Pohjalaisessa on taas hyvä kirjoitus kaksikielisyydestä ja uusimpana ideana kielikylpyjä sikiöille. Voisiko joku välittää tuon sikiö idean RKP:n päättäjien tietoon niin pakkoruotsin vastaisuus pienenee ehkä seuraavalla sukupolvella
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=452991
"Tämä ei vielä riitä
keskiviikko 07.10.2009
Suomenkielisiä suomalaisia yritetään väellä ja voimalla myönteisiksi kaksikielisyydelle. Monenmoista "projektia" on käynnissä. Ajoittain, ilmeisesti pyynnöstä ja joskus pyytämättä ja yllättäen joku ansioitunut kansalainen lausuu lämpimiä sanoja maamme kaksikielisyydestä.
Tietenkään kaksikielisyydessä tai siihen pyrkimisessä ei ole mitään arvosteltavaa, jos se tulee yksilön omasta tarpeesta. Kielipolitiikka ei saa perustua joidenkin ryhmien valta-asemien pönkittämiseen tai edes historiaan. Nyt tulee toimia nykyisten olosuhteiden ja vaatimusten mukaan.
Vaatimuksia ja paineita kielten oppimiseen tulee nyt muualta kuin pohjolasta. Ruotsin kieli tulee kuulemma nähdä osana suomalaisten pohjoismaista identiteettiä. Arvelujeni mukaan moni asiaa miettinyt suomenkielinen ihmettelee tuollaista väitettä. Ei kai kukaan Ruotsissa tai Norjassa väitä, että suomen kieli kuuluu heidän pohjoismaiseen identiteettiinsä, vaikka maat muuten luetaankin kaikki ns. Pohjoismaihin kuuluviksi.
Suomalaisia on asunut vuosisatojen ajan sekä Ruotsissa että Norjassa. Vaikuttaakin siltä, että suomen kieli ei ole tasa-arvoisessa asemassa Pohjolassa.
Suomenkielisten lasten kielikyvyt ovat Vaasassa olleet käytössä jo pidemmän aikaa ja nyt suunnitellaan yhä nuoremmille suomenkielisille lapsille ns. kielisuihkua. Ruotsinkielisiin lapsiin näitä opetusmenetelmiä käytetään huomattavasti vähemmän. "Kyllä sitä olisi hyvä järjestää enemmän myös ruotsinkielisille lapsille. Täytyy nyt katsoa ja suunnitella". Näin vastataan, jos asiasta kysyy.
Vaikka Suomen käytännössä ylivoimainen suomenkielisyys arjessa saattaakin enemmistön ruotsinkielisistä tehokkaan kielisuihkun alaisiksi, tulisi tasapuolisuuden ja hyvän oppimisen vuoksi kielikylpyä ja
-suihkua kohdentaa enemmän myös ruotsinkielisiin lapsiin.
Käyttämättömiäkin keinoja kielten oppimiseen vielä löytyy. Voidaan esimerkiksi velvoittaa odottavat äidit noin tunniksi viikossa kuuntelemaan "massu" paljaana Evert Tauben juomalauluja ja Peppi Pitkätossua alkuperäiskielellä. Ei oltaisi myöhässä kielten opetuksen suhteen.
Siltä varalta, että myöhästyttäisiin, voisi vanhainkoteihin ottaa käytännön, jossa iltakahvit saa vain, jos osaa pyytää "kaffetta" oikealla kielellä.
Ari LeivoVaasa"
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=452991
"Tämä ei vielä riitä
keskiviikko 07.10.2009
Suomenkielisiä suomalaisia yritetään väellä ja voimalla myönteisiksi kaksikielisyydelle. Monenmoista "projektia" on käynnissä. Ajoittain, ilmeisesti pyynnöstä ja joskus pyytämättä ja yllättäen joku ansioitunut kansalainen lausuu lämpimiä sanoja maamme kaksikielisyydestä.
Tietenkään kaksikielisyydessä tai siihen pyrkimisessä ei ole mitään arvosteltavaa, jos se tulee yksilön omasta tarpeesta. Kielipolitiikka ei saa perustua joidenkin ryhmien valta-asemien pönkittämiseen tai edes historiaan. Nyt tulee toimia nykyisten olosuhteiden ja vaatimusten mukaan.
Vaatimuksia ja paineita kielten oppimiseen tulee nyt muualta kuin pohjolasta. Ruotsin kieli tulee kuulemma nähdä osana suomalaisten pohjoismaista identiteettiä. Arvelujeni mukaan moni asiaa miettinyt suomenkielinen ihmettelee tuollaista väitettä. Ei kai kukaan Ruotsissa tai Norjassa väitä, että suomen kieli kuuluu heidän pohjoismaiseen identiteettiinsä, vaikka maat muuten luetaankin kaikki ns. Pohjoismaihin kuuluviksi.
Suomalaisia on asunut vuosisatojen ajan sekä Ruotsissa että Norjassa. Vaikuttaakin siltä, että suomen kieli ei ole tasa-arvoisessa asemassa Pohjolassa.
Suomenkielisten lasten kielikyvyt ovat Vaasassa olleet käytössä jo pidemmän aikaa ja nyt suunnitellaan yhä nuoremmille suomenkielisille lapsille ns. kielisuihkua. Ruotsinkielisiin lapsiin näitä opetusmenetelmiä käytetään huomattavasti vähemmän. "Kyllä sitä olisi hyvä järjestää enemmän myös ruotsinkielisille lapsille. Täytyy nyt katsoa ja suunnitella". Näin vastataan, jos asiasta kysyy.
Vaikka Suomen käytännössä ylivoimainen suomenkielisyys arjessa saattaakin enemmistön ruotsinkielisistä tehokkaan kielisuihkun alaisiksi, tulisi tasapuolisuuden ja hyvän oppimisen vuoksi kielikylpyä ja
-suihkua kohdentaa enemmän myös ruotsinkielisiin lapsiin.
Käyttämättömiäkin keinoja kielten oppimiseen vielä löytyy. Voidaan esimerkiksi velvoittaa odottavat äidit noin tunniksi viikossa kuuntelemaan "massu" paljaana Evert Tauben juomalauluja ja Peppi Pitkätossua alkuperäiskielellä. Ei oltaisi myöhässä kielten opetuksen suhteen.
Siltä varalta, että myöhästyttäisiin, voisi vanhainkoteihin ottaa käytännön, jossa iltakahvit saa vain, jos osaa pyytää "kaffetta" oikealla kielellä.
Ari LeivoVaasa"
Vastaukset 3
Vanhimmat
LINKISTÄ!
Pohjalaisessa on usein hyviä yleisökirjoituksia, mutta ei tule lehteä seurattua, joten on hyvä että joku seuraa. Seuraava varsinkin on hyvä pointti:
"Ruotsin kieli tulee kuulemma nähdä osana suomalaisten pohjoismaista identiteettiä. Arvelujeni mukaan moni asiaa miettinyt suomenkielinen ihmettelee tuollaista väitettä. Ei kai kukaan Ruotsissa tai Norjassa väitä, että suomen kieli kuuluu heidän pohjoismaiseen identiteettiinsä, vaikka maat muuten luetaankin kaikki ns. Pohjoismaihin kuuluviksi."
Huomionarvoista on myös se, että 95 % näistä kaksikielisyyden vastaisista mielipidekirjoituksista on kirjoittanut yksi ja sama tyyppi. Miehessä on selvästi fennospämm- anteeksi, fennosoturin ainekset!
Tule Vaasaan ja jalkaudu suomenkielisten keskuuteen joita on yli 70% kaupungin asukkaista. Suurin osa suomenkielisistä Vaasalaisista ei pahemmin kirjoittele lehtiin eikä nettiin ruotsinkielen vastaisuudestaan. Mutta kahvipöytä keskusteluissa löytyy pilvinpimein kielikiistoihin kyllästyneitä ja jokainen tuntee varmasti jonkun "bättre folkin" joka on erittäin ylimielinen "alempirotuisia suomenkielisiä" kohtaan.
Hurriviha on ihan totisinta totta vaikkei monikaan kerro mielipidettään julkisesti.
Pahimpia "bättre folk" porukkaa on suomenkieliset miehet jotka ovat menneet naimisiin suomenruotsalaisen naisen kanssa. Sitä kuule ollaan niin hienoja kun ei enään puhuta suomea vaan hienoa sivistyskieltä.