Tervetuloa Lehden ruokapalstan pariin! Tänään valmistamme yhdessä perinteisen suomalaisen sisäänlämpiävän kotiruuan, monille jo lapsuudesta tutun vihavaisen esseen ruskeassa kastikkeessa. Kukapa ei muistaisi, miten hyvältä essee maistuikaan, kun kultaisilta viljapelloilta oli pitkän kyntöpäivän jälkeen palattu pirttipöydän ääreen, jossa äiti hyräili kalevalaista kansanlaulua, isä vuoli puuleluja penkin päässä ja serkukset odottelivat avioliittoa.
Maukas ateria vaatii hieman esivalmistelua, mutta varsinainen ruuanlaitto sujuu nopeammin kuin ehtii sanoa “maahanmuuttokriitikko”. Tässä onnistuu aloittelijakin!
Ruokaan tarvitaan:
- yksi hyvin seissyt suomettumisessee 1990-luvulta, vanhemmatkin käyvät
- tekstinkäsittelyohjelma
- heikko miehinen itsetunto; mitä heikompi, sitä parempi
- ripaus basilikaa
- vajaaälyinen internetin keskustelupalstan kirjoittaja
- vehnäjauhoja
- voita
- suolaa
- mustapippuria, cayennepippuria
- pöytä
Anna suomettumisesseen seistä kaapissa parikymmentä vuotta, kunnes se on unohtunut. Jos essee on päässyt tällä välin eltaantumaan tai happanemaan, se ei haittaa. Vaihda tekstinkäsittelyohjelmassa esseestä kaikki “suomettuminen”- ja “sosialismi” -sanat joko “maahanmuutoksi” tai “feminismiksi”. Ei haittaa, jos tekstin rakenne tai loogisuus kärsii. Päällystä huolellisesti reilulla annoksella heikkoa itsetuntoa. Lämmitä pannu kuumaksi, sulata voi, lisää ripaus vehnäjauhoja. Ruskista jauhot ja lisää vettä hiljalleen. Varo paakkuuntumista! Lisää mausteita maun mukaan.
Lopuksi nosta ruoka jumalattoman metelin säestyksellä pöydälle ja muista että se maistuu sitä paremmalta, mitä useampi kuulee. Ruokajuomaksi sopii mainiosti raikas keskustelunavaus, mielellään suunnilleen 1900-luvun alusta. Aterian päätteeksi nuole huolellisesti vajaaälyistä internetin keskustelupalstan kirjoittajaa.
Maukas ateria vaatii hieman esivalmistelua, mutta varsinainen ruuanlaitto sujuu nopeammin kuin ehtii sanoa “maahanmuuttokriitikko”. Tässä onnistuu aloittelijakin!
Ruokaan tarvitaan:
- yksi hyvin seissyt suomettumisessee 1990-luvulta, vanhemmatkin käyvät
- tekstinkäsittelyohjelma
- heikko miehinen itsetunto; mitä heikompi, sitä parempi
- ripaus basilikaa
- vajaaälyinen internetin keskustelupalstan kirjoittaja
- vehnäjauhoja
- voita
- suolaa
- mustapippuria, cayennepippuria
- pöytä
Anna suomettumisesseen seistä kaapissa parikymmentä vuotta, kunnes se on unohtunut. Jos essee on päässyt tällä välin eltaantumaan tai happanemaan, se ei haittaa. Vaihda tekstinkäsittelyohjelmassa esseestä kaikki “suomettuminen”- ja “sosialismi” -sanat joko “maahanmuutoksi” tai “feminismiksi”. Ei haittaa, jos tekstin rakenne tai loogisuus kärsii. Päällystä huolellisesti reilulla annoksella heikkoa itsetuntoa. Lämmitä pannu kuumaksi, sulata voi, lisää ripaus vehnäjauhoja. Ruskista jauhot ja lisää vettä hiljalleen. Varo paakkuuntumista! Lisää mausteita maun mukaan.
Lopuksi nosta ruoka jumalattoman metelin säestyksellä pöydälle ja muista että se maistuu sitä paremmalta, mitä useampi kuulee. Ruokajuomaksi sopii mainiosti raikas keskustelunavaus, mielellään suunnilleen 1900-luvun alusta. Aterian päätteeksi nuole huolellisesti vajaaälyistä internetin keskustelupalstan kirjoittajaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.