Palsta vaikuttaa melkoiselta sotatantereelta, mutta yritän kuitenkin kysyä yhden kysymyksen joka on vaivannut päätäni jonkin aikaa. Täällä on ilmeisesti muutama suomenruotsalainen, joka voisi ehkä kommentoida. Olen yksinkertainen fenno, joten kysymykseni on tasoa "tyhmä". Suonette anteeksi.
Kysymys koskee luonnollisesti "pakkoruotsia".
- Onko suomenruotsalaisten / RKP:n keskuudessa viime vuosina käyty keskustelua siitä, mitä haittaa tai hyötyä virallisesta kaksikielisyydestä luopumisesta suomenruotsalaisille olisi ?. Siis jos luovuttaisiin pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta ja virkamiesruotsista edes sisä-Suomen täysin suomenkielisissä kunnissa ?.
Ulkopuolisen on hivenen hankala hahmottaa, mitä hyötyä tästä "pakosta" suruille on. Sen ymmärrän, että rannikon ruotsinkielisissä kunnissa, Helsingissä ja Turussa ruotsia tarvitaan, ja siellä myös virkamiesten tulee osata ruotsia hyvin.
Esim. Itä-Suomessa olisi kuitenkin kovasti tarvetta venäjän osaajille. Esim. Imatralla, Lappeenrannassa ja Kotkassa virkamiesten tulisi jo käytännössä osata venäjää. Suomen kauppasuhteiden hoito edellyttäisi myös muiden "harvinaisten" kielten, kuten Portugalin, Saksan, Ranskan, Norjan taitoja. Näiden opetukseen saataisiin enemmän tunteja ja resursseja, jos ruotsin kielen opetusvaatimuksista edelleen tingittäisiin.
Kielipakon poistuminen ainakin lopettaisi tämän iänikuisen typerän nyrkinheristelyn. Oman kokemukseni perusteella pakkoruotsi on ainoa syy, miksi suomenruotsalaiset saavat valtaväestöltä niin paljon aggressiota ja kritiikkiä osakseen.
Virallisesta kaksikielisyydestä luopumisen ehdottaminen olisi mielestäni RKP:lle poliittinen voitto, jos se tulisi RKP:n omasta aloitteesta. Myös suomalaisten vapaaehtoinen kiinnostuminen suomenruotsalaisten kulttuuria kohtaan lisääntyisi. Luonnollisesti moisessa lakialoitteessa, siihen liittyvissä asetuksissa ja poliittisissa päätöksissä varmistettaisiin, ettei suomenruotsalaisten asema tarpeettomasti heikkene. Myös pohjoismaisen yhteistyön säilyminen vähintään nykytasolla tulisi siinä yhteydessä varmistaa.
Summa summarum, kysynpähän vaan että onko tällaisia keskusteluja koskaan käyty ?.
Kysymys koskee luonnollisesti "pakkoruotsia".
- Onko suomenruotsalaisten / RKP:n keskuudessa viime vuosina käyty keskustelua siitä, mitä haittaa tai hyötyä virallisesta kaksikielisyydestä luopumisesta suomenruotsalaisille olisi ?. Siis jos luovuttaisiin pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta ja virkamiesruotsista edes sisä-Suomen täysin suomenkielisissä kunnissa ?.
Ulkopuolisen on hivenen hankala hahmottaa, mitä hyötyä tästä "pakosta" suruille on. Sen ymmärrän, että rannikon ruotsinkielisissä kunnissa, Helsingissä ja Turussa ruotsia tarvitaan, ja siellä myös virkamiesten tulee osata ruotsia hyvin.
Esim. Itä-Suomessa olisi kuitenkin kovasti tarvetta venäjän osaajille. Esim. Imatralla, Lappeenrannassa ja Kotkassa virkamiesten tulisi jo käytännössä osata venäjää. Suomen kauppasuhteiden hoito edellyttäisi myös muiden "harvinaisten" kielten, kuten Portugalin, Saksan, Ranskan, Norjan taitoja. Näiden opetukseen saataisiin enemmän tunteja ja resursseja, jos ruotsin kielen opetusvaatimuksista edelleen tingittäisiin.
Kielipakon poistuminen ainakin lopettaisi tämän iänikuisen typerän nyrkinheristelyn. Oman kokemukseni perusteella pakkoruotsi on ainoa syy, miksi suomenruotsalaiset saavat valtaväestöltä niin paljon aggressiota ja kritiikkiä osakseen.
Virallisesta kaksikielisyydestä luopumisen ehdottaminen olisi mielestäni RKP:lle poliittinen voitto, jos se tulisi RKP:n omasta aloitteesta. Myös suomalaisten vapaaehtoinen kiinnostuminen suomenruotsalaisten kulttuuria kohtaan lisääntyisi. Luonnollisesti moisessa lakialoitteessa, siihen liittyvissä asetuksissa ja poliittisissa päätöksissä varmistettaisiin, ettei suomenruotsalaisten asema tarpeettomasti heikkene. Myös pohjoismaisen yhteistyön säilyminen vähintään nykytasolla tulisi siinä yhteydessä varmistaa.
Summa summarum, kysynpähän vaan että onko tällaisia keskusteluja koskaan käyty ?.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Nytkö svekko alkaa vaatia venäjää Itä-Suomalaisille pakolliseksi kieleksi? Ei ole sisäsiittoisen svekko homon röyhkeydellä, ylimielisyydellä, valheilla ja typeryydellä mitään rajaa.
???
En ole vaatinut yhtään mitään pakollista venäjää. Mainitsin vain kyseisen kielen taidon akuutista tarpeesta itä-Suomessa.
Saksan kieli on suomelle suorastaan välttämätön. Nokia Siemens ei ole ainoa yhteistyö hanke Saksan kanssa.
RKP ei halua luopua koulujen virallisesta pakkoruotsista, koska sen oma valta perustuu nimenomaan siihen. Pakkoruotsilla se perustelee kaksikielisyyden ja kaksikielisyydellä pakkoruotsin. YO-pakkoruotsin poistaminen oli paha isku. Pohjanmaan rkp-iset haluaisivat aluelleen "erityisratkaisun" eli jonkinlainen autonomian tai ainakin sellaisen suurkunnan, jossa olisi ikuisesti ruotsinkielinen enemmistö, eli käytännössä mannerahvenanmaan, mutta jossa suomi saisi olla vähemmistökieli. Ahvenanmaallahan on vain ruotsi, eikä suomenkielisillä ole mitään oikeuksia. RKP:n johto ei halua siirtyä näennäiskaksikielisyydestä, joka ei toimi, vähemmistökieliasemaan, koska se tietäisi heikennystä. Anna-Maja Henriksson sanoi aivan suoraan n. kuukausi sitten radio Vegassa, että hän ei vähemmistöasemaa kannata. Finlandssvensk samlingin sihteeri sanoi samassa ohjelmassa Vegassa, että Suomen ulkoministeriö tulkitsee Euroopan säädöksiä vähemmistökielisille siten, että se katsoo Suomen ruotsinkielisten jo olevan vähemmistökieliryhmä. FSS ja RKP ovat tyytyväisiä, että ne voivat samalla vaatia kaksikiesyyden perusteella kaiken, mitä nyt saavat, ja sen lisäksi tämän vähemmistöasematulkinnan perusteella sellaisia etuja, erityisratkaisuja ja kiintiöitä ja etuoikeuksia, jotka EU:n maissa on säädetty vähemmistökieliryhmille. Suomessa ruotsinkielisillä on siis tänään voimassa kaksoisvarmennus; on "virallinen" asema ja vähemmistöasema. RKP on siis ulkoministeriössä voinut vaikuttaa siihen, että "se mikä virallisessa kaksikielisyydessä(suomenkielisten pahantahtoisuuden, laiskuuden, pakkoruotsivastaisuuden ja uppiniskaisuuden vuoksi),menetetään, korvataan EU:n ja ulkoministeriön sallimalla mahdollisuudella tulkita ruotsinkieliset vähemmistöryhmäksi. Näin RKP voi ottaa hyödyt kummastakin asemasta; virallisesta asemasta verorahan ja suomenkielisten pakkoruotsittamisen, virkaruotisi hallituspaikanym, ja vähemmsitöasemasta kiintiöt, etuoikeudet, erityisratkaisut.
Per Stenbäck kirjoitti jokin aikaa sitten, että vähemmistöasemaan olisi pyrittävä, mutta RKP:n johto on ilmeisesti saanut hänet luopumaan ajatuksesta, koska hän sanoi eilen että ei enää kannata sitä. Ruotsinkielisten virallinen asema on maailmassa niin ainutlaatuinen, että siitä ei kannata luopua. RKP:ssa tiedetään, mikä on vähemmistömeiliryhmien asema muissa maissa. Siksi RKP jatkaa linjaansa ja vaatii pakkoruotsia ja lahjoo poliitikkoja niin kauan kuin voi.Pohjanmaanhurrit taas kiristelevät hampaitaan ja vaativat aluetta itselleen.
Kiitos perustellusta vastauksesta. Tunnut olevan hyvin tilanteen tasalla, ainakin suomenkielisten näkövinkkelistä.
Mielenkiintoinen tuo "tuplavarmistus" l. virallinen kieli/vähemmistöstatus. Jos RKP todellakin on rakentanut noin monimutkaisen valta- ja rahastusapparaatin itselleen, ei virallinen kaksikielisyys ehkä ole kovinkaan stabiililla pohjalla nykyoloissa. Tuo systeemi nimittäin vaikuttaa keinotekoiselta ja helposti horjutettavalta, ja hajoaa jos vastaan tulee parikin määrätietoista ja taitavaa fennomaanipoliitikkoa.
Huvittaisi kyllä kuulla myös tavallisten suomenruotsalaisten tallaajien mielipiteitä asiasta. RKP voi olla pienen piirin valtaklikki, jonka linjaa eivät kaikki surutkaan välttämättä sulata. Ainakaan mun tuntemat Pärret ei ole mitään ilkeitä juonittelijoita, vaikkeivat tsipsipeltoaan fennolle myykkään.
ihmeellistä kyllä töissä tai koulussa ei koskaan ole tullut mitään juttua näistä surujen kanssa. Olisko niille kotona terotettu että mitään et kerro :).
Ruotsinkielinen YLE, uutinen tänään:
"RKP:n piirihallitus onn alkanut ajaa Pohjanmaalle sellaista systeemiä, että kaikki Pohjanmaan kunnat sitoutuisivat "kielitakuuyhteistyöhön". RKP haluaa uuden lain, nimeltään Lex Österbotten, jollaiseksi siis tuota yhteistyötä kutsuttaisiin. Siinä kaikki pohjanmaan kunnat varmistaisivat ja takaisivat, että ne tulevaisuudessa, huolimatta kuntarakenteista, säilyttäisivät yhdenvertaisen, ruotsin- ja suomenkielisen kuntapalvelun kaksikielisissä kunnissa. Yksikielisille kunnille jätettäisiin mahdollisuus yksikieliseen palveluun. Piirihallitus toteaa, että kaikilla kunnallisilla asiolla on kieliulottuvuus."
RKp haluaa sementoida kaksikielisyyden mahdollisimman moniin kuntiin. Koska kuntauudistuksessa kuntia suurennetaan, saisi se siten kaksikielisyyden pakotettua yhä laajemmalla. Samalla tuossa "lex pohjanmaassa" varmistettaisiin, että täysin ruotsinkieliset RKP-kunnat Närpiö, Larsmo ja Korsnäs säilyisivät kautta aikojen hamaan maailmanloppuun yksikielisinä.
Wideroos ja Rurik Ahlberg Korsholmista eivät hellitä.
(SFP:s kretsstyrelse i Österbotten föreslår att man ska starta ett språkgarantisamarbete mellan alla kommuner i Österbotten. I Lex Österbotten, som samarbetet skulle kallas, skulle alla österbottniska kommuner försäkra och garantera att man i framtiden upprätthåller likvärdig, svensk- och finskspråkig kommunal service i tvåspråkiga kommuner. Samtidigt skulle de österbottniska kommunerna försäkra att man oberoende kommunstruktur, fortsätter ge likvärdig tvåspråkig service på alla nivåer. I helt enspråkiga kommuner skall det finnas möjlighet till enspråkig service. Kretsstyrelsen konstaterar att alla kommunala ärenden alltid har en språklig dimension.)