Mikseivät ruotsinkieliset kouluta jäseniään hoitoalalle enemmän, jottei suomenkielisten hoitajien tarvitse yrittää muka ummikoille selittää asioita. Rahoitusalalla, liike-elämässä ja lakimiehinä sen sijaan näkee paljon ruotsinkielisiä nimiä. Heidän mahdollisuuksiaan ilmeisesti tuetaan selvästi hakeutumisessa noille rahakkaille aloille. Paremmuudesta ei voi olla kysymys. Sen tutkimukset ovat osoittaneet.
Ruotsinkielisten kouluttautuminen?
well done
8115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
niitä koulutetaan ihan riittävästi, mutta kun he joutuvat myös hoitamaan toisella kotimaisella (eli suomeksi..)
puhumassa ruotsia mukaummikoille? Ei näytä olevan ihan riittävästi. Monilla muilla aloilla näkyy olevan ihan riittävästi kyllä.
mutta heidän pitä tulla välillä tyhjentämään sun vatsalaukku alkoholista ;)
ja tarvitaan minkä takia ne hakeutuvat sinne missä joutuu hoitamaan sillä toisella kotimaisella (eli suomeksi)? Kaiketi ne ovat hakeutuneet sellaiseen paikkaan jossa puhutaan suomea vaikka heitä tarvittaisiin siellä missä puhutaan muumiruotsia. Tämä on selvä järjestelykysymys.
Ei kaikkien surujen tarvitse käydä Hankenia tai Åbo Academia vaan paskansiivouskin pitää kiinnostaa ei sitä voi jättää suomenkielisten harteille ja vaatia vielä, että se hoidettaisiin tönkköruotsilla.
Seuraavaksi varmaankin esität vartioitua keskitysleiriä ruotsinkielisille.
Ei vaan esitän oikean osoitteen heidän koulutuspaikakseen. He voivat hakeutua juuri sinne missä heitä kaivataan onko se liian paljon pyydetty? Varsinkin kun se suomen puhuminen karsastaa.
.. ruotsinkielistä koulutusta Suomessa tulee lisätä?
Tokihan me puhumme niin ummikoille kuin kaksikielisillekin mutta sellainen järjestelmä että suomenkieliset palvelisivat vain toisiaan ja meikäläiset vain omiamme ei ainakaan kaksikielisillä alueilla oikein onnistuisi. Itselleni ei ainakaan ole mikään ongelma vaihtaa kieltä kymmeniä kertoja työpäivän aikana, sellainen on minun maailmassani aivan normaalia.
Helsingissä asuu yli 30 000 ruotsinkielistä ja heitä minä ja useat kollegani palvelemme heidän omalla äidinkielellään aivan kuten suomenkielisiäkin siinä ohessa.
Sellainen systeemi että suomen- ja ruotsinkielisiä varten olisi kaikissa yhteiskunnan palvelurakenteissa erikseen omakieliset työntekijänsä ja omat palvelupisteensä ei ainakaan minun korviini kuulosta kovin viisaalta, kun ne voi paljon halvemmalla hoitaa kielitaitoisen henkilökunnan avulla.