Sunnuntaisapatti ei kuulu ollenkaan kristinuskoon.
Sunnuntaisapatti on Babylonin tunnusmerkki.
Luuk. 16:17 Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.
Mal. 2:8 Mutta te olette poikenneet tieltä, olette opetuksellanne saattaneet monet kompastumaan, olette turmelleet Leevin liiton, sanoo Herra Sebaot.
Luuk. 6:39 Hän sanoi heille myös vertauksen: "Eihän sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat lankea kuoppaan?
Tit. 3:10 Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti.
Sunnuntaisapatti on Babylonin tunnusmerkki.
Luuk. 16:17 Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.
Mal. 2:8 Mutta te olette poikenneet tieltä, olette opetuksellanne saattaneet monet kompastumaan, olette turmelleet Leevin liiton, sanoo Herra Sebaot.
Luuk. 6:39 Hän sanoi heille myös vertauksen: "Eihän sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat lankea kuoppaan?
Tit. 3:10 Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Antiadventismi vie kadotukseen.
On turha viimesellä tuomiolla vedota adventismiin tai juutalaisuuteen ja lauantaisapattiin uskomiseen, niin on.
Ei kukaan milloinkaan ole väittänyt että sapatti olisi sunnuntaina. Kristityt ovat alunalkaen viettäneet
sunnuntaitaan ylösnousemuksen kunniaksi ja kun ehtoolliskokous luonnollisesti liittyy jumalanpalvelukseen,
niin lepopäivä on luonnollisinta yhdistää sunnuntaihin, senajan ensimmäiseen viikonpäivään.
Sitäpaitsi juutalaisia lainoppineita olisi aivan turhaan kiivastutettu jos olisi omaksuttu sama päivä kuin
heillä oli lepopäivänä.
Ap. t. 20:7
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, ...
Että miksikö HPE sunnuntaina? Siksi että sapatti ei ainakaan niin suuressa arvossa ollut kuin viikon
ensimmäinen päivä.
keksii mitä vain, esimerkiksi lahkon määräämät sapatit kellontarkkuudella.
Miten sinä voit Jumalaa nimittää syntiseksi lihaksi?
Se leivänmurto oli maanantaina ei sunnuntaina, jos tulkitaan väittämääsi juutalaisessa ympäristössä.
Luepa tarkasti.
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, jonka seuraavana päivänä oli määrä jatkaa matkaansa, puhui koolla oleville, ja puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka. 8. Ylimmän kerroksen huoneessa, jossa olimme, paloi monta lamppua.
9. Muuan Eutykos-niminen nuorukainen istui ikkunalla, ja kun Paavali yhä jatkoi puhettaan, hän vaipui syvään uneen ja nukuksissa putosi kolmannesta kerroksesta alas. Hänet nostettiin kuolleena maasta. 10. Mutta Paavali meni alas, painautui häntä vasten, kietoi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, hän on hengissä." 11. Paavali palasi sitten yläkertaan, mursi leipää ja söi. Hän keskusteli opetuslasten kanssa vielä pitkään, aina aamunkoittoon saakka, ja lähti sitten.
Eli jos sunnuntaina kokoontuivat kuten väität ja puoleltaöin tapahtui haaveri, vuorokausi vaihtui klo 18.00, eli oltiin silloin meitin maanantainpuolella ja maanantaipyhä, koska sen jälkeen monen lampun valossa Paavali palasi yläkertaan murtamaan leipää-.
Eli olepa tarkka jos väität jotain jonkun perustaksi.
Entäpä ne leivänmurtokokoukset joka päivä, siinä niitä sunnuntaita oli peränjälkeen, kuin kilometritolppia, kovassa vauhdissa, kuin aidanseipäät.
Niin, ja entäpä väittämät siitä, toisilta tohtoreilta, ei adventisteista ole nyt kyse.
Apostolisena aikana ei tunnettu sunnuntaita vaan ainoastaan sapatti. Muut päivät olivat eivät maanantai jne.
No sapatti tunnettiin eikä ollut kiistaa, eikä siitä erikseen ole tarvittu perustella, kuten nykyään tohtori Antille.
Taitaa kengännauhasi olla sekasi, solmittu yhteen.
Se leivänmurto oli maanantaina ei sunnuntaina, jos tulkitaan väittämääsi juutalaisessa ympäristössä.
Luepa tarkasti.
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, jonka seuraavana päivänä oli määrä jatkaa matkaansa, puhui koolla oleville, ja puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka. 8. Ylimmän kerroksen huoneessa, jossa olimme, paloi monta lamppua.
9. Muuan Eutykos-niminen nuorukainen istui ikkunalla, ja kun Paavali yhä jatkoi puhettaan, hän vaipui syvään uneen ja nukuksissa putosi kolmannesta kerroksesta alas. Hänet nostettiin kuolleena maasta. 10. Mutta Paavali meni alas, painautui häntä vasten, kietoi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, hän on hengissä." 11. Paavali palasi sitten yläkertaan, mursi leipää ja söi. Hän keskusteli opetuslasten kanssa vielä pitkään, aina aamunkoittoon saakka, ja lähti sitten.
Eli jos sunnuntaina kokoontuivat kuten väität ja puoleltaöin tapahtui haaveri, vuorokausi vaihtui klo 18.00, eli oltiin silloin meitin maanantainpuolella ja maanantaipyhä, koska sen jälkeen monen lampun valossa Paavali palasi yläkertaan murtamaan leipää-.
Eli olepa tarkka jos väität jotain jonkun perustaksi.
Entäpä ne leivänmurtokokoukset joka päivä, siinä niitä sunnuntaita oli peränjälkeen, kuin kilometritolppia, kovassa vauhdissa, kuin aidanseipäät.
Niin, ja entäpä väittämät siitä, toisilta tohtoreilta, ei adventisteista ole nyt kyse.
Apostolisena aikana ei tunnettu sunnuntaita vaan ainoastaan sapatti. Muut päivät olivat eivät maanantai jne.
No sapatti tunnettiin eikä ollut kiistaa, eikä siitä erikseen ole tarvittu perustella, kuten nykyään tohtori Antille.
Taitaa kengännauhasi olla sekasi, solmittu yhteen.
Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.
46. Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella, 47. kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.
Että sitä leivänmurtoa tapahtui jatkuvasti.. jokapäivä..
## Se leivänmurto oli maanantaina ei sunnuntaina, jos tulkitaan väittämääsi juutalaisessa ympäristössä. ##
Eipä paljastanut nimeään tuo valetohtori, mutta korkeasti oppinut lääkäri kirjoittaa apostolien päiväkirjassa:
Ap. t. 20:7
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, ...
###No sapatti tunnettiin eikä ollut kiistaa, eikä siitä erikseen ole tarvittu perustella, kuten nykyään tohtori Antille. ##
Tuo tohtorius on tarkoitus pitää vähän niinkuin salaisuutena. Mutta että sapattia ei muka ole tarvinnut erikseen
perustella? Tehän ette muuta perustelekaan kuin aina vain sitä ellensapattianne, jonka viholliseksi keksimällä
keksitte sunnuntain. Eikö olisi parempi olla raamatullinen ja puhua sapatinjälkeisestä päivästä?
Tai "sapatin mentyä" -päivästä.
Tai "Ensimmäinen päivä sapatin jälkeen", kuten ...
Luuk. 24:1
Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen naiset jo aamuvarhaisella menivät haudalle ja ottivat hankkimansa tuoksuöljyt mukaan.
2 He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta,
3 ja kun he menivät sisälle hautaan, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.
Niinpä. Ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen Jeesus oli jo ylösnoussut haudastaan, "kolmantena päivänä"
ristiinnaulitsemisesta. Jeesus lähetytti ylösnousemuspäivästään piiloviestin eesaulaiselle kuninkaalle,
Herodekselle:
Luuk. 13:32
Niin hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille ketulle:
'Katso, minä ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita tänään ja huomenna,
ja kolmantena päivänä minä pääsen määräni päähän'.
Kyllä maanantaina voit jo mennä täysillä ja latautuneena töihin, vaikka olisit lakihenkinenkin.
Kokivatkin ihan konkreettisesti ylösnousemusvoimaa ensimmäisenä päivänä sapatin jälkeen ...
Apt. 20:7
... puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka. [Ap. t. 2:46 ]
8 Ylimmän kerroksen huoneessa, jossa olimme, paloi monta lamppua.
9 Muuan Eutykos-niminen nuorukainen istui ikkunalla, ja kun Paavali yhä jatkoi puhettaan, hän vaipui syvään uneen ja nukuksissa putosi kolmannesta kerroksesta alas. Hänet nostettiin kuolleena maasta.
10 Mutta Paavali meni alas, painautui häntä vasten, kietoi kätensä hänen ympärilleen ja sanoi: "Älkää hätäilkö, hän on hengissä." [1. Kun. 17:21]
11 Paavali palasi sitten yläkertaan, mursi leipää ja söi. Hän keskusteli opetuslasten kanssa vielä pitkään, aina aamunkoittoon saakka, ja lähti sitten.
12 Poika vietiin elävänä kotiin, ja kaikki olivat iloissaan ja rohkealla mielin.
Puhe pitkittyi arjen ja matkaanlähdön puolelle ja ennen leivänmurtoa saatiin kokea henkiinheräämisihmekin.
Joten siinä olet oikeassa että sillä kertaa ehtoollinen vietettiin vasta maanantaina. En sitä koetakaan kiistää.
kaikki kalvinistiset protestantit väittävät, että sunnuntai on uusi sapatti.
synnin orja.
Orja ei pysy talossa iäti, poika pysyy iäti!!
Mitä siis synti on? Synnin orjalle, veli vapaalle tiedoksi että se on " Jumalan lain rikkomista" kertoo Paavali
Syntinen liha on keksinyt vastustaa " sen lahkon Päämiestä"!!!
Päämieshän sanoo: " Minä olen pitänyt Isäni käskyt.....ja eikä niissä käskyissä puhuta ylösnousemuksen päivän , sunnuntain juhlimisesta mitään!
Puoleen yöhön asti ja alkaa odottaa puolelta yöltä aamun sarastusta. Näet Paavalin aikana päivä alkoi auringon laskettua mailleen. Näin tämä lauvantai ilta oli viikon ensimmäinen päivän alku. Muuten melko kiire oli Paavalilla. Hän lähti matkalle heti aamun sarastaessa, niin ettei kerinnyt edes sunnuntai messua pitämään. Lueppas Antti hieman paremmin tuo APT: 20:7. Kaipa sinä koetit vain hämätä lukioita.
Ja viikon ensimmäisenä päivänä kokoontuu kirkkoonsa leivänmurtoon, todeten, että lauantaina pidin "hiljaisuudessasapatin" Herrani kunniaksi ja on näin raamatullinen lepopäivä, mutta sunnuntai on arki.
Ylösnousemuspäivä on kuten pääsiäisen tapahtumat kerran vuodessa, vai pidätkö sinä pitkänperjantainpuheen aina perjantaina? Eli loogisuus asiaan.
Luuk 23:56. Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.
1. Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit // ts. otin edellisen jakeen lainaukseesi mukaan.
### Murtaako Kantolan Antti leipää lauvantai iltana ? ###
Murran leipää vasta sunnuntaijumalanpalveluksessa. Niin otan vastaan uuden viikon, varsinkin jos olen
lähdössä arkipäivän koittaessa Silja Line -risteilylle.
Ap. t. 20:7
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, jonka seuraavana päivänä oli määrä jatkaa matkaansa, puhui koolla oleville, ja puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka. [Ap. t. 2:46 ]
VAnha käännös:
7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
EN istu lauantai-iltana kelloon ja lain kirjaimeen tuijottaen ja ajattele:
Kohta klo 18 - aloitetaanpa sunnuntaijumalanpalvelus ja ehtoollsikokous.
###A.V.K.antola varmaan viettää sapatin hiljaisuudessa
perjantai-illasta ...###
Perjantai töitten jälkeen on minulle sapatin valmisteluaikaa (ainakin sopisi olla):
Mark. 15:42 Ja kun jo oli tullut ilta, ja koska oli valmistuspäivä, se on sapatin aattopäivä,
Sillä lauantai auringonnoususta sen laskuun saakka sopii olla minulle sapatinpäivä (niin rabbit opettaa).
Sunnuntai ylösnousemuspäivä on sopivin ehtoolliskokoukseen, joita on tarjolla useita lähellä.
Murran leipää vasta sunnuntaijumalanpalveluksessa. Niin otan vastaan uuden viikon, varsinkin jos olen
lähdössä arkipäivän koittaessa Silja Line -risteilylle.
Ap. t. 20:7
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. Paavali, jonka seuraavana päivänä oli määrä jatkaa matkaansa, puhui koolla oleville, ja puhe pitkittyi puoleenyöhön saakka. [Ap. t. 2:46 ]
Vanha käännös:
7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.
EN istu lauantai-iltana kelloon ja lain kirjaimeen tuijottaen ja ajattele:
Kohta klo 18 - aloitetaanpa sunnuntaijumalanpalvelus ja ehtoollsikokous.
Oletko yksi piskuisesta laumasta joka ei tee syntiä? Viestisi viestii että olet. Onnittelut erinomaisuudestasi!
1. Joh. 5:18
Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä;
vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha.
Sinä varmaankin pelastut Jeesuksen veren turvin siksi ettet ole tehnyt yhtään syntiä.
alistaa liha palvelemaan Isänsä Jumalan tahtoa! Jumala elää ajattomuudessa Jumala viis veisaa teidän sabateistanne, Jumalalle on yhdentekevää minkä päivän lihalliset ihmiset haluavat pyhittää omille jumalilleen, elämän henki on ajan ulkopulella ikuisuuden kaikkeutta hallitseva henki, jonka yhteyteen sittemin sielupersoonassa äärettömien aikajaksojen kuluttua palaamme sabatti-lepoon, näin on sipuli.
jo tietää, että
1) ensimmäisen päivän ilta = lauantai-ilta auringonlaskun jälkeen
2) leivän murtaminen = aterian nauttiminen eikä välttämättä ehtoollinen ollenkaan
3) Paavalin jäähyväispuhe
eli ei mitään perusteita väittää sunnuntain pyhitystekstiksi.
Väittämälläkö se sapatti tehdäänkin sapatiksi?
Niin kai, sillä adventistithan eivät sitä noudattamalla ainakaan tee!
Roomalaiskirje:
7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
7:25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.
Päiväpä alkaa aamusta ja päättyy auringonlaskuun.
Yö sitävastoin alkaa auringonlaskusta päätyen auringon nousuun.
Miten kummassa adventistien päivä alkaa siitä, missä Raamatun yö alkaa, sitä en ymmärrä.
3. Älköön ammonilainen ja mooabilainen pääskö Herran seurakuntaan; älkööt heidän jälkeläisensä edes kymmenennessä polvessa koskaan pääskö Herran seurakuntaan,
JA; Miten adventistit selittävät perusteitta Israelin lähetystehtävän, kun israelilaiset eivät saaneet kelpuuttaa pakanoita Herran seurakuntaan?
Miksi adventistien tulkintoihin ei voi laisinkaan luottaa?
5:3 Sillä paljosta työstä tulee unia, ja missä on paljon sanoja, siinä on tyhmä äänessä.
Kirjoituksesi oli adventisteille nannaa ja kristityille pelkkää harhaopillista ininää. Tuskin kukaan vähäkään Raamattua tunteva lankeaa kirjoituksesi pauloihin.
"Astu alas ja istu tomuun, sinä neitsyt, tytär Baabel, istu maahan, valtaistuinta vailla, sinä Kaldean tytär; sillä ei sinua enää kutsuta hempeäksi ja hekumalliseksi. Tartu käsikiviin ja jauha jauhoja, riisu huntusi, nosta helmuksesi, paljasta sääresi, kahlaa joen poikki. Häpysi paljastuu, häpeäsi näkyy; minä kostan enkä ainoatakaan armahda...Mutta nyt kuule tämä, sinä hekumassa eläjä, joka istut turvallisena, joka sanot sydämessäsi: 'Minä, eikä ketään muuta! Minä en ole leskenä istuva enkä lapsettomuudesta tietävä.’ Mutta nämä molemmat tulevat sinun osaksesi äkisti, yhtenä päivänä: lapsettomuus ja leskeys; ne kohtaavat sinua täydeltänsä, huolimatta velhouksiesi paljoudesta, loitsujesi suuresta voimasta...Sinä olet väsyttänyt itsesi paljolla neuvottelullasi. Astukoot esiin ja auttakoot sinua taivaan mittaajat, tähtien tähystäjät, jotka kuu kuulta ilmoittavat, mitä sinulle tapahtuva on. Katso, he ovat kuin kuivat korret: tuli polttaa heidät; he eivät pelasta henkeään liekin vallasta" (Jes.47:1-3, 8-9, 12-14).
Kautta koko Raamatun, ensimmäisestä Mooseksen kirjasta aina Ilmestyskirjaan saakka, löytyy runsas määrä ennustuksia Baabelin (Babylonin) valtakunnan kohtaloista ja tuomioista, jotka Herra vuodattaa sen ylle. Baabelilla Jumalan sana tarkoittaa sekä maallista Baabelin valtakuntaa että hengellistä langennutta uskonnollisuutta, portto-Baabelia, joka myöskin tulee kokemaan Jumalan vihan kiivauden tuomion lopun ajassa. Hengellisessä mielessä Baabel edustaa Raamatussa langennutta valheuskontoa, jonka avulla sielunvihollinen yrittää saada ihmiskunnan petetyksi ja Jumalan Sanaan perustuvan puhtaan opetuksen mitätöidyksi. Tässä valkeuden enkeliksi tekeytyvä sielunvihollinen onkin onnistunut hyvin, sillä se on saanut koko maanpiirin petoksensa valtaan ja valitettavasti myös suuri osa ns. kristikuntaa on Baabelin valheuskonnon petoksen vallassa. Koska Jumalan Sanan valossa Baabelin porttokirkko ja valheuskonto on apostolisen alkuseurakunnan mallin mukaisen seurakunnan ja apostolisen opetuksen päävastustaja maailmassa, on erittäin tärkeää ymmärtää Baabelin valheuskonnon salaisuutta ja sen tulevaa tuomiota. Olemme jo useassa yhteydessä jonkin verran joutuneet tarkastelemaan Baabelin tornista alkaneen valheuskonnon vaikutusta ja turmelusta alkuperäiseen Raamatun totuuteen ja opetukseen kristikunnan keskellä. Tässä yhteydessä vielä hieman laajennamme tietojamme Baabelin synnystä, olemuksesta ja tulevasta kohtalosta.
"Ja Kuusille syntyi Nimrod. Hän oli ensimmäinen valtias maan päällä. Hän oli mahtava metsämies Herran edessä. Siitä on sananparsi: 'Mahtava metsämies Herran edessä niinkuin Nimrod'. Ja hänen valtakuntansa alkuna olivat Baabel, Erek (Irak), Akkad ja Kalne Sinearin maassa" (1.Moos.10:8-10).
"Ja kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi. Kun he lähtivät liikkeelle itään päin, löysivät he lakeuden Sinearin maassa ja asettuivat sinne. Ja he sanoivat toisillensa: 'Tulkaa, tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi'. Ja tiiltä he käyttivät kivenä, ja maapihkaa he käyttivät laastina. Ja he sanoivat: 'Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen (hepr. VT: וראשו בשמים ve rosho bashamajim = ja huippunsa taivaissa tai päänsä (voi tarkoittaa myös henkilöä) taivaissa; Tämä voidaan ymmärtää tarkoittavan paitsi tornin korkeaa huippua, myös ilmavallan hallitsijaa eli sielunvihollista taivaan avaruuksissa, joka oli tornin rakentajien päämies ja hankkeeseen yllyttäjä; Efes.2:1; Ilm.20:1-3), ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan'. Niin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jonka ihmislapset olivat rakentaneet. Ja Herra sanoi: 'Katso, he ovat yksi kansa, ja heillä kaikilla on yksi kieli, ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä. Tulkaa, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä.' Ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta. Siitä tuli sen nimeksi Baabel, koska Herra siellä sekoitti kaiken maan kielen; ja sieltä Herra hajotti heidät yli kaiken maan" (1.Moos.11:1-9).
Tutkiessamme joulun syntyhistoriaa, kävimme jo läpi Baabelin kaupungin ja Baabelin tornista alkaneen valheuskonnon syntyä, joten tässä yhteydessä vain lyhesti kertaamme sen (katso: Mistä joulu on peräisin?). Vedenpaisumuksen jälkeen Nooan pojalle Haamille syntyi Kuus, joka meni historiallisten perimätiedon mukaan naimisiin kauniin, mutta pahuutta täynnä olevan naisen, Semiramiksen, (Semiramuksen) kanssa. Heille syntyi poika, nimeltä Nimrod, joka aikuistuttuaan meni naimisiin äitinsä Semiramiksen kanssa. Nimrod, joka oli ensimmäinen valtias maan päällä, esikuvana antikristuksesta, rakensi Baabelin kaupungin Sinearin lakeudelle. Sinne rakennettiin myös Baabelin torni, josta muodostui Nimrodin ja Semiramiksen johdolla toimiva Baabelin okkulttiuskonnon pääpaikka (Baabel merkitsee sekoitusta. Se merkitsee myös Jumalan porttia, sanoista: bab el = Jumalan portti). Se oli langenneen ihmiskunnan ensimmäinen yritys rakentaa uuusi maailmanjärjestys ja uusi uskonto ilman taivaan Jumalaa. Nimrod oli mahtava metsämies Herran edessä, koska hän metsästi ihmissieluja uskonnon orjiksi, jossa harjoitettiin kaikkinaista magiaa, okkultismia, astrologiaa, auringon, kuun ja muiden planeettojen sekä taivaan joukkojen palvontaa ja jopa lasten uhraamista salaisissa uskonnollisissa menoissa Molokille (3.Moos.18:21).
Nimrodin kuoleman jälkeen Semiramis nousi johtamaan Baabelin uskontoa. Semiramis selitti Nimrodin nyt tulleen auringonjumala Baaliksi. Semiramis tuli raskaaksi, selittäen vielä olevansa neitsyt ja synnytti pojan, antaen hänelle nimen Tammus. Semiramis selitti, että Tammus oli nyt jumalan hengestä siinnyt uudelleen ruumiillistunut auringonjumala Nimrod eli Baal. Semiramis kehitti uskonnollisen kultin, jonka symboliksi tuli Semiramis-äiti Tammus-lapsi käsivarsillaan. Siksi Baabelin uskontoa on kutsuttu myös äiti-lapsi-kultiksi. Semiramis korotti itsensä taivaan kuningattareksi, jota tuli palvoa jumalattarena ja jonka kautta tuli pelastus ja elämä. Uskontoon kuului myös puhdistus synneistä veden vihmonnan kautta ja sielun puhdistus kiirastulessa kuoleman jälkeen sekä ripittäytymiset Baabelin papeille.
Perimätiedon mukaan villisika tappoi Tammuksen, tämän ollessa kerran metsästämässä. Sen seurauksena kaikki äiti-lapsi jumalaa palvomaan erottautuneet neitsyet määrättiin paastoamaan neljäkymmentä päivää. Paastojakson loputtua Tammus nousi kuolleista Ishtarin juhlassa (Ishtar on Astarten eli Semiramiksen yksi nimi; vrt. engl. Easter = pääsiäinen). Ishtarin juhlasta tuli sen jälkeen vuotuinen Tammuksen kuolleista nousemisen merkkipäivä. Tammukselle pyhitettiin muna, joka Istarin juhlapäivänä otettiin kuolemasta puhkeavan elämän vertauskuvaksi (vrt. pääsiäismunat). Taivaan kuningattarelle Semiramikselle uhrattiin T-kirjaimella koristeltu kakku. Myöhemmin T-kirjain muuttui ristin tai X-kirjaimen muotoiseksi. Semiramis määräsi myös, että keskitalvella, joulukuun 25. päivänä, tuli viettää Tammuksen syntymäpäivää, jolloin juopoteltiin, irstailtiin ja uhrattiin lapsia Molokille. Elämän symbolista, ikivihreästä puusta, tehtiin Tammuksen symboli, joka pystytettiin keskitalvella Tammuksen syntymäjuhlan aikaan, koristeltuna pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa (vrt. joulukuusi).
Baabelin tornista alkanut kultti, äiti-lapsi-uskonto, on levinnyt vuosisatojen ja vuosituhansien kuluessa yli maapallon eri kulttuureihin. Nimet ovat vaihtuneet, mutta äiti-lapsi-asetelma, auringonpalvonta ja taivaankuningataroppi ovat pysyneet samoina. Egyptissä kultti oli Isis-Horus ja auringonjumala Ra'an nimellä. Kreikassa Afrodite-Eros ja auringonjumala Helios eli Apollo nimellä. Persiassa Mithras-kultin nimellä, samoinkuin Roomassakin Mithras-kultin ja Mars-Venus nimellä. Japanin shintoismissa Amateraso-Omikami nimellä (Huomaa nouseva aurinko Japanin lipussa. Japanin keisarin sanotaan uskonnon mukaan olevan auringonjumalan poika). Intian hindulaisuudessa Vishnu-kultin nimellä. Meksikossa Tonafiuh nimellä ja Foinikiassa Baal-Astarte-kultin nimellä.
"Hän vastasi näin: 'Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta. Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja hänen valtansa otetaan pois ja hävitetään ja tuhotaan loppuun asti. Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset" (Dan.7:23-27).
"Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät niinkuin tulen liekki ja jonka jalat ovat niinkuin kiiltävä vaski: Minä tiedän sinun tekosi ja rakkautesi ja uskosi ja palveluksesi ja kärsivällisyytesi ja että sinun viimeiset tekosi ovat useammat kuin ensimmäiset. Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua. Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan. Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa; ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan. Mutta teille muille Tyatiirassa oleville, kaikille, joilla ei ole tätä oppia, teille, jotka ette ole tulleet tuntemaan, niinkuin ne sanovat, saatanan syvyyksiä, minä sanon: en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa; pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen. Ja joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan hallita pakanoita, ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään - niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain - ja minä annan hänelle kointähden. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo'." (Ilm.2:18-29).
Baabelin tornista alkanut valheuskonto, äiti-lapsi-kultti, turmeli myös valtaosan Jumalan seurakuntaa. Jeshuan ja apostolien jäljiltä alkuseurakunta oli puhdas ja Jumalan Sanan totuudessa vaeltava yksisydäminen uskovien joukko, sillä apostolit valvoivat, että heidän antamaansa opetusta noudatettiin uskovien keskuudessa. Jo tuolloin, apostoli Paavalin aikaan, laittomuuden salaisuus vaikutti, mutta apostolien eläessä sillä ei ollut mahdollisuutta päästä vallalle seurakunnassa (2.Tes.2:1-12). Paavali kuitenkin varoitti, että hänen lähtönsä jälkeen tulee uskovien keskuuteen raatelevia susia eli vääriä profeettoja, jotka eivät säästä laumaa, vaan raatelevat sen hajalle valheopetuksellaan (Ap.t.20:17-18, 27-31; Mat.7:15-20; 2.Piet.2:1-3). Apostoli Paavalin kuoleman jälkeen, muutama vuosikymmen myöhemmin, viimeinen elossa oleva Jeshuan Messiaan apostoli, Johannes, kirjoittaa, että jo hänen aikanaan on ilmestynyt monia antikristuksia villisemään uskovia (1.Joh.2:18; 2.Joh.7).
Danielin kirjan seitsemännessä luvussa on ennustus neljännestä petovaltakunnasta ja sen keskuudesta nousevasta sarvesta (kuninkaasta), joka kukistaa kolme muuta sarvea (kuningasta) sekä muuttaa ajat ja lain. Tämän pedon valta on voimassa siihen asti, kunnes Messias enkeleineen saapuu tuhoamaan antikristilliset vallat ja voimat lopun ajassa, jolloin Korkeimman pyhät saavat hallitusvallan tulevassa messiaanisessa rauhanvaltakunnassa yhdessä Messiaan kanssa (Ilm.19:11-20:6). Raamatun profeetallisen sanan selittäjät ovat melko yksimielisiä siitä, että neljännellä petovaltakunnalla tarkoitetaan Rooman imperiumia. Tämän imperiumin keskuudesta nousi se pedon sarvi, Rooman keisarinistuin ja sitä seurannut Rooman paavinistuin, joka on vainonnut verisesti Korkeimman pyhiä ja muuttanut ajat ja lain. Ensimmäinen Rooman keisari, joka käytti itsestään pyhän isän eli paavin arvonimeä, oli Leo I (440-461 jKr.).
Kolmesataa luvun alussa Roomassa oli sisällissota. Tuolloin Konstantinus Suuri, Danielin ennustuksen mukaisesti, kukisti kolme kilpailevaa keisarikanditaattia. Maximianus lyötiin ja tapettiin Marsellessa 310 jKr., Maxentius voitettiin Milvian sillalla ja mestattiin 312 jKr. ja Licinius lyötiin ja murhattiin 324 jKr.. Saadakseen vaikutusvaltaisiksi nousseet kristityt puolelleen sisällisodassa Maxentiusta vastaan 312 jKr., Konstantinus julisti, että jos hän voittaa sodan, hän lopettaa kristittyjen vainot ja tekee kristinuskosta tasavertaisen muiden Rooman uskontojen kanssa. Hän väitti nähneensä näyn, ristin taivaalla ja kuulleensa sanat: "Tässä merkissä olet voittava". Sotilaiden kilpiin pantiin muinainen egyptiläinen risti, joka kristityille symbolisoi Kristuksen ristiä ja pakanallisille roomalaisille sotilaille, jotka olivat tottuneet Baabelista peräisin olevan uskonnon mukaisesti Mithras-kultissaan palvomaan aurinkoa, se symbolisoi muinaista Egyptin auringonjumalan Ra'an merkkiä ANKH.
Konstantinus voitti sisällissodan ja teki kristinuskosta tasavertaisen ja jopa suositun uskonnon Rooman pakanauskontojen joukossa ja lopetti kristittyjen vainot. Tästä alkoi valtiouskonnon ja katolisen kirkon historia. Monet tuon ajan kristityt, jotka olivat kokeneet veristä vainoa, olivat riemuissaan Konstantinuksen toimista. Kirkkohistorioitsija Eusebius Caeserilainen jopa riemuissaan julisti Jumalan valtakunnan koittaneen maan päälle, kun suuri ja mahtava keisarikin alkoi suosia kristinuskoa. Riemu oli kuitenkin täysin aiheeton, sillä se oli valkeuden enkeliksi tekeytyvän sielunvihollisen väkevä juoni ja petos, johon suuri osa seurakuntaa lankesi (2.Kor.11:1-4, 13-15). Kun saatana ei onnistunut kolmen ensimmäisen vuosisadan vainojen kautta kukistamaan Herran seurakuntaa, sillä kuten on sanottu, marttyyrien veri on seurakunnan siemen, vaihtoi sielunvihollinen taktiikkaa, alkaen mielistellä kristittyjä, saaden heidät lankeamaan maallisuuteen, harhaoppeihin ja ennenkaikkea Baabelin uskonnon valheeseen.
Konstantinuksen julistuksen seurauksena kristinuskosta tuli yhtäkkiä suosittu. Konstantinus itse, vaikka näyttelikin kristittyä, pysyi historiallisten lähteiden mukaan kuolemaansa saakka salaisesti auringonjumalan palvelijana, niinkuin suuri osa roomalaisia olikin siihen tottunut Baabelin uskonnon pohjalta. Jotta pakanalliset roomalaiset saataisiin hyväksymään uusi voimallinen kristinusko, tehtiin kompromissejä raamatullisen opetuksen ja Baabelin uskonnon välillä. Semiramis-Tammus-kultin tilalle tehtiin neitsyt-Maria-Jeesus-lapsi-kultti. Mariasta tehtiin taivaan kuningatar ja jumalatar, jota alettiin rukoilla ja palvoa pelastuksen ja rukousvastausten välittäjänä ihmisten ja Jumalan välillä. Toinen käsky: "Älä tee Jumalan kuvaa", poistettiin käytöstä ja niin tie avautui Marian, muiden pyhimysten kuvien ja ikonien palvonnalle. Jotta käskyjen määrä pysyisi samana, halkaistiin kymmenes käsky, himoitsemiskäsky, kahteen osaan. Raamatullisen lepopäivän, sapatin, tilalle, otettiin Konstantinuksen julistuksella auringonpäivä eli sunnuntai, kun hän määräsi "kunnianarvoisen auringonpäivän (sunnuntain)” kaikkien kaupunkilaisten ja käsityöläisten lepopäiväksi 321 jKr.. Alkuseurakunta ja Lähi-Idän uskovaiset olivat viettäneet pääsiäistä yhdessä juutalaisten kanssa Tooran määräysten mukaan Nisan-kuun 14. päivänä, mutta Konstantinuksen kutsumassa Nikean kirkolliskokouksessa 325 jKr. se muutettiin kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeiseen sunnuntaihin, jossa se on tänäkin päivänä valtaosassa kristikuntaa roomalaisen käytännön mukaisesti.
Joulukuun 25. päivä oli Roomassa moninkertainen juhlapäivä Baabelin uskonnon mukaisesti. Se oli talvipäivänseisauksen, auringonjumalan, Mithra-jumalan, ja lopulta myös keisarin syntymäpäivä, riippumatta siitä, milloin keisari oli todellisuudessa syntynyt. Lisäksi Roomassa vietettiin joulukuussa kauheaa ja irstasta Saturnaalia-juhlaa, jossa uhrattiin sika epäjumalille. Konstantinus siirsi kristillisen sisällön joulukuun 25. päivälle ja teki siitä Kristuksen syntymäjuhlan. Mukaan juhlaan tuli Tammuksen havupuu joulukuusen muodossa ja Saturnaalia-juhlan sikauhri joulukinkun muodossa.
Ilmestyskirjassa on seurakunnan Herran sanoma seitsemälle Vähä-Aasian seurakunnalle. Nämä seurakunnat olivat todella olemassa apostoli Johanneksen kirjoittaessa Ilmestyskirjaa v. 96 jKr. Patmos-luodolla. Sanoma siis oli osoitettu heille. Profetian tulkintaperiaatteiden mukaisesti kuitenkin sanoma seurakunnille tarkoittaa laajemmassa mielessä profeetallisia seurakuntajaksoja apostolisen alkuseurakunnan "Efeson" ajasta aina lopun ajan "Laodikean" seurakuntaan asti. Sanoma on annettu myöskin varoitukseksi ja kehoitukseksi kaikkien aikojen uskoville ja erityisesti lopun ajan seurakunnille ennen Herran tulemusta. Seurakuntajaksona Tyatiran seurakunnalle osoitettu sanoma koskee katolisen kirkon vallan aikaa. Pergamon seurakuntakaudella, Konstantinuksen päivinä, Herran seurakunta liittoutui maailman ja Rooman keisarinistuimen kanssa ja Tyatiran seurakuntakaudella katolinen "Iisebel" turmeli valtaosan Jumalan seurakuntaa Baabelin uskonnon valheilla. Samalla tavalla kuin Iisebel aikoinaan turmeli Israelin kansan uskon Baabelin uskonnon Baalin palvonnalla Ahabin päivinä, turmeli katolinen Iisebel Jumalan seurakunnan uskon Baabelin uskonnon kauhistuksilla. Konstantinuksen kaudelta lähtien syntynyt roomalaiskatolinen uskonto on kauhea kristinuskon ja Baabelin uskonnon sekasikiö. Uskonpuhdistus on onnistunut näitä katolisuuden hapatuksia puhdistamaan jonkin verran, mutta silti protestanttiset kirkkokunnatkin vaeltavat vielä suuressa määrin Baabelin pimeydessä.
"Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, ja puhui minulle sanoen: 'Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä, hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet'. Ja hän vei minut hengessä erämaahan. Siellä minä näin naisen istuvat helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: 'Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti'. Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä; ja hänet nähdessäni minä suuresti ihmettelin...
Tässä on ymmärrys, jossa viisaus on: Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joiden päällä nainen istuu; ne ovat myös seitsemän kuningasta; heistä viisi on kaatunut, yksi on, viimeinen ei ole vielä tullut, ja kun hän tulee, pitää hänen vähän aikaa pysymän. Ja peto, joka on ollut, ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa. Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle... Ja hän sanoi minulle: 'Vedet, jotka sinä näit, tuolla missä portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä....Ja nainen, jonka sinä näit, on se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaitten kuninkuus’. " (Ilm.17:1-6, 9-13, 15, 18).
"Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin ne porton jäseniksi? Pois se! Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: 'Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'. Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan" (1.Kor.5:15-17).
Raamatun kauniissa symbolikielessä Messiaalle uskollista seurakuntaa verrataan Hänelle kihlattuun morsiameen ja vaimoon (2.Kor.11:1-2; Efes.5:25-32). Miehelleen uskoton vaimo on portto ja Messiaalle uskoton seurakunta on Ilmestyskirjan suuri Babylon eli porttokirkko. Apostoli Johannekselle Patmoksella annetun näyn mukaan tämä Baabelin (hepreaksi Baabel ja kreikaksi Babylon) portto istuu pedon seitsemän pään päällä (uskonnollinen portto ohjailee maallista petovaltaa), jotka kuvaavat seitsemää kuningasta eli maailmanvaltaa, joissa portto on ollut vaikuttamasssa Baabelin uskonnon haureudellaan ja kauhistuksillaan. Apostoli Johanneksen päivinä (96 jKr.) viisi maailmanvaltaa oli kaatunut. Nämä viisi maailmanvaltaa, joissa Baabelin uskonto on ollut vaikuttammassa, ovat monien Raamatun profeetallisen sanan tulkitsijoiden mukaan seuraavat: Egypti, Assur, Baabel, Persia ja Kreikka. Kaikissa näissä maailmanvaltakunnissa on Baabelin äiti-lapsi-kultti, auringon, planeettojen ja taivaan joukkojen palvonta sekä taivaankuningataroppi ollut vallalla. Apostoli Johanneksen päivinä kuudes petovalta eli Rooman imperiumi oli vallassa, vainoten ankarasti kolmen ensimmäisen vuosisadan aikana uskovia. Johannes itsekin oli Ilmestyskirjan näkynsä saadessaan (96 jKr.) vankeudessa Patmoksella keisari Domitianuksen aikaisen vainon tähden (Ilm.1:9). Baabelin porttouskonto oli myös kuudennen petovallan eli Rooman imperiumin vallitseva uskonto mm. Mars-Venus ja Mithras-kultin nimellä, kuten olemme jo aiemmin todenneet. Rooman keisarinistuimen muuttuessa uskonnolliseksi paavin istuimeksi, siirtyi Baabelin kultti katoliseen uskontoon, joka on kristinuskon ja Baabelin uskonnon sekasikiö.
Viimeinen eli seitsemäs vaihe Ilmestyskirjan petovallan ja Baabelin porton kehityksessä on parhaillaan tapahtumassa lopun ajassa, juuri ennen Herran tulemusta. Hyvin monet luotettavina pidetyt profeetallisen sanan selittäjät ovat sitä mieltä, että lopun ajan kymmenen sarven ja pedon valta tulee nousemaan uuden yhdistyneen Euroopan kymmenvaltioliiton muodossa. Mukana tulee olemaan paljon muitakin valtioita, mutta kymmenellä valtiolla (sarvella) tulee olemaan keskeinen asema tulevassa yhdistyneessä Euroopassa sekä myös USA:lla. Tämä nouseva lopun ajan antikristillinen petovalta tulee mitä ilmeisimmin olemaan ikäänkuin uudelleenelpynyt Rooman imperiumi ja uudelleenelpynyt Baabelin (Babylonin) maailmanvalta, lopun ajan uusi maailmanjärjestys, joka saa hetken hallita ruumiillistuneen saatanan eli antikristuksen johdolla maailmaa ennen Jumalan tuomioita sen ylle.
Tämän Ilmestyskirjan petovallan viimeisessäkin vaiheessa tulee Baabelin uskonnon portto ohjailemaan imperiumin kohtaloita. Hyvin monet profeetallisen sanan selittäjät ovat sillä kannalla, että lopun ajan porttokirkko tulee nousemaan ekumenian pohjalta. Samanaikaisesti, kun Herra asettaa seurakuntansa ennalleen Pyhässä Hengessä yhdeksi Messiaan ruumiiksi, tekee valkeuden enkeliksi tekeytyvä sielunvihollinen eksyttävän valhejäljitelmän, kirkkojen ykseyden, maailmankirkon, ekumenian pohjalta. Monet lopun ajassa tulevat eksymään saatanan petokseen, kuvitellen tuon ekumeenisen maailmankirkon olevan vastaus Jeshuan rukoukseen, että Hänen omansa olisivat yhtä, mutta se on itseasiassa antikristillinen hirviö, joka saatuaan vallan yhdessä maallisen petovallan kanssa, tulee vainoamaan todellisia Jumalan lapsia, jotka eivät suostu Baabelin porton vallan alle (Mat.24:3-5, 9-13, 23-25; 2.Kor.11:1-4, 13-15).
Johanneksen ilmestyksen mukaan porton istuminen pedon seitsemän pään päällä merkitsee myös seitsemään vuorta. Rooman kaupunki, jolla apostoli Johanneksen aikaan oli maan kuninkaiden kuninkuus, on rakennettu seitsemän vuoren päälle. Tämä merkitsee sitä, että roomalaiskatolisella kirkolla tulee olemaan hallitseva asema tulevassa maailmankirkossa. Paavinistuin onkin ollut innokas Euroopan yhteisön taustavaikuttaja, toivoen, että Rooman kirkon muinainen mahti ja paavinvalta saataisiin näin palautettua ennalleen (Euroopan valtiot suurelta osin, varsinkin eteläosassa, ovat katolisia). Jumala sallii tämän toteutuvan lopun ajassa. Paavin johtama maailmankirkko saa vähäksi aikaa suuren vallan yhdessä maallisen petovallan kanssa ja todelliset uskovat joutuvat kokemaan sen suurta vainoa. Mukana keskeisesti lopun ajan maailmankirkossa tulevat olemaan katolisen kirkon ohella myös suuren luopumuksen valtaan joutuneet protestanttiset kirkkokunnat, jotka sokeudessan ovat lähentymässä Rooman kirkkoon, sekä mahdollisesti idän pakanalliset uskonnot ja yli miljardin ihmisen islam.
Suuren Babylonin tuomio
"Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ja peto, ne vihaavat porttoa ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa. Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät hänen aivoituksensa, yksimielisesti, ja antavat kuninkuutensa pedolle, kunnes Jumalan sanat täyttyvät" (Ilm.17:16-17).
"Senjälkeen minä näin tulevan taivaasta alas erään toisen enkelin, jolla oli suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan. Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: 'Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi. Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kuninkaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta...sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä, kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut. Ja maanpiirin kuninkaat, jotka hänen kanssansa ovat haureutta harjoittaneet ja hekumallisesti eläneet, itkevät ja parkuvat häntä, kun näkevät hänen palonsa savun; he seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa ja sanovat: ’Voi, voi sinua Babylon, sinä suuri kaupunki, sinä vahva kaupunki, sillä sinun tuomiosi tuli yhdessä hetkessä!' Ja maanpiirin kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun ei kukaan enää osta heidän tavaraansa...Niiden kauppiaat, ne, jotka rikastuivat tästä kaupungista, seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa, itkien ja surren" (Ilm.18:1-3, 8-11, 15).
"Ja se suuri kaupunki meni kolmeen osaan, ja kansojen kaupungit kukistuivat. Ja se suuri Babylon tuli muistetuksi Jumalan edessä, niin että hän antoi sille vihansa kiivauden viinimaljan" (Ilm.16:19).
"Sen jälkeen minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden suuren äänen taivaasta sanovan: ’Halleluja! Pelastus ja kunnia ja voima on Jumalan, meidän Jumalamme. Sillä totiset ja vanhurskaat ovat hänen tuomionsa; sillä hän on tuominnut sen suuren porton, joka turmeli maan haureudellaan, ja on kostanut ja vaatinut hänen kädestänsä palvelijainsa veren.' Ja he sanoivat toistamiseen: 'Halleluja!' Ja hänen savunsa nousee aina ja iankaikkisesti" (Ilm.19:1-3).
Ilmestyskirjan seitsemännessätoista ja kahdeksannessatoista luvussa sekä yhdeksännentoista luvun alkuosassa oleva suuri Baabel eli Babylon kuvaa sekä maallista että hengellistä sielunvihollisen hallitsemaa maailmanvaltaa, joka eri muodoissaan on ollut kautta historian, aina Nimrodin ja Semiramiksen päivistä ja Baabelin tornin rakentamisesta asti. Huipentumansa suuri Babylon saa lopun ajassa, jolloin ihmiskunta saatanan yllyttämänä rakentaa uuden maailmanjärjestyksen maallisesti ja hengellisesti, ilman taivaan Jumalaa ja Hänen Sanaansa. Muodollisesti kyllä ollaan uskonnollisia ja jopa käytetään Jeesus nimeä Baabelin porttokirkkojärjestelmässä, mutta Jumalan sanan totuus ei ohjaa sen toimintaa, vaan Rooman johtama maailmakirkko Baabelin sekasikiö-porttouskontoineen, joka haureudellaan juovuttaa koko maanpiirin (Mat.7:21-23).
Jumalan tuomio tulee kuitenkin koko ankaruudessaan tämän kaupallis-uskonnollisen järjestelmän yli ja se tuhotaan ja poltetaan tulessa. Herra ensinnäkin sallii maallisen petovallan omalta osaltaan toteuttavan Hänen tuomioitaan porttouskonnon yli, niin että Rooman johtama maailmankirkko tulee kokemaan ryöstämisen ja tuhoamisen tulessa. Myöskin Baabelin maallinen kaupallisuuden ja rikkauden järjestelmä tulee kokemaan tuhonsa yhdessä hetkessä eli tunnissa, joka selkeästi viittaa atomisotaan, joka vihan ajassa, sodan ja muiden tuomioiden huipentumana, tulee tuhoamaan kolmannen osan ihmiskuntaa ja kukistamaan kansojen kaupungit (Ilm.9:13-18). Mitä ilmeisimmin pahan vallassa oleva ihminen itse, Jumalan sallimana, tulee tuhoisilla atomiaseillaan aiheuttamaan suuren osan omaa tuomiotaan, jolloin yhden tunnin kuluessa mannertenväliset ohjuksen ja muut atomiaseet tuhoavat koko Baabelin rikkauden, kaupankäynnin ja uskonnollisuuden järjestelmän. Suurimman tuhon kohteeksi tulevat joutumamaan atomiaseita hallussaan pitävät korkean elintason maat, kuten Eurooppa, Amerikka ja myös monet Idän mahtimaat (kuten Kiina, Intia, Pakistan ja Venäjä). Myös islam on kokeva tuomionsa, mitä todennäköisimmin Israelin atomiaseiden tuhoamana ja lisäksi kenties keskinäisten taistelujen kautta (Sak.12-14; Hes.38-39; Ps.83). Suuren Babylonin porton tuomion johdosta taivaassa pidetään kiitosjumalanpalvelus, kun Herra Jumala tuhoaa porton, joka turmeli maanpiirin Baabelin uskonnon haureudella ja samalla kostaa marttyyriensä veren.
Jumalan kansan uloslähtö suuresta Babylonista
Onko tämä Utulila ja Uskova_1 yksi ja sama henkilö, vaikka toinen on olevinaan mies ja toinen on nainen? Samoin kuin Antti-setä ja IDENEB-täti. Tuo Utulilan kirjoitustyyli ei vaikuta miehisen miehen kirjoitukselta, lähinnä niinkuin vanhapiikamaisen ikäneidon räyskytystä.
"Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä. Ja viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat haudalle ani varhain, auringon noustessa" (Mark.16:1-2).
"Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka" (Ap.t.20:7).
"Mitä tulee keräykseen pyhiä varten, niin tehkää tekin samalla tavoin, kuin minä olen määrännyt Galatian seurakunnille. Kunkin viikon ensimmäisenä päivänä pankoon jokainen teistä kotonaan jotakin talteen, säästäen menestymisensä mukaan, ettei keräyksiä tehtäisi vasta minun tultuani. Mutta kun olen saapunut teidän tykönne, lähetän minä ne henkilöt, jotka siihen sopiviksi katsotte, kirjeet mukanaan, viemään teidän rakkaudenlahjanne Jerusalemiin; ja jos asia on sen arvoinen, että minunkin on lähteminen, niin saavat he lähteä minun kanssani" (1.Kor.16:1-4).
Kristikunta viettää perinteisesti viikon ensimmäistä päivää Kristuksen ylösnousemuksen muistopäivänä, jota se UT:n kirjoitusten mukaan onkin. Tässä on kuitenkin otettava huomioon kaksi seikkaa. Ensinnäkin, Raamattu ei missään kohdassa käske tai kehoita meitä viettämään viikon ensimmäistä päivää lepopäivänä sapatin sijaan. Tällainen viikon ensimmäistä päivää lepopäivänä pyhittävä käytäntö ei siis perustu Jumalan Sanaan, vaan on ihmisoppi ja itsevalittu jumalanpalvelus (Kol.2:22-23).
Toiseksi on huomattava, että aivan tarkkaan ottaen sunnuntai ei ole sama kuin viikon ensimmäinen päivä. Viikon ensimmäinen päivä alkaa lauantai-iltana ja päättyy sunnuntai-iltana, mutta sunnuntai alkaa ja loppuu noin kuusi tuntia myöhemmin puolenyön aikaan, roomalaisen käytännön mukaan. Myöhemmin tarkastelemme sitä, että Messias mitä ilmeisimmin nousi kuolleista viikon ensimmäisen päivän alkaessa lauantai-iltana, oltuaan haudassa kolme päivää ja kolme yötä. Tämän perusteella on ilmeisesti niin, että sunnuntaita tarkalleen ottaen ei voida viettää Kristuksen ylösnousemuspäivänä, koska se tapahtui lauantai-iltana, viikon ensimmäisen päivän alkaessa.
Alkuseurakunnan päivinä viikon ensimmäistä päivää, erityisesti sen iltaa, vietettiin uskovien kokoontumispäivänä ja leivänmurtopäivänä. Paavalin matkakertomus osoittaa, että uskovat kokoontuivat Trooaassa viikon ensimmäisen päivän iltana eli lauantai-iltana murtamaan leipää eli ehtoollista viettämään (Jos he olisivat kokoontuneet sunnuntai-iltana, niinkuin monet ovat virheellisesti ymmärtäneet, olisi leivän murtaminen silloin jäänyt maanantain eli viikon toisen päivän puolelle, koska Paavali puhui yli puolenyön ja vasta sitten mursi leipää uskovien kanssa; katso: Ap.t.20:7-11). Siihen, että juuri tuo ilta oli sopiva leivänmurtoilta, on ainakin kaksi taustatekijää. Ensinnäkin, perinteisesti sapatin päättyessä ja viikon ensimmäisen päivän alkaessa (kun kolme keskivahvaa tähteä on tullut näkyviin taivaalle), lauantai-iltana, juutalaiset viettävät sapatin päättämisseremonian, Havdalan (Havdala merkitsee erottamista; sapatti ja viikon ensimmäinen arkipäivä erotetaan tällä seremonialla), rukouksineen joko kotona tai synagoogassa kokoontuneena. Toisekseen, viikon ensimmäisen päivän ilta on mitä ilmeisimmin Messiaan ylösnousemuksen hetki ja siksi oli sopivaa viettää tätä iltaa uskovien kokoontumiseen ja leivänmurtoon.
Viikon ensimmäinen päivä oli myöskin yhteinen keräyspäivä Jerusalemin pyhiä varten (Room.15:25-27). Kukin laittoi silloin kotonaan jotakin talteen, menestymisensä mukaan, sitä varten, että uskovien lähetystö voisi viedä pakanauskovien rakkaudenlahjan Jerusalemin köyhyydessä eläville pyhille.
Mistä sunnuntai on peräisin?
"Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi" (Dan.7:25).
Sunnuntain historia alkaa itse asiassa jo Baabelin valtakunnan ja Baabelin tornin ajoilta. Raamattu kertoo meille, kuinka maailman ensimmäinen valtias, Nimrod, rakensi Baabelin (1.Moos.10:8-12). Sinearin lakeudelle rakennettiin myös Baabelin torni, maailman ensimmäisen väärän jumalanpalvelusjärjestelmän keskuspaikka, jota johti Nimrodin puoliso Semiramus (1.Moos.11:1-9). Semiramus kehitti uskonnollisen järjestelmän, Baabelin uskonnon, jonka symbolina oli Semiramus-äiti Tammus-lapsi käsivarsillaan. Historiallisten tietojen mukaan Semiramus korotti itsensä taivaan kuningattareksi, jonka kautta tuli pelastus ja elämä. Uskontoon kuului puhdistus synneistä veden vihmonnan kautta (lapsikasteopin alku). Kuoleman jälkeen seurasi puhdistus synneistä tulessa (kiirastuliopin alku). Baabelin uskontoon kuului myös taivaan kuningattaren ja hänen poikansa Tammuksen palvonta mm. aurinkoa kumartamalla, koska auringosta tuli Tammuksen symboli (tarkastelemme asiaa vielä tarkemmin myöhemmin).
Tämä Baabelin uskonto levisi ympäri maapallon eri kulttuureihin ja kansoihin. Nimet vaitelivat eri kulttuureissa, mutta äiti-lapsi asetelma ja auringon palvonta pysyi samana. Iisebelin aikana Baabelin uskonto turmeli Israelin kansaa Baalin ja Astarten palvontana ja Jahve vihastui kansaansa, jossa taivaankuningataroppi ja Tammuksen palvonta sekä auringon kumartaminen olivat saaneet aikaan luopumuksen Jahvesta, Israelin Jumalasta (1.Kun.16:29-34; Jer.7:17-20; 44:15-30; Hes.8:14-18).
Ilmestyskirjassa on varoitus Tyatiiran seurakunnalle, että se sietää Iisebeliä, väärää profeettaa, joka turmelee monien uskon (Ilm.2:18-29). Varoitus ei ollut turha, sillä Baabelin uskonnon luopumus tuli myös uuden liiton Jumalan seurakuntaan. Jeshuan kuoleman, ylösnousemuksen, taivaaseenastumisen ja Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen seurakunta oli puhdas ja noudatti kaikessa Jumalan Sanaa ja Tooran käskyjä, apostolien valvoessa seurakuntia. Apostolien kuoltua laittomuuden salaisuus pääsi vaikuttamaan ja tekemään työtään (2.Tes.2:1-12). Hajaannus, oppiriidat, luopumus ja harhaopit alkoivat vaikuttaa uskovien keskuudessa. Ratkaisevimmat tapahtumat olivat 300-luvulla, kun keisari Konstantinus Suuri tuli valtaan. Hän nosti kristinuskon suosituimmuusasemaan, tehden siitä tasavertaisen uskonnon muiden pakanauskontojen kanssa, joita oli Rooman valtakunnassa. Myöhemmin kristinuskosta tuli Rooman imperiumin valtionuskonto ja alkoi katolisen kirkon historia.
Pakanalliset roomalaiset, jotka olivat tottuneet harjoittamaan Baabelista alkanutta uskontoa, joka oli heidän keskuudessaan mm. Mitras-kultin nimellä ja Saturnaalia-juhlana, palvoivat aurinkoa, kuuta, muita planeettoja ja epäjumalia. Jotta pakanalliset roomalaiset saataisiin omaksumaan uusi voimallinen "kristinusko", tehtiin kompromissejä raamatullisen kristinuskon ja Rooman pakanuuden uskontojen välillä. Tuolloin sai alkunsa roomalaiskatolinen uskonto, joka on sekoitus raamatullista kristinuskoa ja Baabelin tornista alkanutta kulttia. Semiramus-Tammus asetelman tilalle tehtiin neitsyt-Maria-Jeesus-lapsi asetelma. Maria korotettiin taivaan kuningattareksi, jonka kautta tulee pelastus ja elämä sekä vastaus rukouksiin. Alettiin viettää juhlapäiviä Marialle ja palvomaan pyhimysten kuvia. Tammuksen syntymäpäivästä keskitalvella, joulukuun 25. päivänä, tehtiin Kristuksen syntymäjuhla. Raamatullisen juutalaisen pääsiäisen sijaan Nikean kirkolliskokouksessa 325 jKr. otettiin roomalainen pääsiäinen, Konstantinuksen johdolla. Näin Rooman pedon sarvi teki työtään Danielin profetian mukaisesti.
Kun tämä Rooman pedon sarvi muutteli aikoja ja Jumalan Tooran käskyjä, ei luonnollisesti Jumalan antama lepopäivä, sapatti, saanut olla rauhassa. Viikon seitsemäntenä päivänä ollut lepopäivä, sapatti, siirrettiin viikon ensimmäiselle päivälle, sunnuntaille eli aringon päivälle, koska roomalaiset olivat tottuneet palvomaan aurinkoa Mitras-kultissaan ja viettämään auringon päivää. Kehityksen kulun historiasta kertoo osuvasti Kööpenhaminan yliopiston kirkkohistorian professorin Fredrik Nilsenin kirjoittama Kristillisen kirkon historia I, jonka suomeksi on toimittanut ja täydentänyt Jaakko Gummerus (painettu Otavan kirjapainossa 1913):
"Toisen vuosisadan kuluessa tuli kristittyjen tavaksi kutsua kokouspäivää Herran päiväksi. Kun uskon puolustajat pakanoille aiotuissa kirjoissaan joitakin kertoja käyttivät nimitystä 'auringon, Helioksen päivä', koettivat he kaikin tavoin vältää väärinkäsitystä. Niinpä Tertullianus sanoo, että kristityt pyhittävät auringon päivän ilolla aivan toisesta syystä, kuin auringon palvelijat, ja Justianus marttyyri selittää tämän päivän nimen viittaamalla maailman luomisen alussa tapahtuneeseen pimeyden karkoittamiseen ja Kristuksen nousemiseen haudasta. Vasta Konstantinuksen aikana kristityt käyttivät yleisesti nimeä auringonpäivä. Toiset päivät he tavallisesti merkitsivät lukusanoilla; 2. 3. jne. Pakanallisia, kiertotähtien mukaisia nimiä kartettiin. (sunnuntai, maanantai) Kahdella päivällä oli kuitenkin erityinen nimi. Perjantaita kutsuttiin usein valmistuksen päiväksi ja lauantaita sapatiksi. Oli yksityisiä, juutalaisyntyisiä kristittyjä, jotka edelleenkin pyhittivät sapatin, joko yksinään tai sunnuntain ohella. Ja keisarikirkon aikana tuli lauantaistakin pyhäpäivä useissa kreikkalaisissa ja syyrialaisissa seurakunnissa. Se seikka, että koko Israelin vanha lepopäivä oli sunnuntain aatto, se arvattavasti sai useita kristittyjä pyhittämään sapatinpäivän iltaa. Mutta turhaan saa kolmen ensimmäisen vuosisadan kirjallisuudesta etsiä yhtäkään ainaa lausuntoa, joka tukisi käskyn soveltamista sunnuntain pyhittämiseen, mikä myöhempinä aikoina on tullut niin yleiseksi" (lainaus sivulta 173).
"Eräs Krysostomoksen aikalainen sanoo sapattia ja sunnuntaita kauniiksi kaksivaljakoksi. Konstantinuksen jälkeisinä aikoina oli nimittäin sunnuntain ohella lauantai suuressa määrin saanut pyhäpäivän luonteen. Monin paikoin oli kielletty paastoamasta lauantaina. Orjien piti saada levätä ja jumalanpalvelusta pidettiin ja pyhiä kirjoituksia luettiin. Sapatin pyhittämisen sunnuntain ohella todistaa, ettei kristittyjen mieleen vielä ollut johtunut soveltaa kolmatta käskyä sunnuntaihin. Konstantinus oli kuitenkin jo. v. 321 julkaissut lain, joka teki auringon kunnianarvoisen päivän kaikkien tuomarien ja kaupunkilaisten käsityöläisten lepopäiväksi" (lainaus sivulta 324).
Edellä olevat kirkkohistorian lainaukset ja monet muutkin kirjalliset tietolähteet yhtäpitävästi todistavat, että Konstantinus v. 321 jKr. teki sunnuntaista eli auringonpäivästä lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous määräsi v. 364: "Kristittyjen ei tule olla juutalaisten mukaisia ja olla toimettomia, vaan heidän tulee erikoisesti kunnioittaa, ja ollen kristittyjä, jos mahdollista, olla tekemättä mitään työtä sinä päivänä. Jos heidät havaitaan seuraavan juutalaisuutta, heidät tulee sulkea Kristuksesta".
Sunnuntain eli auringonpäivän pyhittämiseen sapatin asemesta liittyy myös jo ensimmäisten vuosisatojen aikana esiintullut antisemistismi, viha juutalaisia, Kristuksen murhaajia kohtaan, niinkuin heitä on haukuttu kautta vuosisatojen. Pakanakristikunta halusi erottautua kokonaan kirotuista juutalaisista (samalla myös kristinuskon raamatullisista juutalaisista juurista) ja myöskin sentähden luopui juutalaisten sapatista ja otti auringon päivän eli sunnuntain tilalle. Kesti kuitenkin monia vuosisatoja, ennenkuin sapatti jäi pois kristtyjen käytännöstä ja sunnuntai pääsi lopullisesti voitolle. Siksi tarvittiin monien kirkolliskokousten päätökset asiaa vahvistamaan.
Historia alkoi siis v. 321, jolloin Konstantinus teki auringonpäivästä eli sunnuntaista lepopäivän. Laodikean kirkolliskokous sulki 364 sapatin pyhittäjät Kristuksen ulkopuolelle. Itä-Rooman keisari Leo I:sen laissa kiellettiin maataloustyöt sunnuntaina. Maconin synodi kielsi v. 585 peltotyöt sunnuntaina ja se vahvistettiin Chalonsin synodissa v. 649. Bonifacen synodi antoi määräyksiä sunnuntain pyhittämiseksi v. 680 ja samoin Frankfurtin synodi v. 794. Rooman synodi v. 826, Pariisin synodi v. 829 ja paavi Leo IV:en aikana määrättiin kirkolliskokouksessa v. 853 jKr., että sunnuntaita oli noudatettava "Herran päivänä".
Näin Rooman pedon sarvi (keisarinistuin ja sitä seurannut paavinistuin) on muuttanut sapatin, Jumalan antaman lepopäivän, viikon seitsemänneltä päivältä sunnuntaille eli auringon päivälle. Sapatin ja samalla vuorokausien vaihtuminen on muutettu auringonlaskusta keskiyölle. Voidaan sanoa, että lähes koko ns. kristillisessä maailmassa 800-luvulta alkaen, Rooman pedon sarvi on saanut sunnuntain lepopäiväksi sapatin tilalle. Ainoastaan Israelin kansa ei ole noudattanut Rooman pedon sarven määräystä, sillä juutalaiset (muutamaa Baabelin valheen sokaisemaan juutalaista lukuunottamatta) pyhittävät edelleen sapatin lepopäivänä, kuten he ovat tehneet sitä vuosituhansien ajan Jumalan Tooran säädöksien mukaan.
### Raamattu ei missään kohdassa käske tai kehoita meitä viettämään viikon ensimmäistä päivää lepopäivänä sapatin sijaan. ###
No missäs kohdin "Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Uusi Testamentti" sitten käskee viettämään sapattia?
Ja missä kohdin lisäksi lukee lakia että: "Minun ei tule hyväksyä sunnuntain pyhyyttä"?
Kyllä tuollaiset jakeet nousevat Olavi Rouheen ja ilmestyskirjaseminaarin sylttytehtaasta.
Kuvitteletko todella uudestisyntyneet niin typeriksi että Raamatun sijasta uskoisivat internettiiin?
Nettiinhän voi kuka tahansa laittaa mitä tahansa valhetietoakin ja saada se näyttämään viisaalta.
Olet kommentoivinasi neljää kirjailijaa viestissäsi. Eikö sinulle ole lainkaan annettu nimeä?
Ja eikö ole yhdentekevää minkänimisten palvelijain kautta Jumalan totuudet pöydälle nostetaan?
Me vastuulliset kirjoittajat olemme rekisteröityneet, jotta sinä voisit meitä haukkua ja että toiset voisivat
meihin luottaa. Tavaramerkiksi en nimeäni rekisteröisi, sillä minun kirjoituksiani saa vapaasti lainata ja
eteenpäin saatta ilman, että tarvitsisi minun nimeäni tekstin luojana korottaa. En ole EGW:n sukua.
Olen eri mieltä näistä adventtiliikkeen sähköisistä kirkkopostilloista ...
Varo ei-sapatisteja (ei-adventisteja):
http://www.endtime.net/finsk/fisondag.htm
Varo ei-sapatisteja (ei-adventisteja):
http://www.endtime.net/finsk/karisma.htm
Varo ei-sapatisteja (ei-adventisteja):
http://www.endtime.net/finsk/KbK.htm
Jokaisen evankelioivaltakin näyttävän sivuston lopusta löytyy kuitenkin vale-evankeliumi - sapattisinetti ...
Sen kääntöpuolena sunnuntailaki-pedonmerkki, joka mukamas tulee USA:n ja O'baman kautta.
Vaikka amerikassa on täysi uskonnonvapaus ja vaikka O'baman juuret ovat yhä islaminuskossa.
### Elämme maailman lopunajassa, ja tälle ajalle kuuluu Jumalan erityissanoma.
Tämä sanoma löytyy Ilmestyskirjan 14. luvusta, jakeista 6-12 ja Ilmestyskirjan 18. luvusta, jakeesta 4.
Se on sanoma pelastuksesta, ja kuitenkin se on samalla varoitus, joka on julistettava kaikille kansoille ja kielille.
Se on sanoma meidän ajallemme.
Jumala takaa tämän sanoman ja sen julistuksen, ja monet, joiden sydämessä on syttynyt rakkaus Jeesukseen, ovat valmiita levittämään sitä radion, television, videon, faxin, sähköpostin, internetin, lähetyskirjeiden, cd:n, kasettien, kirjojen, pienpainatteiden , katuevankioinnin tai yleisötilaisuuksien avulla.
Liike on syntynyt, eikä mikään voi sitä pysäyttää. Varmistu siitä, että olet mukana.
On innostavaa ja merkityksellistä toimia Jumalan työssä.
Muista, että Jumala antaa Henkensä vain niille, jotka tottelevat häntä (Ap.t. 5: 32).
Raamatun ennustuksen mukaan päättävä työ tulee toteutetuksi nopeasti (Room. 9: 28), yhtä nopeasti kuin synnytyskipu yllättää raskaana olevan vaimon (1. Tess. 5: 3).
Jumalan työ tulee etenemään päätökseensä aivan silmiemme edessä.
Meidän ei tule unohtaa tavallisia (oppimattomia) ihmisiä, jotka tulevat tekemään merkittävän osan tästä työstä. He vierailevat kodista kotiin, johtavat kotikokouksia ja antavat selkeitä ja vaatimattomia esityksiä totuudesta, eikä julkisuudella ja medialla ole pääsyä niihin tilaisuuksiin.
Oletko sinä yksi niistä, jotka haluavat osallistua Jumalan valtakunnan päättävään työhön?
Terästäydy! Osoita, että välität lähimmäisistäsi.
Näytä, että haluat tehdä oman osuutesi auttaaksesi ihmisiä pakenemaan pimeyden valtakunnasta ikuiseen elämään. Saakoon Jumala olla kanssasi! ###
Ylläoleva poimittu tästä adventtiliikkeen linkistä:
http://www.endtime.net/finsk/KiS.htm
Ehkä huomasit myös kehotuksen tutkia lisää Suuresta Taistelusta, johon adventtikirkon oppi kokonansa perustuu.
Huomasithan että voit tilata Piikkiöstä niitä traktaattien muodossa, jaettavaksi. Jos olet entinen jehovalainen,
tiedät miten hyvältä tuntuu, kun tuntuu että saa taivaspisteitä jokaisesta poisannetusta esitteestä.
anna mitään lupaa poiketa piiruakaan Jumalan laista, vaikka kuinka pakana olisit. Se, että te vihaatte sapattia, osoittaa vain, että te vihaatte Jumalaa.
Tietoa kun on saatavissa, eikä malta olla millään tekemättä oikein.
Tutki täältä mitä adventimi on..
http://www.argumentti.fi/adventismi/adventismi_tutkivatuomio_ellenwhite.php?id=40
Ja sitten täältä mitä kristinuskosta voidaan ajatella..
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
sen jokainen lukenut ja asioita tutkinut tietää takuu varmasti.... Sapatti on Jumalan merkki.
Näyttää myös tältä, että teidän yksi maallinen tukikohta on tämä internetissä liikkuva ihmistieto asioista, että Jumalan lait eivät varmasti mistään wikipediasta löydy sillätavalla kuin Jumala ne haluaa Raamatussa esittää.
Näistä eri osoitteista mitä netissä tarjotaan, niin niistä harvoin löytää todellista, ja sitä ainoaa oikeaa totuutta, jota Jeesus edustaa. Itse en ainakaan etsi omalle mielipiteelleni puolustusta muualta kuin Raamatusta, että tämä nettitouhu ei ole luotettavaa, kun näitä asioita täällä touhuavat ihmiset, ja ihmiseen ei ole luottaminen, että tämäkin asia kerrotaan Raamatussa.
Eihän kukaan sapattia vihaa, kun sitä noudatetaan siten kuin se on säädetty. Mutta kun se oletetaan olevaksi sitä, miten adventistit sen ymmärtävät, sitä ei voikaan hyväksyä luopumatta kristinuskosta kaikin perustein. Adventismissa on kristinuskosta poikkeavaa kaikkien Raamatunkohtien tulkinnat bja ne, keille ne ovat alunperin tarkoitetut. Mikäli kymmenen käskyäkin olisivat olleet kaikille kansoille, ei sitä olisi annettu erotetulle kansalle Siinain erämaassa, vaan siellä, missä kaikki ihmiset olisiuvat sen yhtälailla olleet kuulemassa.
Eihän mitään lakia anneta julkisuudelta piilossa. Eikä mitään joukkoa, jolla on laki kerrottavanaan, käskettäisi sotien tappamaan ihmiset viimeiseen henkilöön asti ketään säästämättä, kuten Israelia käskettiin. Kuka siellä oli lakia julistamassa vsodan keskellä vieraskansoille? Te olette päättömiä valehtelijoita,
Adventistiin ei voi luottaa missään opetuksessa, eikä heillä sellaista virkaa olekaan. Eihän kukaan opettaja voi opettaa itseään parempia, eihän?
Utulilan kirjoitukset vaikuttavat tosiaankin kuin piintyneen vanhapiian kirjotuksilta, joka ei tiedä mitään mutta kuitenkin on aina äänessä, ehkäpä hän onkin etsimässä sulhoa täältä itselleen, kun aika käy liian pitkäksi yksin oleskellessa, voi vaikka Antti ihastua.
Miksi pitäisi antautua adventismin omaiseen tulkintaan? Joka on yksipuolinen!
Eikös Raamattu riitä sinulle kertomaan miten Jumala löydetään ja uskominen syntyy?
Raamattu ei ole tieteen, eikä terveyden, eikä ruokailun, sääntö, jne. kirja.
Adventtikirkko on asiantuntija mitä sunnuntaihin ja sunnuntailakiin ja pedonmerkkiin tulee.
Kun adventtikirkko jyrähtää, että sunnuntai on vasta sunnuntailain kautta lähitulevaisuudessa
tulossa pedonmerkiksi, niin asia on sillä tavalla. Adventtikirkko sen totuuden määrittelee etkä sinä y-fariseus.
ilmoittamalla tuttavansa tiedot(siis tässä tapauksessa miehen tiedot). Sitten vain alkaa kirjoitella sillä linkillä välillä, niin voi jopa kehuskella omia aikaansaannoksiaankin! Yksinkertaista ja helppoako? Ei nyt sentään! Ei rehdille ihmiselle käy tuollainen valheellisuus.
ilmoille. Niinkuin kirjoitit adventtikirkko on asiantuntija, niin koskahan siellä kajahtaa ilmoille, että NYT, NYT se sunnuntai on pedonmerkki sitähän tässä odotellaan.
Kyllä meitä on monia yksittäisiä adventisteja, jotka uskomme, että sunnuntai on ollut pedonmerkkinä jo vuodesta 321 jKr. lähtien.
teidän oma tulkintanne on tasan teidän yksipuolinen väitteenne. Turha siitä on adventisteja syyttää, kun itse teette aivan samoin.
koskaan olleet Jumalan kansa. Etkös tuota edes tiedä???
liikkeen perustajiin kuuluneen Ellen Whiten tukea ajatuksellenne, koska hän ei hyväksynyt ajatusta, että sunnuntai olisi hänen elinaikanaan vielä ollut pedon merkki.
jumalattomat. Jumala aikoo itse tehdä sen seuraavaksi. Et näköjään ole ollenkaan lukenut Raamattuasi.
adventisteja parjaavien nettisivuja, kun voi lukea adventistien omia sivuja, joissa kertovat mitä uskovat ja miksi.
koska hänhän se KÄSKYN antoi jumalattomien tuhoamisesta. Taidat siis ollakin katkera Jumalalle.
Kertoiko EGW sen sulle viimeisiksi sanoikseen?
kaikkea älynnyt. Jos olisi löytynyt joku viisas mies joka olisi vähän jeesannut niinkuin ylifariseus_1:nen, oikein selitettynä Elleni olisi kyllä honannut, että tosiaankin sunnuntaihan onkin ollut pedonmerkkinä jo vuodesta 321 lähtien. Tuomioiden julistaminen on eri asia kuin merkin aikaansaaminen keskiajoista lähtien. Ei Elleni vastustanut jos parempaa tietoa löytyy asiasta, niinkuin on löytynyt.
mummeli
ylifariseus ajattelee niinkuin ajattelee, ja katsoo asioita laajemmasta näkökulmasta. Ensiksi Jumalan merkin vastakohta on pedon-merkki, ja Jumalan merkin kohdalla 2.Moos.31:14 koskee laki kuolemanrangaistusta sapatin kohdalla sitä rikkoneelle.
Myöskin pedonmerkki on lainvoimainen ja tottelemattomuudesta sitä kohtaan seuraa kuolemanrangaistus, silloin kun Jumalan merkki ja pedonmerkki joutuvat vastakkain Ilm.13:15 pedonmerkin osalta ja 2.Moos.31:14 Jumalan merkin osalta rangaistukset ovat samat.
Tänäpäivänä sekä pedonmerkki, että Jumalan merkki ovat voimassa, mutta kuoleman rangaistukseen nähden rankaisut ovat eriaikaisia, mutta muuten kummatkin merkit ovat lainvoimaisia, sillä Luterilainen kirkko muutti lainvoimaisesti kalenteriaan tehden sunnuntaista viikon seitsemännen päivän, eli sapatin ja näinollen se on pedonmerkki.
Jos adventtikirkko aikoo julistaa pedonmerkkiä vasta sitten kun peto on täydessä vallassa ja armon ovet ovat kiinni, niin mitä hyötyä siitä silloin enää olisi.
Pedonmerkistä oli pitänyt julistaa vuodesta 321 lähtien, eikä vasta sitten kun siitä julistetaan kuolemantuomio, sillä kolmen enkelin sanoma on ollut varoituksena koko ajan, mutta yhä adventtikirkko opettaa ei vielä, ei vielä, eikä vieläkään.
Vaikka kaikki muut olisivat väärässä riittää, että yksi on oikeassa, jos on oikeassa, sillä muutkin pedonmerkit ovat voimassa siitä alkaen kun ne eteen nousee. ylifariseus ei ole kenenkään opetuksen orja.
sääntökirja, jotka syövät sianlihaa ja muuta inhoittavaa, sekä hiiriä, niistä kaikista tulee loppu, sanoo "HERRA".
Väärä antijeesus syöttää omilleen kaiken minkä kiinni saa aina kärmeistä lähtien.
että jos parempaa tietoa löytyy, niin silloin tartutaan siihen kiinni ja mennään eteenpäin. Nythän on parempaa tietoa löytynyt tosiaankin, että sunnuntai on ollut pedonmerkkinä jo vuodesta 321 lähtien.
eivät ole tietävinään !!
Tämä on totta.Sunnuntai ei ole Raamatullinen pyhäpäivä.Sunnuntain pyhittämiselle ei ole minkäänlaista raamatullista perustetta.Jo Raamatun alussa kerrotaan Jumalan erottaneen lepopäiväksi viikon seitsemän- nen päivän,joka on lauantai,tai oikeastaan vuorokauden joka alkaa perjaintain auringonlaskusta ja päättyy lauantain auringonlaskuun(1.Moos.2:1-3).
Juutalaiset ovat aina viettäneet lepo-ja pyhäpäivänään sapattilauantaita.Ja vielä nykyaäänkin.Se on vahva todiste siitä että sapatti todella oli lauantai Vanhan Testamentin aikaan.(Tämänkö tähden paholainen yrit-
ti hävittää natsien kautta juutalaiset maanpäältä?)
Uudessa Testamentissa taas ei ole pienintäkään mainintaa ja vaatimusta että lepopäivä pitäis muuttaa sun-
nuntaille.Mieluummin Jeesus tosiaankin opetti että laista ei muutu eikä häviä pieninkään kohta(Matt.5:17-
20).Ja Jeesushan sanoi olevansa sapatin Herra,ei viikon ensimmäisen päivän Herra.
Kirkkohistorian mukaan sunnuntain pyhäpäiväksi on tehnyt Roomalaiskatolinen kirkko(Lutherin mukaan ilmestyskirjan peto) paavin johdolla 400-luvun alussa Laodikean kirkolliskokouksen päätöksellä.Pitävät sitä jopa erityisenä merkkinään.Syynä oli ilmeisesti se että,koska tällöin Rooman valtakunnassa vietettiin viikon ekaa päivää yleisenä virkistyspäivänä,langenneen kirkon johtajat taktikoivat että jos he muuttavat kirkkonsa pyhäpäivän samalle päivälle,niin saavat helpommin roomalaiset kirkkoonsa,samoin heidän rahansa.
Sapatti-lauantai on siis vieläkin ja aina ikuisesti Jumalan säätämä pyhäpäivä.Sunnuntain pyhyys-oppi on yksi
saatanan voimakkaimmista ja suurimmista eksytysyrityksistä,jolla tämä kavala vihollinen yrittää johtaa jopa
suuren osan uskovaisista tekeen syntiä ja rikkomaan sapattikäskyä.Sillä sunnuntain pyhittäminen ei ole sapattikäskyn noudattamista.
Samoin oppi ettei kristityn tarvitse enää mitään päivää viettää pyhänä(näin opettavat mm.vartiotornilaiset, jotka kutsuvat itseään Jehovan Todistajiksi) tai että saa valita minkäpäivän tahansa pyhäpäiväkseen ovat Raamatun vastaisia harhaoppeja.
Ei ole olemassakaan mitään sunnuntaisapattia. Eikä kukaan sellaseen edes usko.
Sinun kivityksesi ei mitenkään osu kristittyyn.
Viuhdot lingollasi tyystin eri suuntaan.