TE-keskuksilla on rahaa työllistämiseen,mutta rahaa ei käytetä.
Tuleemieleen, että onko TE-keskusten henkilökunta kovin samanlaista kuin YLE:llä eli filatovilaisia menneiltä vuosilta. Silloin ymmärtäisi sen, ettei hallituksen työllisyyslinjauksia ole miellyttävää noudattaa.Mitä huonommin menee, sen parempi demareille seuraavissa vaaleissa.
Ryhtiä Pekkarinen!
Potkut tai lomalle joka päällikkö ja pikkupäällikkö TE-keskuksista, jos jarru on päällä eikä hommat onnistu.Johan on kumma!
Tuleemieleen, että onko TE-keskusten henkilökunta kovin samanlaista kuin YLE:llä eli filatovilaisia menneiltä vuosilta. Silloin ymmärtäisi sen, ettei hallituksen työllisyyslinjauksia ole miellyttävää noudattaa.Mitä huonommin menee, sen parempi demareille seuraavissa vaaleissa.
Ryhtiä Pekkarinen!
Potkut tai lomalle joka päällikkö ja pikkupäällikkö TE-keskuksista, jos jarru on päällä eikä hommat onnistu.Johan on kumma!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miksi EU:n sosiaalirahaston 100 miljoonaa euroa pitäisi jakaa TE-keskusten kautta?
TE-keskus on yritysten rahoituslaitos. Suomelle annetusta EU:n sosiaalirahaston 100 miljoonan potista TE-keskukset yrittävät (byrokratiansa avulla) jakaa mahdollisimman paljon yritysten investointeihin, joita yritykset eivät halua tehdä, joten rahat jäävät jakamatta.
Pitääkö EU:n sosiaaliraston toimia suomalaisten yritysten rahoituslaitoksena laman aikana, kun yritykset eivät halua edes investoida ja irtisanovat mahdollisimman paljon ja siirtävät tuotantoa orjatyövoiman maihin.
Kyllä sosiaalirahaston työllisyyteen tarkoittamat 100 miljoonaa euroa pitää ohjata suoraan esim. kuntien työllistämistukeen, jota hallitus karsi 20 miljoonaa valtaan päästyään.
Myös erilaiset työllisyyttä ylläpitävät ja tukevat kansalaisjärjestöt, jotka työllistävät työttömiä voisivat moninkertaistaa toimintansa EU:n sosiaalirahaston 100 miljoonan potin avulla.
Yritysten tukeminen, jotta voivat maksaa verovapaita osinkojaan ja miljoonien eurojen optioita johtajille, entiseen malliin laman jälkeen, pitää lopettaa sosiaalirahastoista ja valtion verorahoista.
Ennen lamaa yritykset jakoivat ennätyssuuret osingot, kun osinkotulojen verotusta kevennettiin.
Näin yrityksillä oli Suomessa "matti kukkarossa" laman tullessa ja työntekijät irtisanottiin tai lomautettiin. Ruotsissa ja Norjassa varauduttiin lamaan. Siellä yritykset kouluttavat työvoimaa ja ovat näin huippukunnossa noususuhdanteen käynnistyessä. Ruotsissa kunnat eivät lomauta eivätkä irtisano, valtio tukee kuntia eikä karsi työllistämisrahoja kuten Suomessa.
Työnantajien kela-maksun poistaminen oli miljardin eilen "sosiaalipotti" yrityksille, joille mikään ei näytä riittävän.