Tänään viimeksi tuli ajatukseen, miten me omaiset ollaan välinpitämättömiä esim. omia vanhoja vanhempia kohtaan.
Eräs ystäväni jolta kuoli oma äiti viime kesänä, kertoi käyneensä äitinsä haudalla usein.
Muistan miten hän solvasi äitiään hänen eläissään, kun vielä asui kotonaan ja aivan lähellä tätä tyttöään, ettei siellä voi käydä, kun hän höpöttää kokoajan, ei sellaista jaksa kuunnella:(
Sitten äiti joutui palvelutaloon, dementia osastolle, ei sielläkään voi käydä on niin raskasta kuunnella samoja juttuja tuhat kertaa:(
Nyt kun äiti on kuollut, hän käy haudalla omantunnon tuskissaan...
Kuulostaako tutulta?
Näin valitettavasti usein on!
Kuuntelin näitä juttuja, itse kun olin silloin omaishoitajana äidilleni, tuntui tooosi pahalta ja tyhmältä nuo jutut, äitini kun on myös dementikko, tiedän että on todella raskasta kuunnella noita toisto juttuja, mutta kun dementikko ei muista, eikä tee sitä tahallaan, on sairas.
Ymmärrän myös, että kaikista ei ole esim. omaishoitajaksi, mutta, mutta, jos on omasta omaisesta kyse, siitä omasta rakkaasta äidistä/ isästä, joka on hoitanut omat 8. lasta maailmaan, missä on inhimillisyys?
Nyt saan syytökset niskaani, mutta siitä vaan, miettikääpä asiaa ja tehkää asialle jotain, te joilla on vielä omat vanhemmat elossa, joko kotona yksinäisyydessään tai laitoksessa sängyn pohjalla vaipoissaan, käykää useimmin heidän luonaan, varmaan hyvä mieli tulee molemmin puolin.
Eräs ystäväni jolta kuoli oma äiti viime kesänä, kertoi käyneensä äitinsä haudalla usein.
Muistan miten hän solvasi äitiään hänen eläissään, kun vielä asui kotonaan ja aivan lähellä tätä tyttöään, ettei siellä voi käydä, kun hän höpöttää kokoajan, ei sellaista jaksa kuunnella:(
Sitten äiti joutui palvelutaloon, dementia osastolle, ei sielläkään voi käydä on niin raskasta kuunnella samoja juttuja tuhat kertaa:(
Nyt kun äiti on kuollut, hän käy haudalla omantunnon tuskissaan...
Kuulostaako tutulta?
Näin valitettavasti usein on!
Kuuntelin näitä juttuja, itse kun olin silloin omaishoitajana äidilleni, tuntui tooosi pahalta ja tyhmältä nuo jutut, äitini kun on myös dementikko, tiedän että on todella raskasta kuunnella noita toisto juttuja, mutta kun dementikko ei muista, eikä tee sitä tahallaan, on sairas.
Ymmärrän myös, että kaikista ei ole esim. omaishoitajaksi, mutta, mutta, jos on omasta omaisesta kyse, siitä omasta rakkaasta äidistä/ isästä, joka on hoitanut omat 8. lasta maailmaan, missä on inhimillisyys?
Nyt saan syytökset niskaani, mutta siitä vaan, miettikääpä asiaa ja tehkää asialle jotain, te joilla on vielä omat vanhemmat elossa, joko kotona yksinäisyydessään tai laitoksessa sängyn pohjalla vaipoissaan, käykää useimmin heidän luonaan, varmaan hyvä mieli tulee molemmin puolin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin ne dementikot tekee, toistaa samat jutut päivästä toiseen ja jotkut vuodesta toiseen. Saan hoitajana kuulla eräältä mummolta samat jutut aina.. minusta se on lähinnä huvittavaa eikä ollenkaan ärsyttävää.
Suosittelen kyllä omaisia käymään laitoksissa enemmän, ne vanhukset ovat siellä todella yksinäisiä. Jotkut kyselevät itku kurkussa missä minun mies/vaimo/lapset on.. siinä sitten yrittää selitellä jotain mummolle.. surullista. Olen ollut samassa työpaikassa 2v ja joidenkin omaisia olen nähnyt vain 1-2 kertaa.. kävisivät useammin!
Käyn päivittäin äitini luona palvelutalossa, syöttämässä, ulkoiluttamassa ja seurustelemassa, olen pistänyt merkille, että ne yhdet ja samat omaiset, yhdenkäden sormilla laskien ovat siellä omiensa luona käymässä ja vanhuksia on siellä useita kymmeniä, ymmärrän, että ei kaikki voi käydä joka päivä tai viikkokaan pitkien matkojen takia, mutta tiedän, että asuu useimpien perillisiä samalla kylällä.
Tosin omapa on asiansa, mutta juuri noita omantunnon tuskia voi tulla sitten kun nämä äidit/ isät poistuu elämästä.