Korhonen vastustaa tv-mainontaa vaalikampanjoissa täysin populistisista syistä. Kepun kannattajat ovat maalla, jossa jokainen tuntee toisensa ja vaalikampanjoissa toimivat paikallislehdet ja kyläkokoukset. TV-mainonnalla ei ole kovinkaan paljoa merkitystä siinä tavoittaako kepu kannattajansa vai ei. Niinpä kepuli-Korhonen vastustaa tv-mainontaa, koska siitä on eniten hyötyä sdp:lle ja kokoomukselle, joiden kannattajat ovat kaupungeissa ja seuraavat juuri televisiota enemmän kuin lukevat sanomalehtiä.
Se, että vaalirahakeskustelua yritetään kääntää vaalirahan lahjoittajien julkisuudest kaikenlaisiin mainoskieltoihin ja -kattoihin, kertoo karua kieltä siitä, että keskustelu halutaan siirtää pois asian ytimestä.
Kepua taitaa hirvittää se, että kuntatason vaalirahojen kytkentä rakennuskaavamuutoksiin ja kaupan rakennustontteihin nousisi otsikoihin niin kuin se jo alkaa nousta:
http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/paulaholmila/seuraavaksi-siivotaan-kuntatasoa
Kepun höpinä tv-mainonnan kieltämisestä on lapsellista kaiken tämän rinnalla
Se, että vaalirahakeskustelua yritetään kääntää vaalirahan lahjoittajien julkisuudest kaikenlaisiin mainoskieltoihin ja -kattoihin, kertoo karua kieltä siitä, että keskustelu halutaan siirtää pois asian ytimestä.
Kepua taitaa hirvittää se, että kuntatason vaalirahojen kytkentä rakennuskaavamuutoksiin ja kaupan rakennustontteihin nousisi otsikoihin niin kuin se jo alkaa nousta:
http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/paulaholmila/seuraavaksi-siivotaan-kuntatasoa
Kepun höpinä tv-mainonnan kieltämisestä on lapsellista kaiken tämän rinnalla
Vastaukset 34
Vanhimmat
kauppakeskusten rakennushankkeita ja nyt on vaarassa ettei työlisyyttä lisäävät kohteet valmistu aikataulussaan,jolloin osa jo saatuja investointirahoja palautuu takaisin esr-rahastoihin .
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pieksämäki taisteluun Ideaparkin puolesta/1135246439573
kaavoituksessa on kunnilla ja kuntien tehtävä on luoda työllistämismahdollisuuksia.
Kuntien ongelmana on puutteelliset maakuntakaavat ,joissa ei ole varauduttu riittävästi liikekeskusten tarvitsemiin rakennusalueisiin.
Puutteelliset maakuntakaavat jarruttavat ympäristöministeriön luvanmyöntämistä ja maakuntien kehitystä pienistä putiikeista yhden luukun palvelupaikoiksi,sekä vähävaraisten kuntien kasvuhaluja.
http://www.talouselama.fi/uutiset/article159531.ece
Pieksämäki aikoo siis vaurastua naapuriensa kustannuksella. Ei se maaseudun oloja paranna, jos yksi pukkukaupunki kasvaa ja tyhjentää lähitaajamansa palveluista.
Kaivoit hyvän linkin, josta selviää karmea totuus siitä, miten kauppa rakentaa täysin tarpeettomia myymäläneliöitä ja perii siihen rahat ruoan hinnassa.
vastakkain maaseudun ihmisten olot,edun ja tulevaisuuden kehittyvän liike-elämän ja tuottoisan sijoitustoiminnana kanssa ?
Eiköhän ne päätökset tehdä siellä kunnissa demokratian periatteita noudattaen.
Vietin pikkupoikana kaikki kesäni Pieksämäen lähistöllä pienessä kylässä. Silloin siellä oli kaksi kauppaa, "postikauppa" (joka ilmeisesti oli osuuskauppa) ja k-kauppa. Ensin lähti postikauppa ja sitten monen vuoden päästä näivettynyt K-kauppa. Lähimmät käyntipaikat silloin -80 ja -90-luvuilla löytyivät Montolasta (Shell), Haukivuoresta ja Virtasalmelta. Pieksämäkeen mentiin vain "erityisille" ostoksille.
Sukarit ja kakkoset haluavat näivettää maaseutua edelleen, mikä pakottaisi kaikki Pieksämäkeen pientenkin kauppa-asioiden hoitoon. Bensaa palaa entistä enemmän, kun maalaiset tasakattorivareistaan suuntaavat kymmeniä kilometrejä suuntaansa.
Pieksämäen demokratia ei sisällä sen naapurikuntien kauppapalvelujen edellytysten tuhoamista.
junnaamiseen on jo syytä vastapainoksi kaivella puita ylös juurineen.
rehellistä ja kestää päivänvalon ??
Millään kunnalla ei ole kilpailun nimissä vapautta eikä oikeutta toimia niin, että se tuhoaa toisen kunnan toimintaedellytyksiä.
Juuri tällaista "vapautta" ympäristöministeriö ja myös Vapaavuori koettavat hillitä.
on vain välikappale joka hoitaa kavoituksessa kuntalaisten etua ja samalla sen tulisi pyrkiä noudattamaan lukematon määrä sopimuksia valtion suuntaan.
Varmastikkin joissain tilanteissa kunnilla on houkutus hieman oikoa asioita.
...huolehtia, ettei yksi kunta aja etujaan naapurikunnan asukkaiden etujen kustannuksella.
On hyvä, että ympäristöministeriö ja Vapaavuori etävät kuntien itsekkään omaneduntavoittelun, josta naapurit joutuisivat kärsimään.
Juuri näin on valtion ja vastuullisten ministereiden toimittava: kuntien kokonaisedun puolesta, yhden kunnan ahnetta itsekkyyttä vastustaen.
-Jäbä
Mutta päätöksiä tehdään osapuolten kesken ja nyt on löytynyt se "hyvä" osapuoli,joka on toiminut moitteettomasti tässä asiassa,näin jälkikäteen tarkasteltuna,laillisestia ja oikeudenmukaisesti ansaiten luottamuksen.
Onko päätös tyydyttänyt kaikkia muita osapuolia ja mitä keinoja heille on jäänyt käytettäväksi oman asiansa eteenpäin viemiseksi ?
Mutta nykyisin "lähikaupat" ovat kaukana taajamissa. Miksi meillekin ei saisi tulla noita palveluita. Koska lähikauppaa ei kiinnosta taajamien ulkopuoliset asiakkaat on siinä tilaa sitten noille kauppakeskuksille,
Palvelutyhjiö täyttyy aina aina jollakin tavalla. Nyt maaseutualueilla on palvelutyhjiö.
ne lähilaupat jotka ovat keski8ttyneet taajamien sisään? Käyttäkää niitä ja antakaa meilekin sellaiset palvelut niiden kautta joita mekin asiakkaina kiinnostamme. Lähikauppoja ei meidän tarpeemme kiinnjosta.
Enpä usko, että Kepun hallitsemissa kunnissa tehtävillä kaavapäätöksillä on suurta merkitystä. Kunnassa kuin kunnassa kaksi kaupparyhmittymää jakaa kuntataajaman ainoan tien kahta puolen olevat kauppapaikat. Ja siinä ne on sen kunnan palvelut lueteltu. Ei siellä tarvita korruptiota, maata piisaa rakentamiseen muutenkin
Ongelmakuntia ovat toisaalta isot kaupungit lähialueineen, ja toisaalta liikenteen solmukohdissa olevat keskisuuret kunnat joiden alueille ABC:t ja muut liikenneasemat sekä jotkut Ideapark tyyppiset mammuttitautia potevat liikekeskukset halajavat.
Isojen kaupunkien, etenkin Helsingin, asuntotonttien jako on niin korruptoitunutta ja suunnitelematonta, että vain isolla rahalla voi saada tontin. Ja se raha otetaan pois asunnon ostajilta käsittämättömillä neliöhinnoilla. Asuntotuotanto meillä on täysin grynderivetoista, kaupungit jakavat rakenusmaata vain ja ainostaan isoille rakennusliikkeille tai rakennuttajaorganisaatioille. Johtavat virkamiehet ovat niin näiden gryndereiden talutusnuorassa, etteivät osaa muuten toimia. Virkamiehien lahjonta ei ole rahaa, se on heidän työnsä tekemistä grynderin toimesta, ja tietty kestitsemistä. Raha virtaa sitten näiden gryndereiden ja lautakunnissa päättämässä olevien puolueiden välillä, kuten on nähty.
Meillä on aikanaan ollut ihan toimiva systeemi, jossa asuntoyhtiön ovat perustaneet tulevat asukkaat, tai osa tulevista asukkaista, joskus yksittäinen rakennuttaja. Teetätettiin suunnitelmat ja hankittiin urakoitsija rakentamaan. Näin ovat syntynyt vaikkapa Töölön tiilitalot. Nyt sama taho suunnittelee, markkinoi ja rakentaa talon. Koettaa tehdä mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla mahdollisimman paljon neliöitä mahdollsimman korkeaan hintaan myytävää. Laadusta viis. Ahtaita asuntoja markkinoidaan tehoneliöillä ym. kielikuvilla, joilla peitetään grynderin voiton maksimoinnin aikaansaama asuntojen toimimatomuus
Keskustelin kerran Helsingin kiinteistöviraston virkamiehen kanssa, miksi kaupunki ei koettaisi elvyttää tuollaista perinteistä asuntotuotantomuotoa, jossa vaikkapa rivitalotontti luovutetaan tulevien asukkaiden muodostamalle osakeyhtiölle ja anneta heidän suunnitella ja rakennuttaa talo. On kuulemma liian työlästä kaupungille, kun virkamiehet joutuvat tekemään sitä mitä heidät on palkattu tekemään, valvomaan ja ohjaamaan kaupungin aluella tapahtuvaa rakentamista. Grynderit kun suunnittelevat ihan itse, ja hoitavat asiat niin, ettei virkamiesten tarvitse heitä ohjata. Jälki on sen näköistä. Mutta virkamiehillä on lokoisaa. Raha virtaa sitten näiden gryndereiden ja lautakunnissa päättämässä olevien puolueiden välillä, kuten on nähty.
Liiketonttien osalla kähmintä on vielä pahempaa. Liiketontissa sijainti kun merkitsee kaiken, niin kaavat tehdään vasta kun joku keksii rakentaa kauppakeskuksen tai hypersupermaximarketin. Virkamies on taas pelkkä asian esittelijä kun rakennusliike tai muu grynderi on sopinut päättäjien kanssa mitä ja mihin tehdään.
Kepu on pikkutekijä kun kaava- ja rakennuspäätöksiä tehdään. Isot rahat liikkuu kaupungeissa ja niide liepeillä Kokoomuksen ja Demareiden ohjailemana
Tarkoitin, että kepu räpeltää lillukanvrsissa, kun se jauhaa mainoksista vaaliraha-asiassa.
Pengottavaa tulee esiin kunnista ja aivan muista puolueista, niin kuin sanoit.
Kepu tosin näyttää hirttäneensä ideaparkkien rakenteluun, kun niillä saa yhden kunnan asiat kuntoon ja samalla tuhoaa muutaman muun kunnan asiat.
Niin, ei vaalien TV mainonta ole ongelma. Muille kuin demareille, jotka ovat töppäilleet mainontansa kanssa perinpohjin useammissa vaaleissa.
Minunkin mielestä kampanjakatot riittää, itse asiassa riittäisi, kun koko rahoitus saataisiin täysin avoimeksi, ja reaaliaikaiseksi niin, että äänestyspäätöstä tehtäessä kaikki ehdokkaan taloudelliset tukijat olisi äänestäjän tarkastettavissa.
itse kukin voisi arvioida myös, onko ilmaista julkisuutta nauttiva TV:st tuttu parempi kuin rahalla mainoksia ja TV-näkyvyyttä ostava pitkän linjan poliitikko. Mainoskielto kun poikisi paljon näitä mediassa muutoinkin näkyviä isä Mitroja ja Uusipaavalniemiä politiikkaan entistä enemmän, ja vaikkapa pätevä pääluottamusmies jäisi vain oman pienen piirin tunnettuuden varaan.
Minusta kampanjakattojen asettaminen on pelkkää hämäystä. Ei rahan määrä ole mikään ongelma, koska ei sitä koskaan saa mikään puolue rajattomasti. Ehdokkaiden kohdalla katot veisivät tuntemattomilta mahdollisuuden ostaa näkyvyyttä niin, että tulisivat yhtä tunnetuiksi kuin vanhat edustajat ja eläkeikäänsä lähestyvät, "tv:stä tutut julkkikset", jotka lähtevät rahastamaan viihdejulkisuuttaan kansanedustajan palkan tavoittelun muodossa.
Olen sillä kannalla, että jokainen käyttäköön rahaa niin paljon kuin itse haluaa ja saa jostain hankituksi. Pääasia on, että se, mistä raha tulee on avointa ja samalla arvioidaan avoimesti se, onko joku ehdokas tai puolue "ostettu" ajamaan rahoittajiensa asiaa.
Minusta on hyvin lapsellista esittää kattoja kampanjoille niin, että kansaa hämättäisi sillä, ettei pienillä summilla saa aikaan lahjontaa. Suomessahan lahjomaksi riittää jo se, että kansanedustaja päästetään "piireihin", jossa hyvävelikrhot vaihtavat kaikenlaisia sulle-mulle -palveluksia.
-Jäbä
KUn Keminmaahan tuli supermarketti,
No siinä kuitenkin käövi niin että Kemissä kuitenkin jatkoi City-Marketti ihan samoin kuin ennenkin. Lisäksi tuli Ldl.
Eli se peruste että naapurikuntaan rakennetaan iso kauppa syö kaupankgin palveluita ei ainakaan Kemissä vaikuttanut mitenkään vaikka Kemi vastusti rakentamista keminmaahan.
Vaikka Iihin tuili Kärkkäinen niin sekään ei vaikuttanut Haukiputaan palveluihin vaikka väliä noilla paikkakinnilla on vain 10 kilometriä.
hinnat ryöstäytyneet käsistä. Nyt ei ole muilla rahaa lähteä ehdokkaisi kuin rikkialla ja kuuluisuuksilla. Jos tulisi kampanjakatto henkilökohtaisiin ja puolueiden kampanjoihin saataisi jotakin järkeä tuohon vaalirahoitukseen.
Silloin ei enää olisi sillä "prändimarkkinoinnilla" nii paljon tilaa vaan silloin puolueet joutuisivat puhumaan politiikkaa ja pärjäämään sillä. Ei tuolla Kokoomuksen mileikuvamarkkinoinnilla ole mitään tekemistä politiikan kanssa. Siinä peitetään jopa aate.
Kokoomushan ei puhunut asiaa koko viime eduskuntavaalikampanjassaan. Se oli kokonaisuudessaan pelkkää mielikuvamarkkinointia. Se on kyllä tehokasta mutta saadaanko sillä parhaat voimat eduskuntaan on ihan toinen juttu.
Kerropa mihin kuntaan tahi maalaiskaupunkiin noita kamalia autoratoja on rakennettu niin jatketaan siitä keskustelua.
Taitaa tuo täti olla sellainen poliittinen populisti...
Näin moottorinpärinää harrastavana ja seuraavana olisi kiva tietää missä niitä uusia kepulipelillä sovittuja autoratoja oikein on. Noita vanhoja kun nuo yhteiskunnan ikiriesat eli vihreät sun muut sosialistit (taitaa seassa olla kokoomusakkojakin) ovat riemusta kiljuen sulkemassa. Eli mahtaisiko aloittaja osata valistaa?
Ei auta mitään. Siitä hyötyy vain urheilusankarit, tv-kuuluttajat ja iltalehtien missit.
Korhonen voi tosiaankin olla mitä mieltä hyvänsä mistä hyvänsä asiassa, jos se vain palvelee hänen ajamaansa asiaa. Siinä hän aivan samanlainen Matti Vanhaseen kanssa. Salailu, kielto, asian osittainen myöntäminen ja huomion suuntaaminen muualle ovat kepun poliittisen toiminnan perusleipää.
Korhonen voi olla asioista kaikkea mahdollista mieltä, ja jossain kohtaa hän on siis oikeassa. Mainonnan kova rajoittaminen voisi olla keino pyrkiä rajoittamaan poliitikkojen lahjomista. Jos ehdokkaat voisivat olla yksilöinä ehdolla vain yhteismainoksissa, se lopettaisi yksilö-tv-mainonnan ja naurettavat ehdokkaiden lehtimainokset. Lisäksi äänten kalastelu populistisilla hyökkäyksillä vähemmistöjä vastaan loppuisi ja argumentaatio pitäisi antaa poliittisessa väittelyssä.
Kuntakaava-asiat pitää nostaa pintaan ja Helsingissä ostetut Senaatintorille julkiseen häpäisytilaisuuteen. Julkeimmat mestattava.
Kun ehdokkaat ovat tunnettuudeltaan aina eriarvoisessa lähtöasetelmassa, niin silloin on väärin kieltää itsensä tunnetuksitekeminen niiltä, joita ei vielä tunneta. Väärin on sekin, jos ihmisiä kielletään tukemasta ehdokkaita rahalla silloin, kun nämä ihmiet hakuavat, että muutkin tuntevat heidän ehdokkaansa hyvät puolet.
Vaalirahoituksella ei ole mitään tekemistä poliittisen lahjonnan kanssa, koska vaalirahoituksessa kansalaiset ja yritykset tukevat niiden ehdokkaiden ja puolueiden läpimenoa rahalla, joita he itse ovat kannattamassa ja joiden kannatusta he haluavatrahaa antamalla lisätä.
Lahjonta on aivan eri asia. Siinä poliitikko muuttaa mielensä siksi että saa rahaa ja alkaa ajaa asiaa, jota ei ilman rahaa ollenkaan ajaisi.
Lähjonta on pidettävä erossa laillisesta vaalirahoituksesta.
-Jäbä
Itse katsoisin, että jos ehdokkaat voisivat olla mainoksissa vain puolueen tai vaaliryhmän yhteismainoksissa, se osaltaan tasavertaistaisi ehdokkaiden mahdollisuuksia tulla valituksi. Perustelen hieman.
Julkkisehdokkaat politiikan ulkopuolelta ovat aina etulyöntiasemassa politiikkaa huonosti seuraavien joukoissa tunnettuutensa vuoksi. Läpimeno tuolloin toki vaatii ehdokkuutta oikeassa puolueessa. Esim. kepun "virallinen maalaispoika" Mikko Alatalo olisi tuskin mennyt eduskuntaan mistään muusta puolueesta. Vaikka hänellä oli vasemmistolaiset juuret, hän oli onnistunut häivyttämään ne vuosien aikana ja edusti ehdokkaana peruskepulaisuutta. Toisaalta poliittiset julkkikset saavat ilmaista mainosta tiedotusvälineiden kautta. Naama näkyy päivittäin viestimissä. Laajoja kampanjoita ei tarvita. Joskus harvoin suuren puolueen poliittinen julkkis jää eduskunnan ulkopuolelle, Johannes Virolainen aikoinaan ja Kauko Juhantalo tultuaan Valtakunnan-Oikeuden tuomion ja Eduskunnasta erottamisen jälkeen ensin uudelleenvalituksi, ja myöhemmin, asemansa menettäneenä, jäi Eduskunnan ulkopuolelle. Poliittisten julkkisten suuret äänimäärät kertovat myös karua kieltään "poliittisesta Idols-kulttuurista" ja auktoriteetteihin sitoutumisesta (ek-ja kuntavaalit). Sauli Niinistön meganomaalinen äänimäärä viime ek-vaaleissa osoittaa uskomatonta Messiaan odotusta, johon kukaan kuolevainen ei pysty vastaamaan.
Äänestäjän antaman vaatimattoman vaalituen ja tuomitun talousrikollisen vaalituen välillä on toki eroa. Tavallisen taavin vaalituen ymmärtää halutun linjan tukemiseksi, mutta miksi syöksykierteessä oleva yritysrypäs on mukana runsailla vaalirahoilla täsmennetyille kärkiehdokkaille. Novan Arto Merisalon selitykset porvarillisen vaihtoehdon tukemisesta ontuvat, koska myös demareiden Eero Heinäluomaa ja Päivi Lipposta tuettiin. Pyrittiinkö ottamaan huomioon myös sinipunan tai punamullan mahdollisuutta?
Novan ja kaikenmaailman kehittyvien kepusuomien taustalla pyörivät pääosin samat tyypit. Ne samat tyypit, jotka haluavat kaavan. Ne ovat jakaneet runsaasti rahaa. Kyse ei siis ole poliittisen asian tukeminen, vaan ehdokkaan "suosiollinen asenne" asialle. Jos rahaa ei saisi käyttää henkilökohtaisen mainonnan tukemiselle, se lopahtaisi oleellisesti nykyisestä. Minusta ehdokas on paljaimmillaan vaalitilaisuuksissa livenä. Jos siis vaaliehdokkaat voisivat mainostaa itseään vain yhteismainoksissa, vaalitaistelu siirtyisi vaalikeskusteluihin, eli asian puolelle.
Jokaisella on oikeus antaa rahaa poliitikoille ja puoklueille, kunhan se on julkista.
Lahjomasta voidaan puhua vain silloin, kun todistetaan, että poliitikko muuttaa mielensä rahan antajaa kohtaan.
"Kepun kannattajat ovat maalla, jossa jokainen tuntee toisensa ja vaalikampanjoissa toimivat paikallislehdet ja kyläkokoukset."
"Kepua taitaa hirvittää se, että kuntatason vaalirahojen kytkentä rakennuskaavamuutoksiin ja kaupan rakennustontteihin nousisi otsikoihin niin kuin se jo alkaa nousta"
??????
---------
Kuten itsekin totesit, maalla jokainen tuntee toisensa, joten vaalimainontaa ei tarvita. Alle 5000 asukkaan kunnissa tuskin kukaan mainostaa itseään edes paikallislehdissä. Itse asiassa noita kyläkokouksiaakaan ei pidetä vaalien yhteydessä, sillä kukapa sellaisiin saapuisi. Yksi A4-moniste kaikista puolueen ehdokkaista on maalla yleensä se ainoa kunnallisvaalimainos.
Sitä paitsi kun kauppa ei kannata, maalla ei ole myöskään rakennustonttikilpailua, eikä tarvita rakennuskaavamuutoksia. Kunnillahan on teollisuus- ja liiketilatontteja yleensä liikaakin kasvamassa pajukkoa. Ainakaan kaupan ei kannata antaa ehdokkaille täkyksi vaalirahoitusta, koska valtuustoon pääsee ilman mainontaakin. Kunnallisvaalien ainoa ongelma maalla on siinä, että saadaan kerättyä riittävästi ehdokkaita. Toistaiseksi en ole kuitenkaan kuullut, että ehdokkaaksi lähtemisestä maksettaisiin - kukapa tietää, vaikka tällainenkin kohu vielä syntyy.
Siksi luulisi, että puolusihteeri Jarmo Korhonen pikemminkin puhuisi tv-mainonnan puolesta tietäen, että se köyhdyttäisi kepun kilpailijoita, mutta kepua itseään ei. Näin kepulla itsellään olisi säästössä nuo tv-mainontarahat käytettäväksi eduskuntavaaleissa.
väittämällä pienen kunnan kunnalisvaalikustannusten rajoittuvan yhteen A4 monisteeseen rajoittuviin mainoksiin.
Samoin käsityksesi liike-elämästä ja kaavoituksen merkityksestä kunnille,niin kilpailun kuin maankäytön merkityksen sekä kuntatalouden suhteen on erittäin keskeinen asia pienille kunnille.
Koska juuri maankäytön monopli on kuntataloudessa se joka antaa mahdollisuuden nostatta alueiden arvoa joutuvat kuntapäättäjät tiukan paikan eteen useimmin kuin luuletkaan.
Mutta vilkaise edes yhden päivän kokouspöytäkirjat,sen pienen kunnan osalta ja lue ajatuksella päätökset läpi,niin tulet huomaamaan kuinka suuria rahamääriä pieni kuntapäättäjä joutuu ohjaamaan.
siis yksi vaivainen kokous,siellä pikkukunnassa........
http://www.inari.fi/dynasty/kokous/2009988.HTM
Osuisinkohan pahasti harhaan, jos sanoisin, että ABC-ketjun nopean laajentamisen, yli puoluerajojen ulottuvan kaavapolitiikan ja vaalirahoituksen välillä on selvä yhteys useassa sadassa kunnassa.
Vaalirahoituksessahan ei ole vielä avattu ainoankaan puolueen ensimäisenkään piirijärjestön vaalibudjettia.
Eikä tämä mitenkään erityisesti keskustaa koske muuta kuin niissä kunnissa, joissa se koskee nimenomaan keskustaa. ABC-ketju on levinnyt myös sellaisiin kuntiin, joissa keskustalla ei ole yhtään mitään valtaa, mutta on niitä paljon keskustan vahvan kannatuksen kunnissakin.
-Jäbä
PS. Ideaparkit ja muut kauppakeskukset on jo kokonaan toinen tarina.
Abc.t ja muut. Voi vittu mikä taavi.
Olisi mukava, kun esittäisit sellaisen lähteen, jossa kerrotaan, että ABC-asemia ylipäätään edes on useissa sadoissa kunnissa.
Ja kuka se hullu johtaja S-ryhmässä muuten on, joka on lähtenyt perustamaan uusia huoltoasemia maaseudulle, kun vanhatkaan eivät tahdo siellä kannattaa? Itse olen nähnyt uusia huoltoasemia syntyneen enää vain kaupunkeihin ja suuriin taajamiin, mikäli lähellä on merkittävä risteys.
ABC-asemia on kyllä kohtalaisesti maaseudulla siksi, että SOK ja Shell tekivät yhteisdiilin joskus 70-luvulla, jolloin bensakauppa maaseudulla vielä kannatti. Shell oli niihin aikoihin ehkä leimallisesti maalaisin ja pohjoisimpaan levinnyt huoltoasemaketju Kesoilin/Unionin (nykyisen Nesteen) ohella. Nyt sitten S-ryhmä siirsi noita Shell-asemia ABC-kyltin alle. Eivät ne ole mitään uusia tontteja tarvinneet.
ABC-asemat ovat olleet toki näkyviä Etelä-Suomessakin ja näkyvät nyt entistäkin paremmin, kun eteläisen Suomen ja kaupunkien oma ketju Esso siirtyi ABC:n haltuun. Ja sitten päälle tietenkin nämä kokonaan uudet ABC-asemat, joita kannattaa rakentaa suurten kaupunkien ympäristöön. Ei kyllä kannattaisi muuten niissäkään, mutta kun S-ryhmässä joku keksi, että huoltoasemallahan voisi myydä myös pikku purtavaa, matkaevästä ja että pysähtymiseen houkuttelee myös puhtaassa vessassa käynti. Suomalaisten huoltoasemien "kaikkien yhteinen saippua" -vessathan on perinteisesti siivottu vain jouluksi ja juhannukseksi.
ABC-asemien lukumäärän ja sijainnin voit hyvin katsoa täältä:
http://www.sok.fi/valtakunnallinen/toimipaikkahakutulos?themeid=1&ch=50010
ja täältä
http://www.sok.fi/valtakunnallinen/toimipaikkahakutulos?themeid=1&ch=50020
eli eivät ne varmaan jokainen ihan omassa kunnassaan sijaitse, mutta varmasti kuntia on jo toistasataa, jos tuo tieto nyt itse asiaan mitään vaikuttaa