Onko ortodokseilla ja katolisilla omat virsikirjat?
Jos, niin minkä nimiset?
Jos, niin minkä nimiset?
Virret?
Kisu
6497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Virsikirjoja ortodokseilla ei ole.Meillä on käytössä tietyt päivän tekstit, jotka määräytyy Ort.kalenterin mukaan.Peruspalveluksissa melodiassa käytetään 8 sävelmistö-järjestelmää, joka käydään läpi kirkkovuoden aikana.
Katolisista en tiedä.
Korostaisin vielä, että katolisessa kirkossa kirkkomusiikki ei ole niin tarkkaan säädeltyä kuin meidän kirkossamme. Eri lauluja voidaan laulaa sielläkin eri kohdissa palveluksen kulkua, ja käytännöt vaihtelevat suuresti maakohtaisesti.
Ainakin Ruotsissa katolisilla, helluntailaisilla ja luterilaisilla on osittain yhteinen virsikirja, joten virsiä siellä lauletaan. Saksassa olen myös laulanut katolisessa kirkossa virsiä.
Kerrottakoon vielä, että Virossa oli 1900-luvun alussa luterilaisesta vaikutuksesta johtuen tapana veisata virsiä ehtoollisen aikana. Virsien teologinen sanoma on aivan hyväksyttävä, mutta ne eivät kuulu ortodoksiseen perinteeseen, joten niiden paikka ei todellakaan ole jumalanpalveluksessa.
Ortodokseilla ei tosiaan ole virsikirjaa. Tämä johtuu siitä että ortodoksisuus (kuten roomalaiskatolisuuskin) on liturginen uskonto, jossa jokaisella jumalanpalvelusveisulla on tarkka paikkansa palveluksissa. Periaatteessa voisi ajatella niin, että kirkkokansa laulaisi nämä veisut, käytännössä se on hankalaa sillä laulujen sävelmät ovat osittain vaikeita ja niiden järjestys edellyttää palvelusten kaavan tarkkaa tuntemusta. Sanon usein asiasta puhuttaessa, ettei kuorokaan näitä veisuja aina osaa, vaikka harjoitteleekin useimmiten kerran viikossa erikseen. Suomennettunakin jumalanpalveluskirjojen nuottipainoksia on jo olemassa toistakymmentä erilaista!
Tiettyjä keskeisiä kirkkoveisuja kansa osaa tavallista paremmin ja niiden osalta kanttori saattaa laulunjohtajana antaa merkin, että myös kansa voi laulaa. Tällaisia veisuja ovat liturgiassa esimerkiksi Ensimmäinen antifoni, kerubiveisu, uskontunnustus ja Isä Meidän.
Monissa maissa on syntynyt liturgisen musiikin lisäksi ja ulkopuolella hengellisen ortodoksisen laulun paikallisia perinteitä. Tällaista musiikkia Suomessa edustavat ns. Vaeltajan laulut, jotka syntyivät lähinnä 1940-luvulla silloisessa historiallisessa tilanteessa. Nykyisin lähinnä vanhempi polvi laulaa niitä, mutta kovin laajassa käytössä nämä laulut eivät ole. Lienee syytä lisätä, että Vaeltajan lauluja siis ei voi laulaa jumalanpalveluksessa lainkaan, vaan ne on tarkoitettu muihin hengellisiin tilaisuuksiin.
Mistä noiden kahden ensimmäisen sanat löytää?
Olisi kiva opetella ne valmiiksi ulkoa.
Onko Vaeltajan laulut myytävänä tavallisessa kirjakaupassa?
Kiitos vastauksistasi,Johannes!
Kisu,
Jos ymmärsin oikein (?), tarkoitat Ensimmäisen antifonin ja Kerubiveisun sanoja.
Ensimmäisen antifonin sanat löytyvät psalmien kirjasta (muistaakseni psalmi 38?) ja kuuluvat näin:
"Kiitä sieluni Herraa/ ja kaikki mitä minussa on hänen pyhää nimeänsä/ Kiitä sieluni Herraa/ äläkä unohda mitään mitä hän on sinulle hyvää tehnyt./ Hän antaa kaikki sinun syntisi anteeksi/ Ja parantaa kaikki sairautesi/ Hän lunastaa henkesi haudasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella./ Herra on laupias ja armahtavainen/ pitkämielinen ja armosta rikas/ Kiitä sieluni Herraa/ ja kaikki mitä minussa on hänen pyhää nimeänsä/ kiitä sieluni Herraa."
(lauletaan ensimmäisellä troparisävelmällä)
Kerubiveisun sanat:
" Nyt me salaisesti kuvaamme kerubeja/ ja eläväksitekevälle Kolminaisuudelle pyhintä virttä veisaamme./ Heittäkäämme siis pois kaikki maalliset huolet/ Ottaaksemme vastaan kaikkeuden Kuninkaan/ Jota näkymättömästi seuraavat enkelten joukot/ Halleluja."
(useita sävelmävaihtoehtoja, kansanlaulussa käytetään ns. Simonin luostarin sävelmää)
Tekstit on löydettävissä kaikista ortodoksisista rukouskirjoista sekä mm. liturgian nuottipainoksesta.
Vaeltajan lauluja tuskin myyvät tavalliset kirjakaupat. Sekä rukouskirjaa että ehkä myös Vaeltajan lauluja myy varmasti Lampukka, ortodoksien oma kirjakauppa, Helsingin Liisankadulla.
Ortodoksisen kirkkolaulun ja muistakin ortodoksiaa koskevista kysymyksistä voit kirjoittaa minulle halutessasi myös suoraan osoitteeseen [email protected]
Korjaisin vielä, että ensimmäinen antifoni on osa psalmista 103, eikä psalmista 38, joka taas luetaan aamupalveluksen ns. heksapsalmeissa ja on tematiikaltaan aivan erilainen.