeintä perinnettä. Siihen kuuluu uusmoralismi ja kirkasotsainen pölhöpopulismi. Tästä mätäloukusta nousee verkkolehti Uuden Suomen kaltaista idiotismia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kaiholla sitä monet vieläkin muistelee. Äärioikeistolla oli aihetta katkeruuteen, niin ankarasti Kekkonen heitä ahdisti. En minä Keskustalaisena mikään suuri Kekkosfani ole vaikka olenkin aina ihaillut hänen jämäkkyyttään äärioikeistoa vastaan, sehän loi vankan perusta myös punamultayhteistyölle. Jotenkin mystisiä ja oudon kiehtovan salaperäisyyden harson peittämiä tarunhohtoisia aikoja ne ovat olleet. Kekkosen toiminnassa moni asia ihmetyttää, sekin miksi Kekkonen halusi tuhota IKL:n kokonaan. Ja sitten ne politikoinnit NL:n kanssa, oikein piti koodinimet olla sitä varten, tämä "Timo"... mutta en kyllä toisaalta tuomitsisi häntä maanpetturiksikaan, vallanhalustaan huolimatta ajoi tietyissä tilanteissa tehokkaasti myös maansa etua. Heh punaisia vuorineuvoksia, oli ne aikoja. No nyt on sitten SDP ensin ohittanut Kokoomuksen oikealta, kaikkea sitä on nähnyt... ja nationalismi nousee taas, on toki toisenlaista kuin ennen mutta silti pelottavaakin
Mutta Uusi Suomi, tuo kunniakas suomalaisuuden äänitorviko likaisi itseään halvalla journalismilla, ei kai?