Suojassa enkelten siipien, niin hiljaa päättyi tie lapsien, nuorien.
Joukkoo tähtien kirkkaimpien, heitä saattue nyt johtaa. Siellä vihdoin he rauhan kohtaa.
Tänne jäämme heitä kaipaamaan, suremaan. Mutta kerran vielä pääsemme kohtaamaan.
Siis siihen asti rakkaudella teille näkemiin!
-surussanne mukana: Lulla-
Joukkoo tähtien kirkkaimpien, heitä saattue nyt johtaa. Siellä vihdoin he rauhan kohtaa.
Tänne jäämme heitä kaipaamaan, suremaan. Mutta kerran vielä pääsemme kohtaamaan.
Siis siihen asti rakkaudella teille näkemiin!
-surussanne mukana: Lulla-
Vastaukset 1
Vanhimmat
oikein kaunis runo. koskettaa myös... ja sinussa on muuten runoilija-ainesta. *niisk*