Mihin valuvat Ylen rahat?
Sunnuntai 4.10.2009 klo 14.42
Yleisradio törsää surutta rahaa Tangomarkkinoihin, saippuasarjaan ja jättimäiseen henkilökuntaan.
Yleisradion rahoituksesta on kiistelty tällä viikolla kiivaasti. Iltalehti selvitti mihin kaikkeen Ylen jättibudjetti oikein kuluu.
Ylen liikevaihto vuonna 2008 oli 380 miljoonaa euroa. Yhtiön kulut ja poistot olivat puolestaan yhteensä 400 miljoonaa euroa.
Henkilöstökulut olivat 190 miljoonaa euroa, eläkekulut 16 miljoonaa euroa, esitysoikeuskorvaukset 71 miljoonaa euroa ja muut kulut 114 miljoonaa euroa.
Jungnerilla kova palkka
Suurin menoerä olivat siis palkat. Niissä riittääkin maksamista, sillä vuoden 2008 lopussa Ylessä työskenteli täyspäiväisesti yli 3 200 ihmistä ja viime vuonna keskimäärin lähes neljätuhatta. Pelkästään toimitusjohtaja Mikael Jungnerin palkkapussiin kilahti viime vuonna 190 000 euroa. Muu johtoryhmä tienasi yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa.
Ylen henkilökuntamäärä on Suomen oloihin suhteutettuna suorastaan jättimäinen. Väestömäärään suhteutettuna esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC on jopa puolet pienempi kuin mammuttitaudista kärsivä Suomen Yle.
Kun Yle ei saanut tällä viikolla toivomaansa neljän prosentin korotusta ensi vuoden tv-maksuun vaan ainoastaan kolmen prosentin korotuksen, Jungner hermostui ja väläytteli julkisuudessa reilun 300 ihmisen vähentämisellä. Kansainvälisesti vertailtuna Ylellä olisi siis kuitenkin varaa potkia pellolle pikemminkin yli tuhat henkilöä.
Outoja rahareikiä
Sekavasta organisaatiosta kärsivä Yle on täynnä toinen toistaan erikoisempia rahareikiä, ja miljoonia valuu omituisiin hankkeisiin. Tänä vuonna Yle otti esimerkiksi hoitaakseen Seinäjoen tangomarkkinoiden sponsoroinnin. Siihen uppoaa arvioiden mukaan noin miljoona euroa. Yle alkaa myös tuottaa uutta päivittäistä saippuasarjaa, joka kilpailee selvästi kaupallisten kanavien vastaavien kanssa.
Kun otetaan vielä huomioon esimerkiksi paljon kohuttu kauppa, jossa Yle osti esitysoikeudet amerikkalaisen kaapelikanavan HBO:n viihdesarjoihin, niin Yleisradio näyttää kilpailevan yhä selkeämmin kaupallisten kanavien kanssa ja unohtavan sivistävän tehtävänsä.
Esimerkkejä löytyy myös toisesta ääripäästä, sillä toisaalta Yle tukee isoilla rahoilla myös niin sanottua korkeakulttuuria. Esimerkiksi Radion sinfoniaorkesteri lohkaisee vuosittain noin 7 miljoonaa euroa Ylen rahoista. Televisiossa orkesteria nähdään keskimäärin kerran kuukaudessa.
Ruotsinkielistä törsäystä
Kohtuuttoman suuri osa rahoista valuu myös suomenruotsalaisiin ohjelmiin, kun varat suhteutetaan suomenruotsalaiseen väestöön saati sitten ohjelmia katsovien määrään. Peräti 15 prosenttia tv-kanavien kustannuksista palaa ruotsinkieliseen FST5-kanavaan, vaikka sen katsojaluvut rämpivät pohjalukemissa.
Ylen miljoonia palaa lähivuosina roppakaupalla myös surullisenkuuluisaan Musiikkitaloon. Ympäri Suomea asuvat tv-lupamaksun maksajat kustantavat siis korkeakulttuurin areenan pääkaupunkilaisille.
JUHO RISSANEN
[email protected]
Sunnuntai 4.10.2009 klo 14.42
Yleisradio törsää surutta rahaa Tangomarkkinoihin, saippuasarjaan ja jättimäiseen henkilökuntaan.
Yleisradion rahoituksesta on kiistelty tällä viikolla kiivaasti. Iltalehti selvitti mihin kaikkeen Ylen jättibudjetti oikein kuluu.
Ylen liikevaihto vuonna 2008 oli 380 miljoonaa euroa. Yhtiön kulut ja poistot olivat puolestaan yhteensä 400 miljoonaa euroa.
Henkilöstökulut olivat 190 miljoonaa euroa, eläkekulut 16 miljoonaa euroa, esitysoikeuskorvaukset 71 miljoonaa euroa ja muut kulut 114 miljoonaa euroa.
Jungnerilla kova palkka
Suurin menoerä olivat siis palkat. Niissä riittääkin maksamista, sillä vuoden 2008 lopussa Ylessä työskenteli täyspäiväisesti yli 3 200 ihmistä ja viime vuonna keskimäärin lähes neljätuhatta. Pelkästään toimitusjohtaja Mikael Jungnerin palkkapussiin kilahti viime vuonna 190 000 euroa. Muu johtoryhmä tienasi yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa.
Ylen henkilökuntamäärä on Suomen oloihin suhteutettuna suorastaan jättimäinen. Väestömäärään suhteutettuna esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC on jopa puolet pienempi kuin mammuttitaudista kärsivä Suomen Yle.
Kun Yle ei saanut tällä viikolla toivomaansa neljän prosentin korotusta ensi vuoden tv-maksuun vaan ainoastaan kolmen prosentin korotuksen, Jungner hermostui ja väläytteli julkisuudessa reilun 300 ihmisen vähentämisellä. Kansainvälisesti vertailtuna Ylellä olisi siis kuitenkin varaa potkia pellolle pikemminkin yli tuhat henkilöä.
Outoja rahareikiä
Sekavasta organisaatiosta kärsivä Yle on täynnä toinen toistaan erikoisempia rahareikiä, ja miljoonia valuu omituisiin hankkeisiin. Tänä vuonna Yle otti esimerkiksi hoitaakseen Seinäjoen tangomarkkinoiden sponsoroinnin. Siihen uppoaa arvioiden mukaan noin miljoona euroa. Yle alkaa myös tuottaa uutta päivittäistä saippuasarjaa, joka kilpailee selvästi kaupallisten kanavien vastaavien kanssa.
Kun otetaan vielä huomioon esimerkiksi paljon kohuttu kauppa, jossa Yle osti esitysoikeudet amerikkalaisen kaapelikanavan HBO:n viihdesarjoihin, niin Yleisradio näyttää kilpailevan yhä selkeämmin kaupallisten kanavien kanssa ja unohtavan sivistävän tehtävänsä.
Esimerkkejä löytyy myös toisesta ääripäästä, sillä toisaalta Yle tukee isoilla rahoilla myös niin sanottua korkeakulttuuria. Esimerkiksi Radion sinfoniaorkesteri lohkaisee vuosittain noin 7 miljoonaa euroa Ylen rahoista. Televisiossa orkesteria nähdään keskimäärin kerran kuukaudessa.
Ruotsinkielistä törsäystä
Kohtuuttoman suuri osa rahoista valuu myös suomenruotsalaisiin ohjelmiin, kun varat suhteutetaan suomenruotsalaiseen väestöön saati sitten ohjelmia katsovien määrään. Peräti 15 prosenttia tv-kanavien kustannuksista palaa ruotsinkieliseen FST5-kanavaan, vaikka sen katsojaluvut rämpivät pohjalukemissa.
Ylen miljoonia palaa lähivuosina roppakaupalla myös surullisenkuuluisaan Musiikkitaloon. Ympäri Suomea asuvat tv-lupamaksun maksajat kustantavat siis korkeakulttuurin areenan pääkaupunkilaisille.
JUHO RISSANEN
[email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
ja kieroja ?
YLE ON LAKKAUTETTAVA HETI !!
Suomen ruotsinkieliset näkevät ruotsissa tuotetut ruotsalaiset ohjelmat monelta kanavalta.
Joten he eivät tarvitse laisinkaan suomalaisten tuottamia ohjelmia suomalaisten maksamina.
Siinä tulee jo melkomoinen säästö!!!
jopas jotai, ihmeellistä!
Vielä jättimäinen henkilökunta väestömäärään suhteutettuna.
Jokaisen TV ohjelman maksajia on BBC:llä kymmenen kertaa enemmän kuin YLE:llä, siihen suhteutettuna on hämmästyttävää että YLE pystyy tarjoamaan niin laadukasta ohjelmaa kuin sieltä tulee.
Mitä tulee HBO:n laatu sarjoihin niin YLE:n ansiosta ne näkyvät pelkällä lupamaksulla eikä niistä tarvitse maksaa maksullisien kaapelikanavien kautta kuten vaikka USA:ssa.
Jungerin palkka on kieltämättä suuri, mutta yritysjohtaja sarjassa pieni. Ihan mihin vertaa, YLE:n toimitusjohtajan pallille nyt ei kovin halvalla löydy pätevää henkilöä.
Itse kyllä pärjäisin mainiosti ilman muita TV yhtiöitä, mutta YLE on välttämätön jos haluaa TV:tä katsoa (tai radiota kuunnella).