Näin muutetaan säätiöity säästöraha poliittiseksi tueksi
Pyöritysleikkejä. Monet tukevat RKP:tä sen kotiseutuliikkeen kautta jonka Christoffer Taxell perusti vuonna 2003.
Viime viikolla korotti Leif Sevón, aikaisemmin Korkeimman oikeuden presidentti ja nykyinen Säätiöiden ja rahastojen valtuuskunnan hallituspomo varoittavasti sormea niille säätiöille jotka ovat rikkoneet omia sääntöjään innoissaan jakaa vaalitukea.
Sevónin tulkinnan mukaan TV-Nytt:ssä (28.9) on poliittinen tuki pannaanjulistettu sellaisissa tapauksissa joissa sitä ei erityisesti mainita säännöissä. Sellaisissa tapauksissa voidaan säätiöiden johto pakottaa maksamaaan takaisin summan joka on tukena annettu.
Toisin sanoen:
Yleishyödyllinen säätiö ei voi tukea ehdokasta vaaleissa jos sitä ei erityisesti mainita säännöissä, että säätiön tarkoituksena on tukea kyseistä puoluetta. Se on syy miksi Keskusta ja ne säätiöt jotka ovat tukeneet Keskustaa ovat nyt vaikeuksissa.
Kuinka on tilanne ruotsalaisella taholla?
Ja, koska useimmat suomenruotsalaiset, yleishyödyllisillä säätiöillä on säännöt joissa ei mainita mitään poliittisesta tuesta ja jotka Sevónin laintulkinnan mukaan ovat muodollisesti estettyjä maksamaan vaalitukea päättivät muutamat keulakuvat Christoffer Taxellin johdolla vuonna 2003 perustaa sellaisen kuin jonka nimi on ”Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland” ”Säätiö kaksikielisen Suomen puolesta”.
Sitä myöten avautui mahdollisuus suomenruotsalaisille säätiöille säännöistään huolimatta tukea RKP:tä vaaleissa.
Sparbanksstiftelsen i Helsingfors jolla on tavoitteena edistää säästämistä, tukea kotiseutua sekä vaalia säästöpankkiliikkeen perinteitä Helsingissä, mutta käytännössä on säätiö tukenut vuodesta 2004 lähtien ”Säätiö kaksikielisen Suomen puolesta” säätiötä jopa 630000 eurolla (paperi-Vbl 6.10).
Säästäpankkisäätiöt ovat käytännössä epäsuorasti maksaneet vaalitukea RKP:lle, mutta koska rahat on pesty ensin välikädessä ei säätiö ole muodollisesti rikkonut omia sääntöjään. Senvuoksi on säätiö tähän saakka ollut vapaa kritiikistä.
Siitä huolimatta, että se voi vaikuttaa kaukaa haetulta tulkita ”Säätiö kaksikielisen Suomen puolesta” kotiseutujärjestönä, ei vielä ole kaikunut minkäänlaisia protesteja varsinaisen yhdistyselämän piirissä ruohonjuuritasolla, esim. Koti ja kouluyhdistyksissä, jotka ainakin teoreettisesti katsoen voivat tuntea itsensä petetyiksi.
Toisaalta ovat useimmat jo tähän mennessä melko viisastuneita. Säästöpankkisäätiöiden muiden RKP:tä lähelläolevien organisaatioiden toistuvaa tukea saavien joukossa on Svensk utveckling rf, Minnesvårdarna ja Franck Media.
Svensk utveckling:iä johtaa Marcus Rantala, RKP:n valtiosihteeri, Minnesvårdarna johtaa RKP-veteraani Carl-Johan Hindsberg ja Franck Median takana on entinen SU-lainen (Svensk Ungdom)=(ruotsalainen nuoriso), joka oli kuvassa Pär Stenbäckin uuden kirjan arvostelussa Vasabladetissa eilen.
Tarvitseeko edes mainita, että Säästäpankkisäätiötä johtavat Håkan Mattlin ja Henry Wiklund, kaksi RKL:läistä raskasarjalaista jotka Stenbäck nimeää jäseniksi niin sanottuun ”Rörelsen” ”Liike” 1970-luvulla?
Hyväntekijöitä ja avunsaajia samassa liemessä, siis, vaikka säätiöt lain mukaan ovat kielletyjä antamaan tukea lähipiirissä oleville.
Se, että RKP-rahoittajat kanavoivat puoluetukensa välikäsien kautta ei tarkoita sitä, että heillä olisi korkeampi moraali kuin muilla yleishyödyllisillä säätiöillä.
.
Kenneth Myntti
Pyöritysleikkejä. Monet tukevat RKP:tä sen kotiseutuliikkeen kautta jonka Christoffer Taxell perusti vuonna 2003.
Viime viikolla korotti Leif Sevón, aikaisemmin Korkeimman oikeuden presidentti ja nykyinen Säätiöiden ja rahastojen valtuuskunnan hallituspomo varoittavasti sormea niille säätiöille jotka ovat rikkoneet omia sääntöjään innoissaan jakaa vaalitukea.
Sevónin tulkinnan mukaan TV-Nytt:ssä (28.9) on poliittinen tuki pannaanjulistettu sellaisissa tapauksissa joissa sitä ei erityisesti mainita säännöissä. Sellaisissa tapauksissa voidaan säätiöiden johto pakottaa maksamaaan takaisin summan joka on tukena annettu.
Toisin sanoen:
Yleishyödyllinen säätiö ei voi tukea ehdokasta vaaleissa jos sitä ei erityisesti mainita säännöissä, että säätiön tarkoituksena on tukea kyseistä puoluetta. Se on syy miksi Keskusta ja ne säätiöt jotka ovat tukeneet Keskustaa ovat nyt vaikeuksissa.
Kuinka on tilanne ruotsalaisella taholla?
Ja, koska useimmat suomenruotsalaiset, yleishyödyllisillä säätiöillä on säännöt joissa ei mainita mitään poliittisesta tuesta ja jotka Sevónin laintulkinnan mukaan ovat muodollisesti estettyjä maksamaan vaalitukea päättivät muutamat keulakuvat Christoffer Taxellin johdolla vuonna 2003 perustaa sellaisen kuin jonka nimi on ”Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland” ”Säätiö kaksikielisen Suomen puolesta”.
Sitä myöten avautui mahdollisuus suomenruotsalaisille säätiöille säännöistään huolimatta tukea RKP:tä vaaleissa.
Sparbanksstiftelsen i Helsingfors jolla on tavoitteena edistää säästämistä, tukea kotiseutua sekä vaalia säästöpankkiliikkeen perinteitä Helsingissä, mutta käytännössä on säätiö tukenut vuodesta 2004 lähtien ”Säätiö kaksikielisen Suomen puolesta” säätiötä jopa 630000 eurolla (paperi-Vbl 6.10).
Säästäpankkisäätiöt ovat käytännössä epäsuorasti maksaneet vaalitukea RKP:lle, mutta koska rahat on pesty ensin välikädessä ei säätiö ole muodollisesti rikkonut omia sääntöjään. Senvuoksi on säätiö tähän saakka ollut vapaa kritiikistä.
Siitä huolimatta, että se voi vaikuttaa kaukaa haetulta tulkita ”Säätiö kaksikielisen Suomen puolesta” kotiseutujärjestönä, ei vielä ole kaikunut minkäänlaisia protesteja varsinaisen yhdistyselämän piirissä ruohonjuuritasolla, esim. Koti ja kouluyhdistyksissä, jotka ainakin teoreettisesti katsoen voivat tuntea itsensä petetyiksi.
Toisaalta ovat useimmat jo tähän mennessä melko viisastuneita. Säästöpankkisäätiöiden muiden RKP:tä lähelläolevien organisaatioiden toistuvaa tukea saavien joukossa on Svensk utveckling rf, Minnesvårdarna ja Franck Media.
Svensk utveckling:iä johtaa Marcus Rantala, RKP:n valtiosihteeri, Minnesvårdarna johtaa RKP-veteraani Carl-Johan Hindsberg ja Franck Median takana on entinen SU-lainen (Svensk Ungdom)=(ruotsalainen nuoriso), joka oli kuvassa Pär Stenbäckin uuden kirjan arvostelussa Vasabladetissa eilen.
Tarvitseeko edes mainita, että Säästäpankkisäätiötä johtavat Håkan Mattlin ja Henry Wiklund, kaksi RKL:läistä raskasarjalaista jotka Stenbäck nimeää jäseniksi niin sanottuun ”Rörelsen” ”Liike” 1970-luvulla?
Hyväntekijöitä ja avunsaajia samassa liemessä, siis, vaikka säätiöt lain mukaan ovat kielletyjä antamaan tukea lähipiirissä oleville.
Se, että RKP-rahoittajat kanavoivat puoluetukensa välikäsien kautta ei tarkoita sitä, että heillä olisi korkeampi moraali kuin muilla yleishyödyllisillä säätiöillä.
.
Kenneth Myntti
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://www.saastopankkisaatiot.fi/helsingfors
http://www.saastopankkisaatiot.fi/beviljat_helsingfors
Avustaa suurilla summilla mm. Svenska.nu:ta.
siis suomenkielisten.