Kerkesin jo erota kirkosta ja vannoin itselleni ettei ole kuolemanjälkeistä elämää eikä mitään mitä tiede ei voi todistaa. Aloin kuitenkin pian sen jälkeen muistaa jotain todella kamalaa ja olen nähnyt viimeisen kuukauden ajan paljon kammottavia unia.
Uskon että tässä on nyt kyse "entisestä elämästä" jos sellainen todella on mahdollista.
Muistan tarkalleen talon jossa asuin. Se oli todella huonokuntoinen vanha puinen omakotitalo. Väriltään valkoinen ja siinä oli kivijalka. Talo oli melko pieni. Sen piha oli heinittynyt ja siinä kasvoi muutamia viini- ja karviaismarjapensaita.
Olimme koko perhe köyhiä tehdastyöläisiä ja elimme 70-lukua. Perheessäni oli mies (en tiedä oliko hän aviomieheni, isäni, veljeni tai joku muu). Hän joi paljon alkoholia, oli väkivaltainen ja hakkasi ja pahoinpiteli minua. Minulla oli pitkä tukka josta hän otti kiinni aina hakatessaan minua ja en osannut puollustautua vaan itkin ja uikutin lattialla mytyssä. Tämä mies pakotti minut aina seksiin kanssaan ja teki kaikkea kamalaa mistä en halua tässä tekstissä puhua.
Muistan että talossamme oli kellari, jonne vei kiviset kylmät portaat. Muistan satuttaneeni itseni niissä portaissa. Muistan myös harkinneeni että tekisinkö itsemurhan hyppäämällä yläkerran ikkunasta pää edeltä.
Lopulta kaikki kauheus huipentui siihen että talossa syttyi tulipalo ja en päässyt ulos sieltä. Kuolin talon sisälle.
Tämä on antanut niin paljon vastauksia kaikkiin kysymyksiin.
En ole esimerkiksi koskaan antanut kenenkään halata tai koskea minuun. Alan itkeä ja menen mytyksi lattialle jos joku koskee minuun sormellakaan ilman omaa tahtoani.
Leikkautin viimme kesänä tukan ihan täysin lyhyeksi niin ettei siihen voi tarttua. Olen aina pelännyt kuollakseni tulipaljoja ja elävältä palamista.
Pelkään myös kamalasti kellareita ja portaita (varsinkin kivisiä).
Olen edelleenkin (tässäkin elämässä) työläinen ja viihdyn hyvin vaatimattomissa oloissa. Kannatan naistenliikettä ja vastustan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja mielestäni raiskaamisesta täytyisi saada suurempi tuomio.
En meinaa itse uskoa siihen mitä muistan, koska olen aina tähän asti ollut sitä mieltä ettei mitään yliluonnollista voi olla olemassa. En tiedä yhtään kenelle puhuisin tästä koska en halua että minua aletaan pitämään vinksahtaneena.
Olisi kiva saada lukijoilta vastauksia.
Uskon että tässä on nyt kyse "entisestä elämästä" jos sellainen todella on mahdollista.
Muistan tarkalleen talon jossa asuin. Se oli todella huonokuntoinen vanha puinen omakotitalo. Väriltään valkoinen ja siinä oli kivijalka. Talo oli melko pieni. Sen piha oli heinittynyt ja siinä kasvoi muutamia viini- ja karviaismarjapensaita.
Olimme koko perhe köyhiä tehdastyöläisiä ja elimme 70-lukua. Perheessäni oli mies (en tiedä oliko hän aviomieheni, isäni, veljeni tai joku muu). Hän joi paljon alkoholia, oli väkivaltainen ja hakkasi ja pahoinpiteli minua. Minulla oli pitkä tukka josta hän otti kiinni aina hakatessaan minua ja en osannut puollustautua vaan itkin ja uikutin lattialla mytyssä. Tämä mies pakotti minut aina seksiin kanssaan ja teki kaikkea kamalaa mistä en halua tässä tekstissä puhua.
Muistan että talossamme oli kellari, jonne vei kiviset kylmät portaat. Muistan satuttaneeni itseni niissä portaissa. Muistan myös harkinneeni että tekisinkö itsemurhan hyppäämällä yläkerran ikkunasta pää edeltä.
Lopulta kaikki kauheus huipentui siihen että talossa syttyi tulipalo ja en päässyt ulos sieltä. Kuolin talon sisälle.
Tämä on antanut niin paljon vastauksia kaikkiin kysymyksiin.
En ole esimerkiksi koskaan antanut kenenkään halata tai koskea minuun. Alan itkeä ja menen mytyksi lattialle jos joku koskee minuun sormellakaan ilman omaa tahtoani.
Leikkautin viimme kesänä tukan ihan täysin lyhyeksi niin ettei siihen voi tarttua. Olen aina pelännyt kuollakseni tulipaljoja ja elävältä palamista.
Pelkään myös kamalasti kellareita ja portaita (varsinkin kivisiä).
Olen edelleenkin (tässäkin elämässä) työläinen ja viihdyn hyvin vaatimattomissa oloissa. Kannatan naistenliikettä ja vastustan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja mielestäni raiskaamisesta täytyisi saada suurempi tuomio.
En meinaa itse uskoa siihen mitä muistan, koska olen aina tähän asti ollut sitä mieltä ettei mitään yliluonnollista voi olla olemassa. En tiedä yhtään kenelle puhuisin tästä koska en halua että minua aletaan pitämään vinksahtaneena.
Olisi kiva saada lukijoilta vastauksia.
Vastaukset 238
Vanhimmat
"ettei ole kuolemanjälkeistä elämää eikä mitään mitä tiede ei voi todistaa."
Raamattu itse sanoo Jumalan olevan salassa "Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Matt.6:6
Miksi Jumala on salassa? Kuulin kerran erään saarnan jossa uskoin saaneeni vastauksen tähän itseänikin askarruttaneeseen kysymykseen? Kerron sen nyt tässä mahdollisimman lyhyesti.
Ensinnäkin jos Jumala olisi meidän kaikkien ihmisten nähtävillä niin kuin aurinko on taivaalla voisi olla, että lähes kaikki maailman ihmiset olisivat hänen mahtavan Majesteetin edessä polvillaan kuka pelosta Häneen kuka rakkaudesta, todellinen motiivi hänen kunnioittamiseen ei tulis esille?
Jumala joka on luonteeltaan Rakkaus ei anna mitään arvoa sellaiselle Häneen kohdistuvalle palvonnalle jonka motiivina on pelko tai teeskentely. Niinpä hän on salassa, ja kuitenkin nähtävissä hänen luomis teoissa ja sanassa eli Raamatussa.
Salassa hän ei ole kuitenkaan niiltä ihmisiltä jotka Häntä sydämestään etsivät olen yksi niistä miljoonista ihmisistä jotka ovat saaneet tämän kokea.
" Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne."
Eipä tuo paljoa auttanut.
Minusta alkaa tuntua ettei tuo olekaan mikään entinen elämäni, joka on tullut minua vainoamaan. Viimme yönä näin taas kamalaa painajaista, ja kun heräsin, joku seisoi siinä sänkyni vieressä. Laitoin valot päälle ja tämä henki hävisi huoneestani. En saanut nukuttua enää ollenkaan sen jälkeen.
Kaikki tämä alkoi kun olin pyöräilemässä läheisessä pikkukaupungissa. Oli yö ja pimeää enkä tiennyt missä olin. En varmasti koskaan ollut käynyt kyseisessä paikassa. Äkkiä aloin ikään kuin muistaa pelottavia tapahtumia. Tunsin, että paikalla jolla seisoin on tapahtunut jotakin todella kamalaa. Joku oli kokenut siinä hirvittäviä kauhun hetkiä. Saatoin aistia pelon ja pahuuden. Aluksi väitin itselleni että liiottelen ja olen itse keksinyt kaiken, mutta en mahtanut mitään sille että se tuntui todelliselta ja pelottavalta.
Siitä asti olen nähnyt painajaisia naisesta jota hyväksikäytetään ja hakataan.
Viime yönä olin kuolemanväsynyt kun en saanut unta painajaisteni jälkeen. Suljin silmäni ja yritin nukkua. Näin mielessäni hautakiven jossa oli jokin E:llä alkava nimi. Säpsähdin hereille ja tunsin taas kuinka joku seisoi sänkyni vieressä.
Onko kenelläkään tämän palstan lukijoilla antaa mitään vinkkiä tai neuvoa miten tekisin lopun tästä kamaluudesta?
tällaisissa tapauksissa. Ota yhteys pätevään näkijään tai meedioon. Hän voi katsoa oletko ottanut mukaasi mitään sieltä pikkukaupungista, esim sen hakatun naisen hengen joka on juuttunut maantasolle ja pyytää apua.
Voit itsekin yrittää neuvoa tätä henkeä menemään valoon.
Kirjoita miten menee.
No, sen nyt ainakin sanot,
että ajattelit ennen, ettei Jumalalla ole merkitystä,
ettei hänen varjeluksellaan ole arvoa.
Itse voin sanoa,
että olet tullut tuntemaan, että pimeys on.
Pimeyden henkivallat ovat todellisia,
eikä ihmiselllä itsellään ole voimaa niitä vastaaan,
ellei hän Jumalan suojaa asetu.
Olen itse tullut vähän yli kolmikymppisenä uskoon
ja sen jälkeen pariin kertaan asunut talossa,
jossa oli pimeyden häirintää.
Toisesta talosta omistaja oli muuttanut pois
ja rakentanut uuden talon viereen.
Kun kävin nukkumaan,
heräsin pian siihen, että oikeaa kättäni raastettiin
ja raavittiin, ohi meni jokin kylmä tyyppi.
Mieheni tämä kylmä tyyppi antoi nukkua ihan rauhassa,
lapset sen sijaan valittivat, että heitä häirittiin yöllä.
Mies naureskelikin meille,
että hermoheikkoja olette...
Kutsuin evankelistana toimivan ystäväni meille
ja niin tyhmä tuo kylmä tyyppi oli,
että kävi ystävänikin kimppuun,
raapi kuin kissa yöllä.
Kun seuraavana aamuna mies oli lähtenyt töihin
ja lapset kouluun,
otimme öljyä,
sivelimme sillä oven pielet
ja rukoilimme yhdessä
sulkien pimeydeltä pääsyn taloon.
Ystäväni näki näyn,
että keskellä olohuonetta oli ikäänkuin
kuilu pimeyteen, maanalaisiin auki
ja siitä tuo kiusanhenki pääsi meitä kiusaamaan.
Talo oli korkealla kalliomäellä,
ehkä vanha pakanuudenaikainen uhripaikka,
mene ja tiedä.
Sen jälkeen saimme nukkua yömme rauhassa,
eikä seuraavillakaan asukkailla ole ollut enää ongelmia.
Eli pimeyden vallat ovat olemassa,
rauhattomiksi jääneet väkivaltaisen kuoleman kohdanneetkin
saattavat häiritä eläviä.
Toisaalta Jumala rakkaudessaan haluaa suojata meitä
ja antaaa vallan pimeyden valtojen yli.
En usko, että enää epäilet sitä, etteikö persoonallinen paha
ole olemassa.
Eli silloin on kyllä parasta joutua
persoonallisen meitä rakastavan Jumalan suojiin.
Etsi aitoja uskovia, uskovien yhteisöä.
Vaikkapa Nokiamissiota, helluntaiseurakuntia tai
vapaaseurakuntia,
siellä tiedetään, mistä puhut,
siellä myönnetään, että paha on olemassa,
mutta tiedetään myös,
että Jumalan voima on suurempi kuin
saatanan joukkojen voima.
Kaikella on selityksensä vaikka ei ne menekään niin kuin uskovaiset ovat oppineet. Te annatte kaikesta syyn saatanalle. Onnettomat henget yrittävät saada apua meiltä ja uskovaiset tuomitsevat ne demoneiksi jonka vuoksi ei apua tule.
Itsekin olet ollut tekemisissä vain destruktiivisten henkien kanssa, et demonien.
Nämä seuraavat ajtaelmat ovat omiani,
ei mitenkään erikoisesti Jumalalta saatuja.
Vaikuttaa siltä, että tuolla paikalla oltuasi
olet ilman suojausta jäänyt pimeyden voimien pyöriteltäväksi.
Olet tosiaan ehkä jollakin hengen tasolla joutunut yhteyteen
ihmisen kanssa, jota joskus on pahoinpidelty
ja joka ehkä on kuollutkin.
Jos henki on jäänyt rauhattomaksi,
jos sitä ei ole siunattu haudan lepoon Jeesuksen Kristuksen nimessä,
se saattaa tavallaan katkerana ja kostonhaluisena
vaellella ympäriinsä etsien kohteita,
joita häiritä.
Luin joskus Kerttu Kalmarin kirjaa Jumalan ihmeitä
(saa tilata Mene ja Kerro -nimiseltä evankelioimisjärjestöltä,
löytyy netistä, hinta muistaakseni 12 e)
ja siinä Kalmari muistutti siitä,
että kun kuljemme kirkkomaalla,
siellä ei saisi kulkea väärällä lailla kevyellä mielellä,
naureskellen ja kevyitä puhuen,
vaan jos tuntee siellä olevan rauhattomuutta,
siunata ehkä ilman rauhaa jäänyt sielu
Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintoveressä lepoon.
Ja sama kannattaa muistaa silloinkin, kun
paha hyökkää:
Ainoa turva, mikä meillä on, on Jeesuksen sovitystyö.
Jos häiritsijä tulee,
kannattaa käskeä sitä lähtemään
Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintoveressä
ja julistaa sille,
että itse olemme Jumalan omia,
haluamme seurata Jumalaa.
Yksi mahdollinen selitys ensimmäiselle unellesi
on, että se saattaa olla välähdys tulevasta,
joka uhkaa sinua.
Jos niin on,
silloin on sitä parempi,
mitä nopeammin etsiydyt Jumalan suojaan,
sillä Jumala ei sinulle tuollaistaa kohtaloa halua!
En nyt kuitenkaan usko,
että kysymys olisi tulevasta.
Todennälöisempi selitys on se,
että menneisyydessäsi tosiaan on insestikokemus,
jonka olet unohtanut,
mutta joka tavallaan vaikuttaa
kaikkeen, mitä ajattelet miehistä.
Sen puolesta, että tuo kokemus on
ensimmäisen unesi taustalla,
puhuu se, että vältät kosketusta,
et halua koskettaa miehiä.
Se on ihan luonnollinen ja tavallinen reaktio
väkisinmaatun kohdalla.
Toisaaltaa jäin miettimään sitä,
että mielsit kasvot välillä aviomiehesi kasvoiksi.
Eli silloin uni voi yrittää viestittää,
että samaistat miehesi sinut raiskanneisiin
ja suhtaudut häneen siksi torjuvasti.
Vaikeuksiahan siitä tulee!'
Itselläni oli hyvin hallitseva isoveli
ja välillä, kun miehen kanssa tulee vaikeampaa,
Jumala saattaa unen kautta näyttää,
etä mielessäni tämä hallitseva veljeni
ja mieheni ovat yhdistyneet samaksi hahmoksi
ja mieheni saa kärsiä siitä.
Saatan kinata hänen kanssan ihan turhaan.
Toisaalta Jumala on unien kautta paljon selvittänyt näitä alueita,
niin että nyt aika hyvin tiedän,
mistä kenkä puristaa.
Muuten,
onko kapinasi Jumalaa kohtaan oikeastaan samasta alkulähteestä?
Eli jos sinua on pakotettu,
ajatteletko, että Jumala on samanlainen sadisti,
määäräilijä ja rajoittaja.
Mutta Jumalahan on rakkaus,
rakkautta kaikki 100 %.
Ja Hän rakastaa sinuakin,
luomaansa, suunnattoman paljon!
Siunausta sinulle!
Ps Etsiydy Jumalan suojaan
ja uskovien yhteyteen!
Olet myös sanonut jossakin, että pahaa ei ole, on vain meidän kuvitelmamme siitä.
Miten sitten kuitenkin kerrot kohdanneesi ddestruktiivisia, siis hajottavia,
tuhoavia henkiä, jos absoluuttista, ehdotonta pahaa ei ole.
Paha on valitettavasti olemassa,
mutta onneksi on myös Jumala olemassa,
kaikkea pahaa voimakkaampi.
Häneen me saamme turvata
ja hänen suojissaan olla.
Joillakin meedioilla, jotka kanavoivat tiedottomina, chakrat pyörivät väärinpäin ja silloin on hyvinkin mahdollista saavuttaa vain alimmat henkitasot. Tiedoton kanavointi johtaa mielestäni melko väistämättä kanavoijan kehon epäluonnolliseen (epäharmoniseen) toimintaan.
Jos näkijälle menette niin suosittelen tietoiselle näkijälle menemistä, joka on hereillä. Tietoinen näkijä voi vaikuttaa positiivisesti myös asiakkaaseensa koska hermokeskukset toimivat oikeinpäin. Myönteisestä, rauhallisesta, selkeästä ja hallitusta ilmapiiristä voi arvioida myös näkijän tasoa.
Suhtaudun tätänykyä kriittisesti ns. jälleensyntymismuistoihin koska olen havainnut että kaikki vanhat muistoni eivät liity tähän sieluun. Voi nähdä muidenkin sielujen juttuja, niihin näkemisen hetkellä samaistuen, ja ne eivät ole "omia" jälleensyntymiäni. Asiaa tarkemmin tutkimatta voi erehtyä luulemaan kaikkia muistoja menneiltä ajoilta sielunsa jälleensyntymismuistoiksi.
Eikä hyvää. On vain sitä mikä toimii ja sitä mikä ei toimi.
Destruktiivisuus ei ole pahaa, se vaan ei toimi. Destruktiivisilla hengillä tarkoitan onnettomia henkiä, vihaisia henkiä tai muuten negatiivisia henkiä jotka ovat juuttuneet tähän maantasoon jonkin asian takia. Ne ovat ihmishenkiä ja he ehkä ovat olleet alkoholisteja tai huumeidenkäyttäjiä eikä ne tunteet ole hävinneet.
Jumala ei ole persoona, mutta intelligenssi, henki, energia. Hän ei ole sellainen joka hävittää "pahuuden" ja tuo esiin "hyvyyden". Kaikki mitä tapahtuu on ihmisten toimesta. Ajatuksemme luovat koko ajan.
Kristityt väittävät jumalaansa voimakkaaksi, mutta vielä hän ei ole voittanut "pahuutta".
Meediot ovat lähettäneet onnettomia henkiä valoon monet kerrat.
Meediot ovat rakastavaisia ihmisiä jotka vain auttavat näitä juuttuneita henkiä. He auttavat myös saamaan yhteyden meidän ja valoon menneiden lähimmäistemme kanssa jos jokin asia on jäänyt kesken ja henki ehkä haluaa selvittää jotain. Usein he haluavat vain lohduttaa ja kertovat että he voivat hyvin.
Uskovaisten mielestä tuo tietenkin on eksytystä mutta kun ihmiset sen jälkeen voivat paljon paremmin kuin ennen niin jos se on eksytystä on saatana paljon rakastavaisempi kuin teidän tuomitseva jumalanne.
Raamattu ei ole lakikirja eikä Jumalan sana.
joita tarkoitan eivät ole trancekanavia vaan he ovat hereillä. He ovat herkkiä ottamaan vastaan rajan takaa tulevaa.
Mutta minulla ei ole aavistustakaan kuka meedio Suomessa on pätevä ja kuka ei.
Tänään päätin ottaa selvää siitä mitä tapahtuu ja menin tekemään perusteellisen etsinnän sielä pikkukaupungissa.
Menin täsmälleen sinne mistä kaikki tämä oli alkanutkin. Kävelin hiljaisessa vaahterametsässä, ja ensiksi löysin vanhan kaivon keskeltä metsää. Huomasin että siitä läheltä lähtee vanha tie josta kukaan ei ollut mennyt vuosikymmeniin.
Lähdin kävelemään sitä tietä pitkin. Mukanani minulla oli pienenpieni lasinen amuletti joka oli ainoa esine minkä olin ottanut perinnöksi mummiltani pari vuotta sitten. Toivoin että amulettini antaisi minulle rohkeutta ja voimaa.
Kävelin siis sitä tietä eteenpäin. Sitten alkoi pyryttää isoja lumihiutaleita enkä nähnyt kunnolla. Kun kohotin katseeni, huomasin seisovani keskellä kaunista puutarhaa. Ympärilläni kasvoi vanhoja omenapuita, viini- ja karviaismarjapensaita. Pensaiden joukosta lähti pieni polku joka vei joenrantaan. Kiertelin jonkinmatkaa siinä lähistöllä ja aloin jo melkein uskoa että olin tullut väärään paikkaan.
Kuitenkin kun käännyin ympäri meinasin pelästyä kuoliaaksi sillä edessäni oli vanhan talon rauniot, harmaa kivijalka ja kasapäin tiiliskiviä, lautaa ja muuta rojua. Kaiken huipuksi raunioiden joukossa kasvoi viinimarjapensaita, joiden oksat olivat kiertyneet pystyssä olevien kivisten palkkien ympärille. Osaa kivistä ja roinasta oli siirrelty sillä vieressäni oli täysin neliönmuotoinen tasainen alue jolla kasvoi vadelmapensasta. Luulen että talo oli alunperin sijainnut siinä.
Omituista, mutta alan pikku hiljaa uskoa henkiin ja muihin olentoihin...
ja voisit varmaan alkaa toimia meediona jos saisit vähän koulutusta siihen.
Sääli etten asu Suomessa enkä tunne ainuttakaan meediota siellä joten en voi suositella ketään. Mutta kun oppilas on valmis ilmestyy opettaja. :-)
Taitaapa olla provo tuo sinun kertomuksesi.Ihan kiva satu... :)
Uskovaisten tuottama energia on yhtä tunkkaista ja ummehtunutta kuin raamattukin. Aikansa elänyttä harmaata pölyä. Anteeksi, mutta näin olen sen kokenut. Energianne on vaativaa ja painostavaa. Olin hengen ja tiedon messuilla. Kävin upeassa valomeditaatiossa, jossa koin raikkaan ja viileän, kepeän energian, jota oli helppo hengittää. Olo oli meditaation jälkeen onnellinen ja iloinen. Vähän myöhemmin toimin omaa totuuttani vastaan, menin erään toisen henkilön pyynnöstä huoneeseen, jossa suoritettiin rukouksella parantamista. Energia ei virrannut enää vapaasti. Jouduin pimeään, verhoilla eristettyyn koppiin, jossa kaksi "elävässä uskossa", kuten te tilaanne nimitätte, rukoili sitten puolestani. Kyse olikin käännytyksestä, jossa minulle tuputettiin raamattua ja vaikka mitä kurssia. Puolestani rukoiltiin ja oliko oloni enää hyvä? Aiemmassa valomeditaatiossa saamani kevyt olo latistui. Aistin energioiden raskauden ja tahmeuden. Ilmapiiri oli vaativa, painostava. Olin ahdistunut. He eivät olisi päästääneet minua millään pois, jatkoivat vaan. Epämiellyttävää tunnelmaa tehosti vielä toisen uskovaisen pahanhajuinen hengitys, kun hän kiihkossaan rukoillen hönkäili kasvoilleni aivan liian lähellä, melkein kiinni minussa. Vaativana ja ahdistavana.
Ainakin sain varmuuden siitä, mitä tietä kuljen. Kaihdan uskovaisia entistä painokkaammin.
Itse en juuri usko henki-hömppään; tai tavallaan uskon; ne kaikki hengget/demonit/yms. ovat ihmisen päässä. Ihmisen mieli on uskomattoman monimutkainen.
Unesi ennemmin kertoo tämänhetkisistä näkemyksistäsi ja elämästäsi. Unet ikäänkuin voimistavat oikean elämän asioita.
Alitajunta on osasto ihmisen mielessä, johon ei normaalisti pääse käsiksi. Kuitenkin uniin voi tulla osia joita tietämättään ajattelee. Minä esimerkiksi näin pienenä unen jossa meidän koira kuoli, tiesin tosielämässä että koira oli sairas. Sitten se kuoli noin. 1 viikko myöhemmin. Tiesin kokoajan alitajunnassa, että se tulisi kuolemaan, mutta lapsen aivoni eivät sitä tahtoneet myöntää.
Se mitä koit silloin ulkona, selittynee mielikuvituksella, pimeydellä ja sopivalla mielentilalla. Ihmiset pelkäävät luonnostaan pimeää, eikä ole mitään hävettävää, että kuvittelee pimeydessä jotakin pahaa. Tämä ominaisuus juontaa juurensa ajoilta jolloin piti suojautua pimeässä vaanivilta villieläimiltä.
Voi olla, että paikalla jolla kävit on sattunut jotakiin kamalaa, ja nyt vielä vuosien päästä paikalla on jotakin josta sen voi aistia. Tämä voi olla kuudes aisti, tai haju. Meinaan että erottavathan ihmiset hajusta esim: pelon ja kuoleman. Näitä hajuja ei vain tietoisesti huomaa. Ehkä joillakin on parempi "hajuaisti".
Jos ongelma todella häiritsee, eikä se lähde pois ajan kanssa, kannattisi harkita psykologia, tai vastaavaa henkilöä, jonka kanssa keskustella. Myös hypnoosia voi kokeilla, toimii joillakin.
Uskallan epäillä ettei New Age -hömppä kauheammin taida saatananpalvaajia kiinnostaa. No okei, ehkä sieltä jotkut kristallit ja pentagrammit ja sen sellaiset, mutta kun ei s-palvojia todellakaan kiinnostua kehittyä millään tavoin henkisesti, vaan paremminkin taantua, niin eivätköhän pysy tuollaisilta messuilta loitolla.
Eri asia sitten missä määrin tuollaiset messut ovat materialismin ja ahneuden riemujuhlaa. Henkisellä polulla jossain vaiheessa ihminen kuvittelee että kun hän ramppaa kaikki luennot ja jemmaa kotinsa täyteen rekvisiittaa (kuten noita kristalleja, vaatteetkin pitää olla tietyllä tavalla räikeän väriset, ainakin jos "henkisiä" lehtiä seuraa ja näkee miten erilaiset parantajiksi itseään tituleeraavat pukeutuvat...) - niin sitten sitä vasta henkinen onkin.
Eihän se niin mene. Sitä voi asua vaikka roskiksessa eikä ole silti tippaakaan vähemmän henkinen kuin helyjen kerääjä ja silmät repäiseviin väreihin pukeutuva itsekseen mantroja hymisevä tyyppi.
Materialismia löytyy kaikista opeista ja uskonnoista, k-uskonnonkin keskuudessa aina välillä esiintyy ihmisiä jotka kuvittelevat että ulkoinen hyvinvointi on mukamas joku merkki Jumalan mielisuosiosta. Sama idea riivasi jo juutalaisia, eikä tästä ole yhtään mitään opittu. Joku uskovainen papin vaimo USA:ssa on suunnitellut uskovaisille tarkoitetut meikitkin!
Tietynlaista materialismia on tavallaan myös sekin että takerrutaan kynsin hampain johonkin uskontoon tahi oppiin ja julistetaan kaikki muut vääriksi ja vaikkapa Saatanan omiksi. Esmes Jeesus ei missään vaiheessa sanonut opettavansa "kristinuskoa" vaan evankeliumia. Ilosanoma siitä että kuolema ei ole loppu kuuluu yhtälailla kaikille ihmisille eikä vain itseään kristityiksi tituleeraaville. Mutta se missä ihmiset eroavat toisistaan onkin sitten se että pitääkö moista ilosanomaa julistava taho leimata jumalaksi vai ei. Itse en Jeesusta pidä jumalana, kuten en muitakaan ihmisiä. Moinen on minusta epäjumalanpalvontaa, siis se että raakataan yksi jumalaksi ja kaikki muut ovat jotain mitä lie rupusakkia.
Tuosta näkijä-sanasta vielä sen verran,
että sitä käytetään aika laajalti
sen enempää määrittelemättä, mikä on näkijän lähde.
Raamatussa Vanhassa Testamentissa puhutaan
näkijöistä, myöhemmin profeetoista
tai profetian lahjan,
viisauden tai tiedon lahjan
tai henkien erottamisen armolahjan omaavista
ihmisistä,
joille Jumala Pyhän Henkensä kautta kertoo
asioita, jotka ovat tapahtuneet jollekin
tai jotka tulevat tapahtumaan
tai selittävät nyktilannetta.
Eli näissä sanoma tulee Jumalalta
Pyhän Hengen välityksellä
ja tällainen ihminen myös tunnustaa
Jeesuksen Kristuksen vapahtajakseen.
Toisaalta olen usemman kerran itsekin
törmännyt tietoon,
joka on yliluonnollista,
mutta jonka lähde ei ole
Jumala,
vaan jokin muu,
jonka käytöstä Jumala varoittaa vakavasti.
Tuo,
mitä sanoit ns. jälleensyntymismuistoista on hyvinkin totta,
eli todennnäköisesti on kysymys nimenomaan
jonkinlaisesta ihmiskunnan alitajuisesta muistivarastosta,
jonka kanssa ihminen saattaa joutua tekemisiin
varsinkin mennessään lähemmäs pimeyttä
ja kauemmas Jumalan suojasta.
Ei oikeastaan tarvitse olla sen enempää "lipsumista"
kuin että tässä viikolla lainasin kirjastosta
J.K. Inhan valokuvakirjan vanhasta rajantakaisesta Karjalasta.
Kuvien lisäksi sinne oli koottu joukko vanhaan
taikauskoon perustuvia kieltoja ja uskomuksia.
En edes monta niistä lukenut,
mutta seuraavan yön nukuin jo rauhattomasti,
välillä olin jossakin kylässä rajan takana,
välillä tällä puolen rajan
aivan kuin rajaa ei olisi ollutkaan, ei nykyaikaakaan
(Asumme muutaman kymmenen kilometrin päässä rajasta),
Jollakin lailla synkkiä nuo kuvat olivat.
Voivat kuvata hyvinkin noiden kieltojen
vallassa olevia ihmisiä.
Eli paljon taikuutta, paljon noituutta,
hiven kristinuskoa siteeksi.
Olen käymässä suvun luona Hesassa
ja törmäsin vanhaan kirjaan,
Kenneth McAllin "Sidotaanko kohtalosi
rajan takana?", Kuvan ja Sanan julkaisema
aika paljon katolisväritteinen kirja,
joka kertoo siitä, kuinka
sitova ihminen/sielu nykyisyydessä tai menneisyydessä
voii vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen,
tuhotakin sen. Ja vastaaavasti kun nuo siteet on löydetty
ja avattu, toivottoman mielisairaana pidetty ihminen saattaa
parantua.
Ja uskon, että varsinkin tuollaiset painostavat
kuvat/vaikutelmat tulevat usein menneisyydestä.
Ei siinä mistään sielunvaelluksesta tai jälleensyntymisestä ole kysymys.
Tämä yksi elämä meille on annettu etsiäksemme Jumalaa
ja oppiaksemme tuntemaan hänet.
Uusintoja ei ole.
Eri asia on siten,
jos Jumala Pyhän Henkensä kautta
selittää tapahtuvia.
Muistan, kuinka vuosia sitten
olimme palaamassa Itävallasta evankelioimisaktiosta,
ajelimme jossakin Ahvenanmaalla,
ajattelimme ehtivämme vielä Jumannukseksi mantereelle.
Siinä autossa istuessani näin äkkiä väläyksen
lehden etusivusta, siinä oli Clintonin kuva
ja selitykseksi siihen tulivat sanat:
"Se, mikä pian tapahtuu,
johtuu väärästä isäkuvasta."
Ja niin kävi, ettei mennyt kauankaan,
kun Clintonin kuva oli lehdissä
amerikkalaisten hyökättyä yllättäen yöllä Bagdadiin
pommittamaan.
Eli Clintonin isäpuoli on alkoholisoitunut
ja alkoholisti antaa tilanteiden mennä liian pitkälle
reagoimatta mitenkään
ja sitten äkkiä reagoi liiian voimakkaasti,
niin kuin nyt tässä pommeja niskaan -tapauksessa.
Eli Bagdadin pommitus ei ollut
missään nimessä Jumalan tahto,
vaan Clintonin omasta mielenmaailmasta johtuva
asia, jonka Jumala salli tapahtuvan,
koska Clinton nyt oli USA:n presidentti.
Sinä kadotettu, tuki suusi ja äläkä eksytä muita.
rakkaudellinen vastaus saatanaan uskovalta. :-)
Varmaan ymmärsit sen? Tämä nyt vain sattui tapahtumaan siellä, olisi voinut tapahtua missä tahansa ja yhtä traumaattinen kokemus olisi ollut. Miksi et siis kommentoinut itse asiaa vaan takerruit epäolennaiseen?
Jos rukoilijat eivät itse kertoneet olevansa elävässä uskossa, et voi tietää olivatko he todella sitä. Ja jos vaikka kertoivatkin, ei sekään välttämättä koko totuutta kerro. Ihminen on voinut uudestisyntyä, mutta on eksynyt väärien henkien alle. Uskovienkin piirissä on vääriin henkiin sekaantuneita eikä kaikkien kautta virtaa Jumalan voima vaan paholaisen voima. Jos aistit ilmapiirin raskauden, ehkä se olikin paholaisesta lähtöisin. Aidosti Pyhän Hengen johdatuksessa oleva ei vaadi eikä painosta, koska sitä ei tee myöskään Pyhä Henki, joka on todella hienotunteinen.
Pitää myös ymmärtää, että kukaan uskova ei ole täydellinen, jokainen tekee virheitä. Kaikessa toiminnassa on aina astian maku eli ihmisestä olevaa.
Mutta ei meitä ole käsketty ihmisiä edes seurata vaan Jeesusta. Älä katso ihmisiä, vaan yritä ymmärtää ettet itsekään ole täydellinen. Jos haet vain itsellesi hyviä fiiliksiä, olet väärillä jäljillä, jos et kykene erottamaan totuutta. Ja totuus on se, että valomeditaatiossa kokemasi ei välttämättä ole aitoa Jumalan voimaa vaan kuten Raamattu sanoo, itse pahuuden enkelit pukeutuvat valkeuden enkeleiksi eksyttääkseen ihmisiä.
Jumalan voima kuitenkin ilmenee aina Hänen omiensa piirissä eli seurakunnassa, jossa aidosti halutaan Jeesusta seurata.
Mistä ihmeestä voi tietää onko uskovainen "oikea uskovainen" vai "väärä uskovainen"??? Menee aivan liian hankalaksi jos Jeesuksen vapahtajakseen ottaneistakin suuri osa on itseasiassa sielunvihulaisen asialla. Sitäpaitsi miten siitäkään voisi olla varma että he tietäisivät itse olevansa paholaisen opetuslapsia? Jos he eivät tiedä, silloin kuka tahansa uskovainen voikin olla pirun kätyri, susi lammasten vaatteissa...!
Noin voisin tietenkin ajatella varsinkin uskovaisesta naisesta joka lähenteli minua seksuaalisesti kun olin nuorempi.
Mutta uskon kuitenkin että uskovaisetkin ovat jokaiikka vain ihmisiä. Erehtyviä siis. Ja erehdys voi olla sekin ajatus että Jeesus on jumala. Tai että piru vaanii puskissa.
Kun se erehtyväisyys pysyisi aina muistissa useammallakin ihmisellä, niin ei tarvitsisi niin kauheasti jankata siitä että mitenkä mikin asia menee, kuten nyt vaikka kuolemanjälkeiset asiat. Vaikka huutaisi miljardi kertaa ääneen JEESUS niin se ei tee huutajasta yhtään sen erehtymättömämpää kuin muista ihmisistä. :)
En tiedä, mikä osa kristityistä on harhaan menneitä, onko suuri vai pieni osa, mutta teot eli hedelmät on yksi mittari, joskaan sekään ei aina totuutta kerro juuri ihmisen erehtyvyyden takia. Siinäpä se onkin, voi luulla olevansa Pyhän Hengen johdatuksessa mutta ei sitten olekaan. Ei kuitenkaan pidä kaikkea kuitata sillä että kuka tahansa uskova voi olla susi lammasten vaatteissa. Tuosta uskovan lähentely-yrityksestä voi sanoa heti, että se ei ole hyvää hedelmää eikä Jeesuksen opetusten mukaista.
'Piru vaanii puskissa' ei ole erehdys, koska pirusta voi saada kokemuksia.
NIin ja vaikka huutaisi miljardi kertaa ääneen että tänne synnytään kehittymään ja kasvamaan, niin ei se siitä asiasta totuutta välttämättä tee.
Toisaalta ei ole olemassa yhtään vakavasti otettavaa Raamatun tutkijaa, joka kieltäisi Jeesuksen historiallisuuden, vaikkei Jeesuksen sanomaan sinällään uskoisi.
New-age-ihmiset uskovat myös Jumalaan - yleensä.
Sitten toinen kommentti: Ei ole olemassakaan mitään eksytystä. On vain eri tapoja elää ja uskoa. Mikään ei vie kadotukseen.
Kyllähän moni omalla tavallaan jumalaan uskoo, Luojaankin,
Korkeimpaankin. Jumalaan isolla J:llä harvempi.
Entä kuinka moni New Age -ihminen ylipäätänsä
tuntee tarvitsevansa Jeesuksen Kristuksen ristin kuoleman
tuomaa sovitusta elämässään
En varsinaisesti sitoudu olemaan nimenomaan New Age -ihminen (koska kyseisen löyhän kokoonpanon sisältä löytyy hyvin paljon silkkaa soopaakin), mutta varmaankin tulee varsin selvä pesäero k-uskoon jos sanon että Jeesuksen ristinkuolema on jotain mikä ei ainakaan meikäläisen katsomukseen sovi.
Lueskelin juuri tänään yhtä kirjaa jossa huomautettiin että on omituista ettei Jumala voi antaa ihmisten syntejä anteeksi antamatta ainukaista poikaansa mestattavaksi. Ollakseen kaikkivaltias Jumalan pitäisi kyetä syntien anteeksiantamiseen ilman murhaan yllyttämistäkin. Oli murhattava sitten puoliksi ihminen tahi Jumala itse, on kaamea ajatus että koko uskon keskiönä pitää olla murha. Sehän aiheuttaa sen että Jumalan täytyy olla murhanhimoinen (mielipuoli) koska ei suostu olemaan laupea kuten kukatahansa ihmisvanhempi pystyy olemaan eli antamaan lastensa rikkeet anteeksi ilman että pitää vuodattaa verta. Jotkut uskovaiset erityisesti takertuvat tuohon verijuttuun, ja saa sellaisen mielikuvan että veri on heistä jotakin maagista jolla ne synnit pestään pois?
Nykyihminen ottaa hajurakoa maagisiin asioihin. Olen kyllä itse magiasta kiinnostunut, mutta veriuhrit eivät kuulu tämän kiinnostukseni piiriin. Ne kuuluvat 2000 v sitten vallinneen ajattelutavan pariin. Silloin ihmiset kuvittelivat että he voivat OSTAA itselleen anteeksiannon uhraamalla eläimiä. Joskus on uhrattu jopa ihmisiäkin. Sitähän Jahvekin vaati Aabrahamilta, ihan vain testatakseen onko A. uskollinen ja luopuu tarvittaessa vaikka "omaisuudestaan" (eli pojastaan). Toisaalla Raamatussa sen sijaan Jumala ei puutu mitenkään siihen että eräs mies uhraa oman tyttärensä, koska oli luvannut uhraavansa ensimmäisen elävän olennon joka tulee häntä vastaan. Valitettavasti en nyt muista nimiä. Asiasta on kuitenkin riidelty että oliko kyseessä sellainen uhri että tyttären piti pysyä naimattomana, mutta sellaista VT ei itse esitä. Tällöin kyseessä täytyy olla ihmisuhri.
Ymmärtäisin ja hyväksyisin sen että Jeesus on opettaja siinä missä muutama muukin, ja halusi kertoa ihmisille keinoja elää rakastavasti keskenään yhdessä. Kun koko juttuun on sotkettu noita taikauskoisia ja ikivanhoja ihmisuhrijuttuja, koko asiasta tulee kovin irvokas ja vastenmielinen. Ehkä k-uskonto pitäisi taas kerran "puhdistaa" ja siirtää painopiste pois noista veri- ja tappojutuista?
On myös esitetty näkemyksiä ettei Jeesus edes kuollutkaan! Että hänet huumattiin ristillä ja siirrettiin luolaan jossa myöhemmin elvytettiin. Valekuoleman avulla hänet olisi pelastettu roomalaisten ja juutalaisten ylipappien kynsistä. Jos näin kävi, mitä pidän mahdollisena, hän ei ole ainakaan kuoleman avulla sovittanut yhtikäs mitään.
Mutta kuolema ei ole mikään sovitus!!!
Yhtä hyvin voisimme väittää että kun USA:ssa annetaan kuolemantuomio ihmiselle joka on raiskannut & murhannut kokonaisen perheen, että tämä tyyppi sovittaa kuolemallaan tekosensa. Niinhän varmaankin tuomion hyväksyvät tahot ajattelevatkin, mutta eivät nuo murhatut muutu eläviksi sillä että murhaaja tapetaan. KUOLEMA SINÄNSÄ EI SOVITA YHTÄÄN MITÄÄN!
Mitä tulee oman katsomukseni, reinkarnaation, "sovitukseen", niin voisi ajatella että kun ihminen oivaltaa väärintekonsa hän on tehnyt jo osan sovitustyöstä. Sitten kun hän on mahdollisesti kärsinyt nahoissaan saman teon jonka hän on aiheuttanut toiselle, siinä on jo isompi osa sovitusta. Kun asia ei enää häiritse häntä eikä toista osapuolta mitenkään, sovitus on täydellinen. Velka on maksettu. Mutta harvemmin asiat menevät noin simppelisti. Ihminen saattaa jauhaa jauhamasta päästyään yhtä ja samaa asiaa monessa elämässä tulematta hullua hurskaammaksi.
Jos hän saa Jeesuksen, Buddhan, Lao Tsen jne. jutuista esikuvan jonka avulla tehdä parannus eli lopettaa pahan tekeminen, niin hyvä. Ehkä on "armoa" että meillä on näitä tilaisuuksia parantaa tapamme. Siinä ei ole mitään armoa ettei kukaan saa tehdä mitään muuta kuin heittäytyä uskomaan että Jeesus = jumala. Se on sama kuin antaisi lapselle luun, kun hän tarvitsee leipää.
Tämä tietysti on vähän kovasti sanottu, mutta olen ajatellut että jos aion jatkaa palstoilla pyörimistä niin ehkä on syytä minunkin sanoa vähän ponnekkaammin näitä asioita, eikä vaan kierrellä ja kaarrella ja hymistellä että kaikki uskot ovat ok. Haluaisin olla kohtelias ja hyväksyä että yksi yhdellä tapaa ja toinen toisella, mutta välillä alkaa harmittaa että koko maailmaa riivaa kaikenlaiset uskot, ja samaan aikaan "saa" tehdä pahaa sen minkä lystää.
Uskonnoista ei näytä olevan pahemmin mitään hyötyä siten että ne laittaisivat ihmiset todella miettimään tekosiaan ja kilvoittelemaan oman itsensä kanssa. Paremminkin uskontoja käytetään tekosyynä riehua kuin riihipirut. Se on ihan sama mitä löpinää sieltä suusta tulee ulos, onko se jeesuspelastaata tai buddharulesokei tai synnymmekaikkiudestaan jos teot todistavat jostain muusta kuin halusta noudattaa kultaista sääntöä - joka löytyy kaiketi jokaisen uskonnon opetuksista.
mutta sen tiedän etten minä ainakaan koska koko juttu on huuhaata. Jeesus ei kuollut ihmisten syntien tähden.
pappi, tai pastori.
Kerro hänelle,miten voisi päästä näistä "saastaisista henkistä" eroon.
Hän rukoilee puolestasi, ja käskee niitä Jeesuksen nimessä poistumaan, esim. johonkin sikalaumaan, ja ne häviävät sinusta.
Sen jälkeen ryhdy seuraamaan Jeesuksen jalanjälkiä, niin sinun käy hyvin.
Niin,
uusintoja tästä elämästä ei ole.
On vain tämä elämä
ja kuolema
ja iäisyys sen jälkeen.
Mietin vain,
kun puhut rakkauden kultaisesta säännöstä:
Mistä kuolevainen ihminen saa voiman
sen toteuttamiseen?
Itse ainakin
15-kesäisenä sanoin Jumalalle,
että näitä tarjouksia en halua,
tiedän asiat itse paremmin.
Sitten 15 vuoden päästä
tulin toisiin ajatuksiin
ja nimenomaan sellaisessa tilanteessa,
jossa tarvitsin voimaa.
Eli avioliittomme oli tosi kovilla,
tiesin, että omin voimin on edessä vain ero.
Silloin mietin parhaan ystäväni äitiä,
joka jaksoi elää hyvin vaikean miehen kanssa
ja vielä iloita elämästäänkin.
Tiesin, että oma mieheni ei ollut puoliksikaan
niin vaikea tapaus
ja niin nöyrryin pyytämään Jumalalta voimaa
ottamaan koko paketin,
koko Jumalan rakkauden
ja Jeesuksen sovitustyön vastaan.
Jumala auttoi ja auttaa yhä tänä päivänäkin
nyt olemme olleet 30 vuotta naimisissa,
kaksi entistä sosialistia,
jotka löysivät
voiman ja rakkauden elävästä Jumalasta,
ei aatteista, uskonnoista eikä opeista.
Jumalan voima sisällämme. Mutta kun emme tiedä sitä emme voi sitä myöskään käyttää vaan meistä tulee heikkoja reppanoita jotka ovat aina pyytämässä apua ulkopuolelta itseään.
Ei kannata mennä ojasta allikkoon.
No, niillä sielun voimilla eri pitkälle pötkita.
Jos joskus sattuu eteesi
Watchman Neen Sielun piilevä voima, niin lue!
:) :) :)
Kyllä niillä tekee.
Mutta kiitos kirjavihjeestä. :-)
Onko humalajumalasi nyt vielä eläinrääkkääjäkin?
Miksi niihin sikaparkoihin pitäs henkiä ajaa? Luulis jumalasi edes kohtelevan elä(i)miä hyvin. Mokomakin sadistijumala! :/
Sanot että ei ole ja minä sanon että on. Materialistikin voi sanoa että ei ole. Mutta ei siitä jankkaaminen mitään ketään hyödytä.
Milläkö voimalla ihminen voi tehdä toisille sitä mitä toivoisi tehtävän itselleen (tai jättää tekemättä toisille sen mitä ei haluaisi tehtävän itselleen)? Jos ei mitään voimaa ole, silloinhan me emme pysty lainkaan rakastamaan toisiamme. Eivät äidit lapsiaan, eivät naiset ja miehet toisiaan.
Rakkaudeksi ne kai sitä nimittävät. Mutta itsekurikin on mielestäni tärkeää. Niin paljon kaikenlaista tehdään rakkauden nimissä mitä olisi syytä jättää tekemättä. Ehkä kultaista sääntöä pitäisi vielä sen verran rukata että pitäisi jaksaa selvittää se mitä tuo toinen ihminen haluaa tai ei halua, eikä kuvitella että hänen halunsa ovat täsmälleen samat kuin omat haluni.
Minä en esim. pidä lainkaan maitokastikkeesta. Jos en halua että minulle sellaista syötettäisiin, niin pitääkö minun estää muita syömästä sitä?
Mutta saivarti saivarti, ymmärrän kyllä että sääntö joskus yksinkertaisempina aikoina on ollut sitä parasta mitä ihmiskunta on itsestään ulos saanut. Henkisyyteen jos on kallellaan, eikä materialismiin, voi ajatella että tuo aivoitus on ollut Hengen innoittama. Eli että tosiaankin toimisi muiden parhaaksi siten kuin nämä muut olisivat sama kuin minä itse. Useimmat kuitenkin hakevat omaa parastaan, täten heidän pitäisi suhtautua myös muihin eläviin olentoihin, hakea niidenkin parasta.
Ehkei siihen aina sitä rakkautta riitä tai voimia, sitten voi pitää vaikkapa ihanteita itsellään. Ehkei niitä aina tavoita eikä niiden pitämisessä onnistu, mutta olettehan tekin siellä tykönänne onnistuneet... Jos pitää olla joku ulkopuolinen tekijä mihin tukeutua, jos parisuhde sinällään ei riitä, niin onhan näitä kaikenlaisia tukijalkoja. Toisille Jeesus, toisille taolainen Tie, buddhalaisuus, kelle mikin. Itse pidän johtotähtenäni oikeudenmukaisuuden ideaa(lia). Jos koen että kumppani on kohtuuton, sanon sen. Yritän myös miettiä omalla kohdallani vaadinko mahdottomia ja epäoikeudenmukaisia asioita.
Muistellaas nyt miten se homma meni. Jeesus ei suinkaan keksinyt omasta päästään käskeä pahojen henkien mennä sikalaumaan, vaan nämä itse pyysivät saada mennä sikoihin:
Jeesus Gadaran alueella
28 Kun Jeesus tuli toiselle rannalle Gadaran alueelle, häntä vastaan tuli hautaluolista kaksi pahojen henkien vaivaamaa miestä. Nämä olivat niin väkivaltaisia, ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä. [8:28-34: Mark. 5:1-20; Luuk. 8:26-39]
29 He huusivat: "Mitä sinä meistä tahdot, Jumalan Poika? Oletko tullut tänne kiduttamaan meitä jo ennen määräaikaa?" [Mark. 1:24]
30 Jonkin matkan päässä oli suuri sikalauma laitumella.
31 Pahat henget pyysivät Jeesukselta: "Jos ajat meidät pois, niin lähetä meidät sikalaumaan."
32 "Menkää!" Jeesus sanoi. Silloin henget lähtivät miehistä ja menivät sikoihin, ja koko lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.
33 Sikopaimenet lähtivät pakoon. He menivät kaupunkiin ja kertoivat, kuinka oli käynyt ja mitä pahojen henkien vaivaamille oli tapahtunut.
34 Silloin kaikki lähtivät kaupungista Jeesusta vastaan. Kun he näkivät hänet, he pyysivät häntä poistumaan siltä seudulta.
Matteus 8:28-34
Aika erikoista että pahoilla hengilläkin on mahdollisuus pyytää Jeesukselta asioita? Sitten kuitenkin kaikenlaisia tee-se-itse-manaajia leikkivät haluavat päästä KÄSKEMÄÄN ja määräilemään henkiä Jeesuksen nimissä. En tiedä itse aina mitä pahoista hengistä ajattelisi - päävoittoisesti en edes usko niihin kuin hyvin hyvin harvoissa tapauksissa - mutta kai niiltäkin voi kysyä että mitäs te täällä hillutte? Kun ei kerta Jeesuskaan tyytynyt karjumaan että hus siitä sikoihin, vaan henget itse sitä ehdottivat alunperinkin.
Tosin olisi Jeesus voinut tietysti sanoa vaikka että menkää johonkin henkimaailmaan tms. Täytyy sanoa että tuo kohta UT:ssa on kyllä todella omituinen. Liittyy varmaan jotenkin siihen että juutalaisuus pitää sikoja epäpyhinä?
- Alkuperäisen aloittajan silmin katsottuna tämä juttu kyllä menee jo ihan överiksi. Mielestäni useimmiten on karhunpalvelus ihmiselle vihjailla että hänessä on pahoja henkiä.
Vaan on se tosi iso riemu,
kun saa pyytää apua
Jumalalta,
taivaan ja maan Luojalta
ja ylläpitäjältä!
Ei tarvitse yrittääkään
itse epäjumalaksi itselleen alkaa!
mutta olemme Jumalasta lähtöisin joten meillä on suuret voimat. Ei tietenkään niin suuret kuin itse Lähteellä, mutta niin suuret kuitenkin että luomme elämämme täällä. Suru vain että ihminen ei ymmärrä sitä ja on luonut maailmansa negatiiviseksi.
Tottakai voi pyytää apua Jumalalta, mutta ei ole väärin pyytää apua oppailtaan tai enkeleiltäkään. Apua tarvitsemme kun emme ymmärrä voimiamme.
Raamattu kieltää hyvin selkeästi
ottamasta yhteyttä
muuhun henkimaailmaan
kuin Jumalan kolminaisuuteen,
eli rukoilemaan apua
Jumalalta ja Jeesukselta.
Jumala Pyhän Henkensä kautta auttaa ja enuvoo,
on voimamme ja turvamme.
Yhtetdenotot vainajahenkiin,
henkioppaisiin tai Jumalan enkeleinä esiintyviin
pettäviin henkiin
ovat Raamatussa kiellettyjä.
Jos ihminen menee noille alueille,
hän jää ilman Jumalan turvaa
ja saa tosiaan olla itse oma jumalansa.
Itse ainakin pysyn Raamatun opettamassa
Jumalan suojeluksessa.
destruktiivisista hengistä mutta enkelit ja oppaat eivät ole sellaisia. Destruktiiviset henget eivät myöskään ole mitään demoneja jotka vievät ihmisen sielun. Emme ole missään vaarassa. Meidän ei tarvitse pelätä mitään. Maailman uskonnot ovat tuoneet pelon maailmaan että saavat pitää ihmiset vallassaan. Meille on opetettu että Jumala rankaisee jos emme noudata hänen käskyjään ja meille on myös opetettu että jos emme pysy sillä kaidalla tiellä kaikenmaailman vaarat uhkaavat meitä ja lopuksi tietysti se että Jumala kääntää meille selkänsä. Kaikki tuo on satua, saanut alkunsa vallanhimoisista johtajista, papeista, piispoista. Ja heidän valtansa on suurempi kuin Jumalan koska siitä on niin vaikea päästä eroon. Ja se on se pelko joka tekee sen. Uskovaiset eivät ole ymmärtäneet mitä rakkaus tarkoittaa.
No, kyllä me ihan Suomessa olemme, emme Karibialla,
niin että zombiksi tulemisen uhka olisi.
Mutta kyllä henget ottavat ihmisen seilun hallintaansa,
jos niille siihen mahdollisuus annetaan,
Tai ainakin ihmisen ulkopuolelta
pahuuden henkivallat painostavat
häntä syytämällä saatanan lähteistä olevia
vihaavia ja hajoittavia, pelkoa tuovia ajatuksia.
Tuohon jälkimmäiseen varmaan
jokainen meistä viikottain
törmää.
Tärkeää on vain, että ei anna
sijaa näille ajatuksille
eikä varsinkaan päästä niitä suustaan ulos.
On tärkeää erottaa, mikä on sylttytehdas,
sillä saatana haluaa riitaa, masennusta
ja pimeyttä.
Jumala on kuitenkin kutsunut meidät
rakkauteen ja toivoon.
Oikeastaan noita oppeja(noitaoppeja?) ei ole kukaan muu saanut kuin sinä Aritta.
Ja henget jotka voivat ottaa valtaansa jonkun ruumiin eivät ole pahoja. Ne ovat esim sellaisia jotka ovat juuttuneet tähän ulottuvuuteen, esim alkoholisteja jotka ottavat elävän alkoholistin ruumiin valtaansa koska he haluavat nauttia humalasta.
Valoon menneet henget voivat myös käyttää meedion ruumista kun he haluavat saada sanomansa esille. Se ei kuitenkaan ole tavallista koska monet meediot saavat yhteyden edesmenneisiin muutenkin.
Eikä ole mitään saatanaa joka yrittäisi saada riitaa aikaiseksi. On vain ihmisen ego joka haluaa määrätä.
Jumalan rakkaudessa elämme jo.
Ei minulla ole noitaoppeja. Noitaopit ovat uskovaisilla. :-)
Ja sen minkä minä tiedän tietää monet muutkin jotka osaavat ajatella eivätkä ole ahdasmielisiä eivätkä anna pelon ottaa valtaa itsestään.
Me olemme ikuisia henkiä Jumalasta (kannattaa näköjään toistaa usein) emmekä mitään surkeita syntisiä niin kuin uskonnot opettavat.
Ei uskovaiset noitiin usko. Kai sen jo tiesitkin (toivottavasti sillä muuten kaikki lukemasi tieto uskovaisista on mennyt korviesi läpi).
Uskovaisiin liitetään aina kaikkea epämääräistä kuten noitavainot. Varmaan muutaman sadan vuoden päästä uskovaisia mollataan ja pilkataan jälleensyntymisopistakin.
Pelostahan sinä aina täällä jauhat ja se jos mikä on ahdasmielistä. Ei täällä muut jaksa pelosta jauhaa.
Kuka tahansa voi sanoa olevansa uskovainen ja väittää mitä tahansa ja kaikki sen uskovat jos sillä vain voi pilkata uskovaisia. Entä jos sanoisin olevani jälleensyntyjä ja väittäisin että me oikeasti synnytäänkin aina edellisiin elämiin eli menemme vuotta 0 kohti jonka jälkeen muutumme planeetoiksi. Sanoin sen nyt ja nyt kaikki voivat mollata jälleensyntyjiä, eiks jeh? Ootko mars vai mikä? Pluto? Vai joku muu kivinen kasa? Tuskin kuitenkaan pyrstötähti. Miksi te kuvittelette tulevanne planeetoiksi? (huomaatko minä nyt uskon siihen valheeseen jota "teistä" levitän?) Mikä idea teillä on muuttua planeetoiksi? Eikö se ole järjenköyhää?
niin miksi sitten niistä varoitetaan ja niitä pelätään? Kukaan muu ei noitia pelkää.
Ja pelosta jauhavat uskovaiset. Ei saa tehdä niin, ei saa tehdä näin, ei saa uskoa sitä eikä tätä eikä ottaa yhteyttä mihinkään. Miksi? Koska ne asiat ovat pelottavia! Ei minusta.
Sinähän se mollaat jälleensyntymiseen uskovia joten saat vastata itse kysymykseesi. Sinä se täällä mollaat eikä kukaan muu.
Ok, ihmiselläkin on rakkautta,
mutta melko rajallisesti.
Eli rakkaus jaetaan kristinuskossa kolmeen:
1. agape
2. eros
3. filia.
Näistä eros varmaan on tutuin,
siis miehen ja naisen välinen rakkaus ja vetovoima.
Luonnostaanhan sitä ihmisellä jonkin aikaa on,
reilustikin suhteen alussa,
kun hormonit vahvasti jylläävät.
Mutta tulee sekin vaihe,
että tarvitaan lisärakkautta.
Minulle ainakin tuli,
omat eväät eivät riittäneet.
Ja siksi minä uskoonkin tulin,
lisävoimaa saadakseni.
Sitten on filia-rakkaus,
eli ystävää kohtaan tunnettu rakkaus.
Tämän avulla taidamme hoitaa suurimman osan
kanssakäymistämme.
Ongelmana on kuitenkin sen riittäminen,
eli helposti ihmien katkeroituuu,
kiivastuu,
alkaa vihata jotakin ihmistä,
kansaa tai kansanryhmää.
Ja kun tarpeeksi katkeruutta ja
kiivastusta on pinnan alla,
se räjähtää sodaksi.
Kaikki on ollut kansakunnassa jo valmiina,
koko pommi, tarvitaan vain tuli
sytytyslangan päähän.
Ja siinä oli sitten koko yksilön
ja kansan rakkaus.
Kolmas rakkauden muoto
on jumalalllinen rakkaus,
pyyteetön rakkaus,
joka jaksaa rakastaa katkeroitumatta,
vaikka tulisikin väärin kohdelluksi.
Jos ajattelee esim. Jeesuksen elämää,
niin kyllä se hyvin pitkälti oli agape-rakkauden
ilmentymää.
Ja samalla rakkaudella Jumala
yhä rakastaa meitä
ja on valmis jakamaan tuota rakkautta,
niin ettei katkeruuden paukkuja
pääse syntymään,
vaan elämä pysyy tuoreena
ja lämpimänä.
En itse ainakaan väitä,
että tulisin toimeen ilman tuota
jumalallista agape-rakkautta.
Tai eläisihän sitä elämänsä,
jos pakko olisi,
mutta paljosta jäisi vaille.
Jumala on rakkaus.
tulee esille ihmisille kokemusten kautta. Se on meissä jo koska oikeastaan olemme vain rakkautta, mutta kokemukset saavat meidät muistamaan sen.
Mikäköhän olisi sellainen rakkaus jota oppilas tuntee opettajaansa, opetuslapsi mestariaan kohtaan? Kovin pyyteetön se ei voine olla, kun oppilas ei kuitenkaan ole vielä erityisen kehittynyt.
Eros-rakkaudelle en ole kauheammin jaksanut panna painoa. Tai siis onhan se ihan okei elämässä, mutta ihmetyttää kun jotkut tekevät kumppanin etsimisestä & löytämisestä oikein uskonnon. Koko asiaan suhtaudutaan siten kuin se olisi elämän ainoa tärkeä asia ja elämä ei ole minkään arvoista jos ei Sitä Oikeaa löydy. Tällaiseen romanttiseen haikailuun taipuvaiset ihmiset saattavat uskoa jokaisen kumppaniehdokkaan kohdalla että siinä se nyt on, ja sitten hetken päästä ei ollutkaan. Valitettavasti näyttäisi siltä että julkut ja poliitikot ovat erityisen luulevaisia tällä saralla.
Joskus tuntuu että musiikkikin on pelkkää parittelua ja kutemista varten olemassa. Siis minähän en todellakaan mitenkään vähättele seksuaalisuutta, mutta rajansa kaikella... Elämässä on niin paljon muutakin.
Kuten nyt sitten vaikka nämä hengenasiat.
Kerroppas Aritta täti nyt sitten sedälle miksi sinä haluat olla ensi elämässä planeetta? Jos muistat niin tein niinkuin sinä eli nyt valehtelin itselleni ja uskoin sen, joten miksi jälleensyntyjät haluavat syntyä planeetoiksi. Aritta täti, minkä ihmeen takia sinä haluat olla joku kivikasa avaruudessa? En ymmärrä sinua ollenkaan. Miksi te jälleensyntyjät haluatte olla kiviä avaruudessa? Miksi se on teidän päämääränne? Ettehän te kivikasoina pääse toteuttamaan sitä kasvatustapaa jolla oppii, raiskausta.
Aritta hyvä, vaikka jälleensyntymisopissa ei ole edes huteraa pohjaa niin omilla ajatuksillasi sinä silvot siitäkin viimeiset rippeet pois. Näitä sinä luet jällensyntymisoppiin liittyviksi; raiskaus opettaa, sairaalat kuoleman jälkeen, kehittyminen ja kaikkea muuta. Onpa upeaa. Ihan siinä rakkaus ja lämpö säteilee ympäriinsä kun koulutyttö raiskataan ja tapetaan. Voi että se tyttö oppii! Ihanaa! Siinä sitä tyttö on saanut mitä kerjäsikin (=suunnitteli tulevaan elämäänsä). Ai että se on ihanaa kun karma se vaan toteutuu. Kyllä se vaan on elämä ihanaa kun ei tiedä milloin se karma tappaa ja mitähän hittoa sitä tuli siellä kuoleman jälkeisessä sairaalassa ja koululaitoksessa suunniteltua tähän elämään. Hitto kun ei muista pätkääkään että joko sitä huomenna jää norsun alle vai oliko se nyt sen lottovoiton vuoro mutta kun sitä niin tuli siellä kuolemassa niitä saunailtoja vietettyä ja suunniteltua monenlaista kirjavaa tapahtumaa ja kehityttyä tuli niin roimasti että luonnolaitkin poksahti ihan uuteen ulottuvuuteen ja astraalidimensiotkin paukahti heti kättelyssä. Kuhan nyt muistaa vaan käyttää suunnattomasti sivistyssanoja niin vaikuttaa niin sivistyneeltä, niin sivistyneeltä. Ai että ja kaikki on vaan nollaa vaikka mihin suuntaan menis niin kaikki palautuu nollaan ja tyhjyyteen ja oon muuten siinä samalla itteni ja vähän muittenkin yhteinen jumala että turha sitä kenenkään on mulle alkaa neuvomaan mikä on oikein ja mikä väärin ja ei sitä pahaa ole koskaan ollut olemassakaan eikä tuu ja jessekin oli vaan tavallinen hemmo ja teki mitä siihen aikaan ihmiset muutenkin harrasteli nimittäin vetten päällä kävelyä ja tempoi vettä viininä kaksin käsin ja kuoli ihan normaalisti ritille niinkuin minäkin siinä samassa rytäkässä kun minähän se olin siinä vasemmalla siihen aikaan.... voi voi ne oli aikoja. Olin muuten tuo aatu saksasta yhteen aikaan ja toisessa elämässä mut sitten raiskattiin ja tapettiin kun olin jotakin 8 vuotias että oon nyt sitten karmani saanut että on ihan turha lähteä mun tekoja enää vatvomaan että voi että me ollaan kanssa ihan samalla viivalla ja muuten pahaa ei ole sen sanoi mulle täällä eräs vakityyppi että silleen.... Ps. nämä kaikki tiedot on minulle luovuttanut minun henkioppaani sekä tunnettu meedio EiNo MaNey.
Täytyy todeta että ihminen on vajavainen ja tyhmä.
Sinähän sen jutun keksit, en minä.
"Täytyy todeta että ihminen on vajavainen ja tyhmä."
En tosiaan usko että sinäkään nyt niin vajavainen ja tyhmä olet. Yritä nyt hyvä ihminen ryhdistäytyä.
Et ymmärtänyt sitä että minä keksin nuo asiat jälleensyntyjistä niinkuin sinäkin keksit asioita uskovaisista. Tosiasiassa minä en usko omaa valettani mutta sinä uskot omat valeesi.
Niin, miksi haluat olla kasa soraa avaruudessa seuraavassa elämässäsi? (ps, jos et vieläkään hokannut niin tämä on se vale jonka keksin ja jota en usko, käytän vain menetelmääsi keksiä asioita mutta tosin en siten kuin sinä että valehtelisin itselleni ja uskoisin niihin)
Ps vielä. Kun luet tekstiä niin älä lue hutaisemalla vaan syvenny siihen ja mieti mitä se tarkoittaa niin vältyt väärinkäsityksiltä. Ei se määrä vaan se laatu.
on p---aa. Sinä ajattelet noin, en minä.
Ikävä kyllä se on täyttä totta. Todisteetkin siitä ovat kirjoituksesi tällä palstalla. Ovat aika vedenpitäviä.
Moni on kertonut sinulle että sinä vaan jankkaat ja jankkaat. Tiedätkö miksi? Ihan sen takia että sinulla on vain ja ainoastaan yksi ainoa mielikuva uskovaisista jonka olet itse keksinyt ja mihinkään muuhun sinä et usko, et edes sellaisiin asioihin jotka yksinkertaisestikin ajateltuna voisivat olla totta. Sinä vaan jankkaat ja jankkaat ja itse keksimäsi mielikuva uskovaisista ei saa mielessäsi muuttua miksikään. Sinä et kykene ottamaan huomioon muita näkökulmia kuin sen minkä olet itsellesi valinnut/keksinyt.
Miksi sinä haluat olla kasa soraa avaruudessa? Miksi olet sitä mieltä että me jälleensynnymme avaruusromuksi? (totuttelen vain tyyliisi)
Olet huono tulkitsija.
Kristinuskontoa on vain yksi (josta eri haarautumia) ja siitä minä olen eri mieltä esim uskovaisten kanssa. En ole uskovaisia vastaan mitenkään.
Miksi sinä haluat olla vain rakkautta. Miksi haluat jälleensyntyä niin monta kertaa että löydät "Jumalan valtakunnan"?
Ai keksit sitten lisää uusia ja pelaamaan omilla aseillasi. Kerropas kuitenkin hieman siitä avaruusromusta johon niin uskot. Kun ymmärtää asioita niin ei halua jälleensyntyä avaruusromuksi. :-]
Pilkkaaja! :/
Mut siis ihan ok juttua, juu! ;)
Entäs sitten teikäläisen uskomukset?
Uskot siis Jumalan pojan(oikeastaan myöskin Jumala itse!) syntyneen maan päälle ja kuolleen(voiko Jumala kuolla?) puolestamme tekemällä tavallaan itsemurhan. Tietenkin kaiken tämän hän teki pelastaakseen ihmiskunnan omalta vihaltaan. Ja se Juudas parkakin oli oikeastaan syypää siihen kaikkeen, mutta ilman Juudasta koko ristinkuolemaa ei olisi koskaan ollutkaan ja koko lunastusoppi olisi jäänyt toteutumatta. Jotenkin kuulostaa aika rankasti tekaistulta koko legenda. Sori vaan! :/
Oikeastaan sekopäisin tarina koskaan, mutta sehän on sitä hullutusta se...
Pilkkaanko nyt vai toteanko vain faktan? Vai väitätkö, että asia ei mennyt edellä esittämälläni tavalla? Eikö ole aika älyvapaa ajatus, että kuolematon ja muutenkin täysin suvereeni Jumala syntyy ihmiseksi (mahtuuko mahtava Luojamme yhteen ihmiseen?) ja kuolee puolestamme? Menee vielä sen jälkeen Manalaan(vai minne se oli?) ja alkaa siellä saarnata siellä oleville kuolleille. Kuka senkin jutun on Raamattuun edes laittanut? Kuka sellaista on tiennyt?
Kyllä Raamattu on mitä älyvapain ja ristiriitaisin tekele maan päällä. Sori taas vaan. Tosin silläkin on hetkensä. Ja jos tykkää kovin mahtipontisista saduista niin minkäs sille sitten mahtaa? Makuasioista ei sais kinata. :/
Mutta sanotaan nyt, että tuossa jutussasikin oli myös hetkensä. Melkein sille jo hieman hymyilin...
;)
Joku täällä kirjoittikin, että reinkarnaatio on "saatanan oppi". Saatanahan asettaa meille suurimmat haasteet. Vai mitä? Saatana koettelee meidät parhaiten ja vastaa monista taiteistakin. Sanovat tosin, että paholainen ei ole koskaan luoja. Ainoastaan tuhoaja ja valhettelija. Aika hyvää taidetta se on kuitenkin innoittanut ihmiset tekemään. Ja on vissiin vastuussa vielä jopa tieteistäkin. Varsin mielenkiintoinen otus tämä pirulainen. Vai onko? Mene ja tiedä!
Terveisin se sama paskiainen, jonka olis pitäny kuolla jo aikoja sitten. Tiedät varmaan kuka? ;)
Viestityylistä päätellen vänkis. Voin olla väärässäkin.
Sinä luet kirjaimia et sanoja. Sen tähden et voi ymmärtää lauseita. Vertauskuvauksellisesti sanottuna.
Vertauskumollisesti sanottuna et keksi mitään järkevää kommentoitavaa. Olet kyllä muistaakseni ainakin myöntänyt uskovasi hullutukseen?
Kun puhuu hullun kanssa, niin pitää olla itsekin hullu, jotta juttu luistaisi.
En tarkoita tällä nyt sitä, että olisit hullu. Kunhan vaan totesin asian.
Mä uskon kyllä siihen, että usko Jeeseen toimii monilla ihmisillä. Mut olen kyllä rankasti sitä mieltä, että kyse on jälleen vaan siitä kuuluisasta makuasiasta. Lueskelenhan mä K&K- lehteä ja kattelen TV7-kanavaa. Eikä mua häiritse yhtään ne jutut. Musta on vaan kiva kun ihmiset on niin onnelisia ja puhuvat Jessestä. Ja ehkä joku kaunis päivä koko ihmiskunta yhtyy siihen samaan? Sehän olis vaan hyvä juttu.
Oon kyllä toiveikas sen suhteen, että asiat kyllä aina lopulta järjestyy. Ihan kaikki pääsee lopulta "perille". Sanoohan Jessekin jossain jotenkin fariseuksille, että "huorat ja publikaanit menevät ENNEMMIN taivaaseen kuin te!"
Se on jännä miksi hän ei sano, että "portot ja publikaanit menevät taivaaseen ja fariseukset eivät mene".
Nyt tuosta saa sellaisen vaikutelman, että kaikki menevät lopulta taivaaseen.
Vai onkohan taas kyseessä jokin käännösvirhe?
joka uskot siihen avaruusromuun.
Mitä uutta minä nyt keksin?
Herrajjestas, kertaakaan ei ole näinä uskonnoista löpöttämisen vuosinani tullut mieleeni että mistäs se tosiaan tiedetään että Jeesus käväisi manalassa. Vilkaisin nopsaan jokaisen evankeliumin sitä kohtaa missä Jeesus nousee kuolleista, eikä hän missään sano kellekään että
TERVEISIÄ TUONPUOLEISESTA! KÄVIN SITTEN VÄHÄN KUOLLEILLE SAARNAAMASSA JA NYT KOITTI YLÖSNOUSEMUS JOKAIIKALLE!
Aivan kuten buddhalaisuudessakin on sepitetty kaikenlaista legendaa Buddhan ympärille, niin että hänestä lopulta tulee oksettava puolijumala jos ne kaikki satumaiset jutut uskoo, niin Jeesuksenkin ympärille on kutoutunut kaikenlaista perinnettä. On esmes pyhä Kristoforos joka kantoi Jeesus-lapsen jorpakon yli ja näin päin pois. Tämmöisiä luterilainen kirkko tuskin pitää paljon minään, mutta silti jaksetaan jankuttaa että "astui alas manalaan" ja pidetään itsestäänselvänä että siellä tuonpuoleisessahan se Jeesus huini.
Mutta "kuolleista nouseminen" voisi tarkoittaa täsmälleen sitä että joku ei olekaan oikeasti kuollut, vaan virkoaa - vaikkapa ruumishuoneellakin, vasta. Sattuuhan sitä. Itse olen jonkin aikaa ollut siinä käsityksessä että mikäli Jeesus oli olemassa, hänet huumattiin ristillä roikkuessa ja sitten hänet elvytettiin luolassa, tai virkosi omia aikojaan. Täten oli annettu yhteisölle vaikutelma että hän ON kuollut, jotta papisto ja roomalaiset saivat verenjanonsa tyydytettyä.
Jeesushan ei suinkaan lähtenyt kirmaamaan ympäri Jerusalemia ja Juudeaa ja mitä näitä onkaan valekuolemansa jälkeen. Hänhän saattoi salaa ilmestyä lähinnä läheisilleen ja oppilailleen, ja sitten lähti maanpakoon tms. Laurence Gardnerin mukaan "otettiin taivaaseen" on koodikirjoitusta joka tarkoittaa että Jeesus vetäytyi temppeliin. Miten vain.
Tuo Jumalan tekemä itsemurha ja ylipäätään Jumalan oletettu murhanhimoisuus ettei muka voi antaa lastensa (ihmiskunta) syntejä anteeksi muuta kuin tapattamalla itsensä itselleen on niin aika posketonta läppää. Mutta se juontuukin suoraan erilaisesta aikakaudesta ja -tavoista, mysteeriokulteista ja uhriuskonnoista ja sen sellaisesta. Nykyihmiseltä menee mieli kippuralle kun yrittää tuollaisia tajuta; ehkä vaikkapa atsteekit tajusivat paljon paremmin, tai nämä Amerikan korkeakulttuurien jäsenet kumminkin, jotka uskoivat että nykyinen Aurinko on syntynyt siten että yksi jumalista uhrasi itsensä loikkaamalla kokkoon.
Sullahan menee tänään lujaa - saat UT:sta todella paljon uutta esille!
Tuo ajatus että kaikki päätyvät lopulta taivaaseen on zarathustralaisuuteen liittyvä seikka. Tämähän on se alkuperäinen lähi-idän uskonto jossa uskotaan että on hyvä ja paha, valo ja pimeys jotka taistelevat keskenään ja hyvä voittaa. Z:ssa katsottiin että pahat joutuvat helvettiin, mutta vain pikkaisen paistumaan, jonka jälkeen heidät sitten kiikutetaan taivaaseen, myöskin. Olikohan se niin että paha jumala (=saatanahahmo) Ahriman pelastetaan lopulta myös?
jossa Jeesus keskustelee Jumalan (itsensä?) kanssa. Mistä kukaan tietää että hän yleensä sanoi yhtään mitään tai mitä hän sanoi koska hän oli siellä ihan yksin eikä takuulla ehtinyt kirjoittaa sanojaan mihinkään. En usko myöskään että hänellä oli aikaa tai haluja käskeä kenenkään muun kirjoittamaan sanojaan.
kippuralle. Ja ihan pelkästä syystä, että ei ymmärretä hengellisiä asioita.
Miksi vain veri tuottaa sovituksen?
Ihmiskunnan syntiinlankeemuksessa tapahtui hengellinen kuolema. Veressä on elämä. Ja se onkin sitten sitä korkeampaa matematiikkaa, joka ei löpinälassien laariin tuosta noin vaan läjähdäkään.
Se nyt vain on J:n suvereeni säädös, että veri tuo elämän.
"Sillä lihan sielu on veressä, ja minä olen sen teille antanut alttarille, että se tuottaisi teille sovituksen; sillä veri tuottaa sovituksen, koska sielu on siinä." 3.Moos.17:11
"Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista." Hepr.9:22
Miksi sovitusta tarvitaan?
J:n pyhyys on avain sovituksen ymmärtämiseen. Vain pyhä kykeni sovituksen tuomaan, ei syntinen ihminen itse. Siksi J:n piti lähettää Poikansa uhraamaan verensä, joka antaa elämän.
Tuo loputon kummastelu verestä ja murhanhimoisesta J:sta kertoo vain ihmisen mielen pimeydestä paljastavan valon puuttuessa. Ollaan niin oman vajavaisen järjen lumoissa, että tiedetään paremmin kuin maailmankaikkeuden luoja millä tavalla sovitus olisi pitänyt tehdä. 'Että kyl mää nää jutut klaaraan paree kuin murhanhimoinen kaikkivaltias, joka kaikkivaltiudessaan ei kykene kaikkia ihmisiä pelastamaan, mää ainaskin pelastaisin kaikki, onhan mulla enemmän rakkauttakin kuin J:lla, hei tervetuloa kaikki murhaajat ja raiskaajat ja tuhopolttajat, ootte te niin lutusia, kato ei meillä olla niin nökönuukia, kyl te ootte ihan hyviä tyyppejä, ei sen väliä vaikka lapseni murhasittekin, nehän saattoi olla edellisessä elämässä minun murhaajiani. Siinähän nyt saavat maistaa omaa lääkettään'...
Että läträäväthän karmauskovatkin verellä. Ja vielä karmeammin. Sovitatte itse omat murhanne tulemalla seuraavassa elämässä murhattaviksi. Ja sitten kuitenkin vaaditte, että Jumalan pitäisi ottaa kaikki murhaajatkin taivaaseen, vaikka sovittelette itse pahoja tekojanne. Miksi Jumala ei sitten saa sovittaa ihmisten pahoja tekoja? Että karmalaiset ne vasta murhanhimoisia ovatkin! Härdeli sentään!
Että nuotioon loikka synnytti auringon! No on tuokin yhden lajin läppää! :)
Miksiköhän muissa uskomuksissa on myös uhreja ja jumalien lepytystä? Mahtaisikohan ihmiskunnan muistissa olla tieto kadotetusta jumalyhteydestä? Vaikka muissa uskonnoissa uhrataan epäjumalille, niin se kertoo jotain ihmisten mielissä perimätietona kulkevasta kaipuusta johonkin hyvään ja täydelliseen.
Aatuko se itse aikoinaan totesi jotenkin, että "kaikkia voi kusettaa yhtä aikaa, mutta yhtä ei voi kusettaa kaiken aikaa" eli tarkoittaen kai sitä, että joku voi vielä alkaa ajattelemaan omilla aivoillaan ja paljastaa siten muiden hölmöyden. Sen takia itse ajattelevia ihmisiä on aina pidetty hyvin vaarallisina.
Meikäläinen on aika vakaasti päättänyt tässä elämässäni sanoutua irti kaikista aatteista ja uskonnoista. Mitä hyvää ne ovat koskaan tänne tuoneet? Pelkkää sotaa ja eripuraa ihmisten kesken.
Ja noi Jumalan itsemurhajutut ja muut huvittavat "pikku yksityiskohdat" on tulleet täällä esille muidenkin ihmisten taholta, kuin vain pelkästään meikäläisen esittämänä.
Onhan se selvää, että ihmiset käänsivät legendan Jeesuksesta ihan mullinmallin saaden aikaan tosi legendaarisen, suorastaan maagisen höpönlöpön. Jeesuksen häpeällinen kuolema käännettiin voitokkaaksi lunastusopiksi. Se vain näyttää siltä, että ihmiset haluavat kehitelle tiettyjen persoonallisten ihmisten ympärille hassuja opinkappaleitaan. Jeesuksesta ja Budhhastakin tehtiin jumalia. En oikein jaksa uskoa, että he haluaisivat tulla millääntavoin palvotuiksi?
Jeesusta ainakin yritettiin huumata sillä sienellä joka sisälsi huumaavaa viiniä. Jeesus kuitenkin kieltäytyi legendan mukaan juomasta sitä. Onhan sekin taas hassua miten Jeesus ilmestyi kuolemansa jälkeen opetuslapsille ja muutamalle muullekin. Eihän he edes tunnistaneet Jeesusta samaksi! Ihan eri näkönen heppu esiinty Jessenä.
Pitää tosiaankin asettaa tämä kaikki sen ajan valoon missä legenda syntyi. Ihmiset olivat varsin taikauskoisia ja jopa suorastaan tyhmiä. Käsitykset ympäröivästä maailmankaikkeudesta olivat hataria ja usein virheellisiä. Kaikenlaista pelleilyähän siitä sitten vain saatiin aikaiseksi. Eihän sen aikaselta porukalta voi edes liikoja vaatiakaan. Luojan kiitos, että nyt 2000 vuotta myöhemmin tiedämme valtavasti enemmän itsestämme ja koko maailmankaikkeudestakin. ;)
On kai päivänselvää että kaikki mitä sanon on sinulle vastenmielistä. Jokaiseen asiaa keksit vänkäämistä. Se on sinulta pois, ei minulta.
Sinä se vaan koputat oveen ja kun sulle se avataan niin meuhkaat oven karmeista ja oven lukoista ja ihmettelet saranoiden kitinää. Valitat oven kunnosta ja kynnyksestä. Sisälle et tajua astua.
Minä se vaan avaan ovea ja kuuntelen räksytystäsi.
Ps. En ole koskaan joutunut syömääm minkäänlaisia mielialalääkkeitä taikka joutunut käymään lääkärillä mielialahäiriöiden takia. Näillä perusteilla voin sanoa että minä se hullu en ainakaan ole. Voin myös sanoa sen että juttu ei sinun kanssa luista.
Toisinaan postin kulku on hidasta...
"On kai päivänselvää että kaikki mitä sanon on sinulle vastenmielistä. Jokaiseen asiaa keksit vänkäämistä. Se on sinulta pois, ei minulta."
:-)
Näköjään posti jaettiin väärään paikkaan. Varmaan lajittelukeskus ei toimi.
Väitit pari kuukautta sitten että Rooman piispat muuntelivat Raamattua.
Niin teki vain yksi, Marcion.
Hän sensuroi sen oman mielensä mukaan mutta tämän kaikki tiesivät ja hän itsekin sen tunnusti.
Rikkaana miehenä hän sai tiloja itselleen ja perusti jonkinlaisen seurakunnan.
Tämä sensuroitu Raamattu oli kuitenkin vain hänen käytössään.
Luultavasti tästä olet saanut käsityksen piispojen sensuroinnista.
joka kirjoitteli omiaan raamattuun oli piispa Irenaeus. Ja kaikki mitä hän kirjoitti jäi raamattuun. Eikä hän ollut ainoa. Sitten kun raamatun kirjat koottiin yhteen heidän kirjoituksensa valittiin ensimmäisten joukkoon koska niissä oli tehty Jeesuksesta Jumala.
Eikä nekään papit ja piispat jotka kokosivat raamatun kirjoja olleet kovinkaan puolueettomia.
Jos lähtee siitä että Jeesus = Jumala, niin miksi hänen ylipäätään täytyy keskustella oman itsensä kanssa?
Jos Jeesus ei ole Jumala ja keskusteli Jumalan kanssa, niin luulisi että niin tärkeä tapahtuma olisi tosiaan pitänyt ylöskirjata, eli Jeesus olisi välittömästi tapahtuneen jälkeen valinnut opetuslapsistaan luku- ja kirjoitustaitoisimman ja käskenyt tämän kirjuutella tapahtuma ylös. Sellaisesta ei ole mainintaa. Olivatko opetuslapset muka niin jumalaisen kaikkitietäviä että osasivat kokoajan olla tietoisia siitä mitä Jeesukselle tapahtuu?
Alkaa UT vaikuttaa kovin... romaanimaiselta.
Vaikka esitinkin asian omintakeisesti, kyseessä ei ole läppä. Tutustupa vaihteeksi Amerikan korkeakulttuurien myytteihin Välimeren alueen mysteeriokulttien sijasta. Siellä on todellakin jumalien välinen kisa että kenestä tulee seuraava aurinko, ja kisan voittanut hyppää tuleen ja muuttuu nykyiseksi auringoksi. Kyseessä on siis myytti, kansansatu, perimätieto - ihan kuten esim. VT:n luomis- ja syntiinlankeamiskertomukset. Mikä oikeus meillä on vähätellä ns. uuden maailman kansojen myyttejä jotenkin vähempiarvoisena kuin Välimeren alueen myytit?
Oma logiikkani menee että jos joku tekee pahaa, häntä rangaistaan, eikä sivullisia. Miltä sinusta tuntuisi jos naapuri Taneli tapettaisiin sen takia että olet ollut paha? Etkö haluaisi olla suoraselkäinen ja vastuullinen ja sovittaa itse omat tekosesi?
Karman mietiskely on toki päättymätön urakka jos siihen lähtee. Voihan sitä luottaa siihen että karma luonnistuu luonnostaankin, mutta itseäni toki kiinnostaa että mitenkähän se mahtaa mennä. Omista muistikuvistani olen tehnyt päätelmän että joskus luonto hoitaa hommat. Eli jos minä tapoin, ei uhrini tarvitse välttämättä tappaa minua, vaan jokin petoeläin voi tehdä sen hänen puolestaan. Minut nähdäkseni raateli kerran hai, kenties valkohai, ja voin vakuuttaa että se oli minulle ihan oikein omien tekojeni vuoksi. Eläinten touhut ovat normaaleja, eli pedot voivat repiä, riepottaa ja tappaa ihmisenkin saaliikseen eikä se ole minun mielestäni niille synti, vaan normaalia toimintaa.
Sitten jos joku on polttanut ihmisiä elävältä, hän saattaa itse kuolla tulipalossa. Erityisen mielenkiintoisia ovat ns. spontaanit tuleensyttymiset eli ihminen vain palaa vaikkei mitään selitystä löydy. Ehkä siinä joku entinen inkvisiittori kohtaa karmansa, ilman että kenenkään tarvitsee aktiivisesti tehdä hänelle yhtään mitään.
Sinulle ei karmajutut nappaa, eikä minulle verikekkerit. Näen noissa eläin- ja veriuhreissa vain alkukantaisen ihmisen tarpeen lepytellä jumalia tarjoamalla jumalille jotain sellaista mistä ihminen kuvittelee näiden pitävän sen vuoksi että ihminen itsekin pitää. Kyllähän hyvin paistettu liha aina hyvälle tuoksuu.
Ancient astronaut -teoria selittää kyllä nuo lihauhritkin helposti: ihmiset olivat avaruusväen palvelijoita ja laittoivat isäntäväelle sapuskaa. Koko teoria selittää muutenkin paljon siitä minkä vuoksi mesopotamialaisista jumalista kehittynyt Jahve-hahmo on niin kovin ihmismäinen.
Niin, tuo erinäköisenä hiippaileminen on kieltämättä merkillinen yksityiskohta. Ellei Jeesus sitten esiintynyt valepuvussa.
Voihan sitä tietenkin asian nähdä niinkin että yhtä hassua kuin lähteä analysoimaan Kalevalan tapahtumia todellisina on analysoida lause lauseelta UT:ta. Sankarihahmot ovat ihmiskunnan kollektiiviselle tietoisuudelle niin tuttua huttua, että aina jostain änkeää esiin jonkinlainen puolijumala tai muu sankari suorittamaan milloin minkäkin urotyön, oli hänellä oikea fyysinen vastine todellisessa elämässä tai ei. Gnostikot olivat kaiketi sitä mieltä ettei Jeesus koskaan edes ollut olemassakaan lihallisena olentona. Sen vertauskuvana on olemassa tarina jossa joku menee Jeesuksen sijasta ristille ja Jeesus nauraa rätkättää jossain sivummalla sitä ettei roikukaan siellä ristillä. Tämä tarina kuulema symbolisesti kuvaa sitä että ainoastaan ruumis voi kuolla (Jeesuksen sijainen) kun taas henki on vapaa (Jeesus), mutta voihan tuon tarinan ajatella ihan miten tahansa...
Paljon oli erilaisia kertomuksia Jeesus keskushenkilönään, mutta sitten valtaa janoavat tahot alkoivat lyödä viisaita päitään yhteen ja mietiskellä mitkä jutut kannattaa valita Valittuihin Paloihin nimeltä Raamattu ja mitä ei. Esim. Tuomaan evankeliumi olisi ollut vallan kiintoisaa kamaa sekin, mutta ei vaan kelvannut.
Ja pliis, ei nyt keneltäkään tähän mitään iänikuista narinaa siitä että Jumala arpoi mitkä evankeliumit otetaan tai että virallinen neliapila on vanhin. Niistä kirjoitusajankohdista on ollut niin paljon kränää tiedeväen keskuudessa että pääasia mielestäni on että niin kauan kuin yhtäkään kirjoitusta ei ole todistettu Jeesuksen itsensä kirjoittamaksi, niin kaikki ovat ihan yhtä kiinnostavia. On myös olemassa teoria että Johanneksen evankeliumi on Jeesuksen vaimon Maria Magdalenan kirjoittama, ja kyllähän se sellainen ylistysopperra on tuntumaltaan että voisin uskoakin että sen on rakasta läheinen kirjoitellut. (Muut evankeliumit ovat jotenkin maanläheisempiä, tuo on lähes gnostillinen.) Mutta virallinen näkemys taitaa olla että J:n evankeliumi on nelikosta nuorin ja epäluotettavin.
Vai, että oikein vastenmielistä? Ei laisinkaan! Lähinnä huvittaa koko juttu. Se, että joku ihan oikeesti uskoo, että nämä Raamatun legendat ovat 100% totta.
Miltä susta tuntuu lukea vaikkapa muslimien juttuja? Tuntuuko, että niistä puuttuu pohja? Vähän samalta voi jostain ihmisestä tuntua taas vuorostaan uskovien jutut. Tulee tunne, että jokin niissä mättää.
No, mua henk. koht. ei mitenkään häiritse uskovien jututkaan. Kunhan täälläkin vaan hölisen pelkästä hölisemisen ilosta. Onhan mutkin jo 7-vuotiaana viimeistään aivopesty kaikenmaailman kristillisillä hölinöillä. Muistelisin, että mutsini olisi joskus pelotellut mua sillä, että jos en ole kiltisti, niin Jumala tulee ja rankaisee. Hän tosin nykyisin kieltää koskaan sellaista sanoneensa. No, ehkä se olikin sitten joku muu? ;)
Vaikutat jotenkin kiihtyneeltä. Tietenkin taas kerran kiellät sen. Aika paljon kyllä hukkaat energiaasi keksiessäsi noita juttujasi reinkarnaation ja karman älyttömyydestä. Joku filosofi sanoi joskus, että ihmiset pelkäävät asioita, joita eivät vielä tunne. Sä alat selvästi olla jo hollilla siitä mistä reinkarnaatiossa ja karmassa on kyse? Eihän ne aina ole kovinkaan kivoja juttuja, mutta ikuiseen helvettiin verrattuna kuitenkin aika armollisia. Jos mutkin nyt kerran tai pari kertaa täällä raiskataan, niin ei se ole vielä mitään sen rinnalla, että mua raiskattaisiin ikuisesti jossain hirveessä paikassa.
No, se on hyvä, että mielenterveytesi on kunnossa! Ei siinä kuule ole mitään häpeällistä jos pitää syödä lääkkeitäkin. Mä en ainakaan häpeä yhtään ottaessani joka iltaisen psyykelääkkeeni. Se pitää mut vaan nöyränä. ;)
Koita nyt hiffata, että meikäläiselle on ihan sama ja ok mihin ihmiset uskovat. Se kuuluu vaan heidän sielun evoluutioon eli "koulutukseensa". En mä mene rähjäämään peruskoulun ekaluokkalaisellekaan, että sen pitäs tajuta lukion matikkaa. Näin niinku vertauskuvallisesti. Aikuiselle ihmiselle voi jo kuitenkin vähän sanoa asiasta kuin asiasta. Aikuisen pitää se jo kestää. Ainakin täällä Suomessa missä yleissivistys on jo aika hyvällä mallilla. Täällä on tietoa ja taitoa keskustella jo ihan kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Ja jos se ei miellytä, niin voi muuttaa vaikkapa Pohjois-Koreaan!
;)
kristittyyn perheeseen.
Mitkä kirjoitukset?
Ensimmäiset Evankeliumit olivat kirjoitettu koineekreikaksi ja Irenauksen kieli oli latina.
Muutokset näkyvät selvästi jokaisessa tekstissä mutta niitä ei näy.
Muista Irenaus olisi pystynyt muuttamaan kansan parissa elävän uskon Jeesukseen ainostaan murhauttamalla valtavan määrän ihmisiä Rooman valtakunnassa aikana, jolloin Roomalaiset eivät katsoneet hyvällä keisarin kumartamatonta uskoa.
Jos luetaan koko vertaus eikä oteta vain yhtä lausetta, niin asia selkenee:
28. "Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä minun viinitarhaani'.
29. Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo'; mutta jäljestäpäin hän katui ja meni.
30. Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään.
31. Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?" He sanoivat: "Ensimmäinen". Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan.
32. Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja vaikka te sen näitte, ette jäljestäpäinkään katuneet, niin että olisitte häntä uskoneet." Matt.21
Ylpeät, seremonioistaan ja perinnäissäädöksistään kiinni pitäneet, itsessään rikkaat fariseukset eivät tarvinneet Jeesusta, sen sijaan publikaanit ja portot uskoivat Johannesta, joka julistuksessaan osoitti Jeesukseen, joka on ovi Jumalan valtakuntaan.
Jeesus sanoisi tänäänkin itsessään rikkaille ja omiin ansioihin luottaville oman elämänsä itsepelastaville 'karmaliiteille': portot ja muut syntiset menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. Jos haluatte itse kasvaa ilman minun tarjoamaa kasvun mahdollisuutta, saatte te sen tehdä, mutta itse joudutte valintanne seuraukset kantamaan.
http://personal.inet.fi/koti/kauker/viikonsana/enmene.htm
Jepu jep! ;)
Ketähän oikein tarkoitat näillä "karmaliiteilla"?
En tiedä sellaista ryhmää. Missä sellaisesta on puhuttu? Telkussa? Sanomalehdessä? En ole ainakaan huomannut.
Kyllä ainakin itse haluan teoistani vastata. Anteeksianto on toki mukava juttu, mutta kuka siihen aidosti kykenee onkin jo ihan toinen juttu. Ja jos vaikka tapan lähimmäiseni, niin keneltä minun oikein pitää pyytää sitä anteeksi? Kuolleelta se on vähän vaikeaa. Ja omaisetkin tuskin haluaa olla kanssani missään tekemisissä? Jumalaltako minun pitäisi pyytää tekoani anteeksi? Ei sekään tunnu oikein järkevältä.
Tarkoitat ilmeisesti tuolla "...,mutta itse joudutte valintanne seuraukset kantamaan" lauseellasi sitä, että me 'toisinajattelijat' joudumme helvettiin?
Voi sinua tuomitsijaa! Koetko olevasi Jumalan kanssa jo niin hyvä kaveri, että voit tuollaistakin kirjoittaa? Mietis nyt ihminen vähän mitä tuubaa tänne oikein kirjoittelet.
Rauhaa sinullekin! ;)
Onhan se toki totta, että köyhät ja muutenkin raskautetut kuuntelevat ajattomia viisauksia rikkaita herkemmin. Moni rikas kuoleekin köyhempänä kuin syntyi. Moni köyhä taas kuolee rikkaampana. Siis hengellisestä näkökulmasta katsottuna. Rikkaus onkin vain taakka niille, jotka etsivät Jumalaa!
Ote Nicky Cruzin kertomuksesta vierailustaan kotonaan Puerto Ricossa,
kirjasta Sydän tulessa, s. 16...
Vanhempieni talon näkeminen ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen
oli minulle pienoinen järkytys.
Paikka näytti kovin pieneltä ja mitättömältä. Samanlaiselta kuin
korttelin muutkin talot. Sydämessäni tiesin kuitenkin,
ettei se pitänyt paikkaansa. Meidän talomme oli läpikotaisin paha,
täynnä kauheita muistoja ja sanomatonta tuskaa. Jokaisessa raossa
majaili pahoinpitelyn ja välinpitämättömyyden pahoja henkiä - demoneja,
jotka vieläkin viipyilivät siellä, harhailivat huoneissa öisin, vaivasivat
kuin toistuva, paha painajainen. Tunsin niiden läsnäolon luissani.
Kotitalon takana, vajaan sadan metrin päässä metsän sisällä.
oli edelleen suuri pyöreä rakennus - paikka, joka niin kovasti pelotti
minua lapsena ja sai nytkin kylmät väreet kulkemaan selkäpiitäni pitkin.
Lapsena tunsin sen vain nimellä "Henkien talo". Se oli paikka, jonne äiti ja
isä säännöllisesti menivät kutsumaan koolle parantavia henkiä. ...
Isäni oli spiritisti - joidenkin mielestä koko Puerto ricon mahtavin - ja äitini oli meedio.
Lukemattomat kerrat katselin avuttomana ikkunan ulkopuolelta, kun heidän
eriskummalliset istuntonsa pääsivät riistäytymään käsistä. Ihmiset sisällä valittivat
ja vaikeroivat ja kiljuivat ja kutsuivat esiin kuolleiden henkiä. Joskus nuo henget ottivat valtaansa
äidin ruumiin, ja hänen kasvonsa muuttuivat kalmankalpeiksi ja hänen silmänsä
räikeänkeltaisiksi. Kerran näin pahan hengen käyvän hänen kimppuunsa sellaisella
voimalla, että se lennätti hänet kaaressa ilmaan. Vaikka hän oli pienikokoinen nainen,
tarvittiin neljä tai viisi miestä pidättämään häntä...
Ymmärsin jo nuorena, mitä vaaroja okkultismin kanssa puuhailuun sisältyy: Kuitenkin asuin kodissa, jossa mentiin paljon puuhastelua pidemmälle. Kotimme tunnettiin koko saarella El Taumaturgon (Ihmeidentekijän, Suuren Hengen)tyyssijana; paikkan, jonne mennään tapaamaan Las Piedrasin
mies- ja naispuolista noitaa.
..... Äidillä oli täysi työ kasvattaa niin monta lasta ja yrittää pitää kotia koossa. Hän halusi niin hartaasti olla hyvä äiti ja rakastava, huolehtiva vaimo, mutta hän ei tiennyt, kuinka olisi sen tehnyt. Hän oli avioitunut hyvin nuorena ja kauniina ja tullut vedetyksi mukaan maailmaan, josta hän ei tiennyt mitään: okkultismin, noituuden ja mustan magian maailmaan, joka pian vei hänet kokonaan.
Sitten Jumala astui kuvaan ja otti pois sen kaiken. Hän antoi meille takaisin ne vuodet, jotka olimme menettäneet saatanalle....Sukuni on lujasti ja pysyvästi oksastettu Elämän puuhun.
Mikään kirous ei enää kiusaa meitä.
"Karmaliitit" = karmaan uskovat.
En ole maalannut mitään helvettikuvia. Lauseellani tarkoitan sitä, mitä se sanookin: valitsija kantaa omien valintojensa seuraukset, Jeesuksen sanojen mukaisesti.
Ei ole kiellettyä sanomasta oikeaa tuomiota:
"Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio." Joh.7:24
http://www.kolumbus.fi/~w462389/oppi/tuomita.html
Karmaliitit olisi ihan ok, mutta se muistuttaa liikaa karmeliitta-sanaa. Ajattelin itse jossain vaiheessa sellaista nimikettä kuin reinkarnationisti, mutta siinä on se loppuosa taas aivan hirveä.
Joku lyhenne olisi kyllä hyvä olla. "Jälkkärit" ei oikein nappaa.
Mutta nyt tulee tietysti muistaa että kristitytkin taisivat saada oman nimikkeensä alunperin haukkumasanana, joten ehkä pitää jäädä kuulostelemaan teidän toisin uskovien näkemyksiä tässä niin jos sieltä vaikka joku kiva nimike ilmaantuisi.
(Ja kaikkihan me ollaan toisin uskovia suhteessa toisiimme kun oikein korvin kuunnellaan...)
oli yksi niistä jotka eniten taistelivat "kerettiläisyyttä" vastaan ja poistivat gnostilaiset kirjoitukset. Eli raamatun evangeliumit saivat mytologisen muodon joissa Jeesus on Jumala.
Ilmeisesti Cruzin perheeseen vedettiin vääränlaisia henkiä. Kun ei henkimaailmasta mitään tiedä niin on parempi jättää spiritismit sikseen.
Meediot yleensä osaavat asiansa.
Ja eihän gnostilaisia kirjoituksia täysin saatu pois.
Onhan niitä edelleen.
ja gnostilaiset sitä paitsi käyttivät ihan noita Evankeliumeja just siinä muodossa kun ne on meilläkin.
Heidän mielestään eri tyypit vain olivat hyviksiä niin sanotusti aina Vanhan Testamentin Kainista.
Mikset muuten selitä sitä miten muutat sullisen perimätiedon, joka on ollut ennen Evankeliumien siirtämistä kirjalliseen muotoon?
Paavalin tekstit ovat vanhempia kuin Evenkeliumit kirjallisessa muodossa.
Ja ne eivät kuitenkaan ole Jeesusta ajatellen erilaiset.
yksi niistä jotka onnistuivat vääristelemään totuutta. Hänhän perusti uskonnon Jeesuksen ympärille ja nämä piispat ja muut kirkonmiehet vain jatkoivat tätä satua.
Gnostilaisten usko poikkesi jonkin verran kristityitten uskosta joten heitä oli sitten pakko vainota ja tappaa että kristinusko pääsi valtaan. Sillä tavalla saatiin kansa kuriin.
Suullisella perimätiedolla ei kait ole mitään tekemistä evankeliumien kanssa.
Evankeliumeista puheenollen, miten sinä selität sen että Jeesuksen sanat Getsemanessa ilmestyivät evankeliumeihin? Eihän siellä ollut ketään todistamassa hänen sanomisiaan eikä hänellä ollut mitään mahdollisuutta kertoa kenellekään mitä oli sanonut.
On mahdollista että Paavali on väärinkäsitetyimpiä tyyppejä mitä olla voi. Muistelisin Freke & Gandy -parivaljakon kirjoista lukeneeni että Paavali saattoi olla gnostikko. Täten kaikki mitä hän puhuu Jeesuksesta koskisikin Kristus-olemusta joka on kaikissa olennoissa. Ja osa Paavalin nimiin pannuista kirjeistä ei ole hänen kirjoittamiaan vaan myöhempinä aikoina katolisessa kirkossa tehtyjä. Mm. se kirje joissa Paavali käskee naisen vaikenemaan seurakunnassa, ja olisikohan ollut sekin missä viitattiin homoseksuaalisuuteen, on jonkun toisen tekele.
Onko literalistikirkon synty Paavalin syy vai ei tuskin selvinnee koskaan. Ehkä hänet on ymmärretty väärin, ehkä hän ymmärsi itse väärin että sisäinen Kristus on täsmälleen sama asia kuin ihminen Jeesus ja häntä (ei siis sitä, kuten oikein olisi nimittää henkeä joka ei ole persoona) tulee palvoa. Palvotuttivathan Rooman keisaritkin itseään, että ei kai tuollainen harhakäsitys ihmisen jumalallisuudesta koskaan kaukana ole kun massoistakin on kyse.
että osa Paavalin kirjeistä ei olekaan hänen kirjoittamiaan. Ne poikkeavat tyyliltään niin paljon.
Kyllä perheen äiti oli nimenomaan meedio,
aloitti omasta mielestään vaarattomilla
yhteydenotoilla henkiin.
No, eivät nuo kirjoituksesi vaan yhtään nöyrältä vaikuta...
:)
Ei katos kuitenkaan liian nöyränä. Olenkin varsinaisen ylpeä tapaus. Luciferkin jää kakkoseksi meikäläisen rinnalla! ;)
Mua on nöyryytetty täällä lähes koko ikäni, enkä ole ollut siitä juuri moksiskaan. Se on ollut mulle vaan ihan oikein! ;)
Tervetuloa "kuka on nöyrin" skabaan!!!!
Verrattuna ainakin moneen muuhun, vaikkapa minun kirjoituksiini ja puhumattakaan "joku vaan" kirjoituksista on vänkiksen jutut nöyriä.
Voitat minut. :-)
Mutta minä olen sitä mieltä myös ettei liian nöyrä pidä ollakaan. Joutuu toisten poljettavaksi.
Meediot yleensä osaavat asiansa. Se ei tarkoita että kaikki osaavat. Monella ihmisella on näkijän kyky tai jokin muu paranormaali kyky mutta se ei tarkoita sitä että he olisivat eksperttejä alalla. Kaikkia kykyjä voi käyttää väärin.
On pystyttävä näkemään mitä henkiä vetää puoleensa. Joskus sitä innostuu niin (varsinkin kun on aloittelija) ettei näe eroa henkien välillä. Tai ei välitäkään nähdä. Sen verran pitää tietää että ymmärtää ettei kaikki henget ole korkeita henkiä tai sukulaisten henkiä. Yleensä pätevät meediot pystyvät siihen.
Jumala on rakastava isä, mutta myös ankara, lahjomaton tuomari, elämän ja kuoleman Herra. Synnin palkka on helvetin piina, joka ei lakkaa milloinkaan, joka jatkuu iäisyydestä iäisyyteen, hirveämpänä kuin mikään tuska jota saamme kokea tässä elämässä, hirveämpänä kuin mikään mitä pystymme kuvittelemaan. Ikuisesti saa helvetin valinnut kurja syntinen kärsiä siitä, että hukkasi elämänsä irstailuun ja paheisiin, sen sijaan että olisi etsinyt Jumalaa, rukoillut polvillaan anteeksiantoa taivaan ja maan Luojalta, ainoalta mahdilta joka voi pelastaa sielun kadotuksen ikuiselta pimeydeltä.
Kuvittelet olevasi turvassa, kylpeväsi valossa. Ylpeytesi on noussut korkeaksi, et näe syntiesi määrää. Et ymmärrä katua kaikkea pahaa, jota olet elämäsi aikana tehnyt, kaikkea mitä olet Jumalan lakia vastaan rikkonut. Et ole turvassa helvetiltä, ennen kuin lankeat maahan elävän Jumalan edessä, ennen kuin antaudut kokonaan Hänen armoilleen, koska mikään muu ei voi sinua pelastaa, sinua suojella. Saatanalla on monta hahmoa, jolla hän eksyttää ihmisiä mukaansa tuhoon ja turmioon. Hän voi tulla valontuojan, valon vale-enkelin hahmossa, pettävän kauniina, viettelevänä, minätunteesi vahvistajana. Hän tekee mitä tahansa, jotta kadottaisit Jumalan.
Ja mistäpä sinä tiedät kuinka rakastettu olen. Ehkäpä se oletkin sinä joka tuomitsevan tapasi takia joudut helvettiin. Ole varovainen siitä mitä sanot ihmisille. :-)
tunne Jumalaa.
Menepäs vaikka kadulle kyselemään ihmisiltä kuka on "karmaliitti"?
Tuskin tarvitsee edes sanoa, että tuskin kukaan ymmärtää kysymystäsi. Itse en ainakaan ole telkussa tai sanomalehdessä nähnyt mitään juttua karmasta ja reinkarnaatiosta. Eikös ole mukavaa kun moinen "Saatanan harhaoppi" ei saa kannatusta, korkeintaan kuin muutamalta "hörhöltä"? Maailman asiat eivät olekaan niin huonosti kuin saattaisi ensi alkuun luulla. Ihmisiä kiinnostaakin enemmän raha, valta ja seksi. Ei niitä nää "henkiset jutut" paljon kiehdo. Mitä nyt muutamaa hassua ja hupsua ihmistä lukuunottamatta.
Olemme selvästi vähemmistössä ja oppositiossa! Voi meitä raukkoja! :/
Ett silleen...
Sua kiinnostaa näköjään kovasti tuomiot. Susta tulis varmaan hyvä oikeuden tuomari? ;)
Eikös siellä Raamatun lopussa sanota ettei kirjasta saa poistaa eikä sinne saa lisätä mitään? Tuollaista kasvun kieltävää kohtaa UT:ssa ei ole eikä sitä sinne tule. Sen sijaan siellä sanotaan että kuka antaisi lapselleen kiven kun tämä pyytää leipää, ja kolkuttavalle avataan. - Jos se kasvaminen olisi kielletty, tuskin Jeesus olisi sanonut että hänen jälkeensä tulee niitä jotka tekevät suurempiakin tekoja kuin hän. Jos oletetaan että Jeesus herätti kuolleista ja käveli vetten päällä niin saa olla kyllä TOSI suuria tekoja mitä seuraavaksi tehdään.
Itse tosin pidän noita Jeesukseen liittyviä ihmetekoja symbolisina, joten minulla ei ole sitä ongelmaa että odottaisin kieli pitkällä koska kokonaiset kansakunnat loikkaavat haudoistaan. Reinkarnaation ideana toisaalta kyllä on että tätä "kuolleistanousemista" tapahtuu - kokoajan...!
Tällä palstalla alkaa näemmä taas uskovaiset näyttämään oman todellisen karvansa, eli sen että tykätään uhkailla ja pelotella. Tuommoisilla touhuillahan sitä onkin niiiiin Jeesuksen asialla että. Melkein tulee tunne että itse saa uskovaisille sitä Raamattua paukuttaa ja Jeesuksesta opettaa, vaikka uskovaiset olettavat itse opettavansa. Mutta ei pelon ja vihan opettamista tarvita, kaikki osaavat luonnostaan pelätä ja vihata koska ne lienevät eläinkunnasta mukaan tulleita tuntemuksia. Tai ainakin pelko on.
Alkaa toisaalta vähän väsyttää että minkä takia kaikki henkisemmät keskustelut väkisinkin alkavat aina kieppua kristinuskon ja Raamatun ympärillä. On kai sitä muitakin uskoja ja kirjoja. Mutta eihän minua tietysti kukaan pakota tähän... Voin vaikka jättää uskovaisten kommentit lukematta jos alkaa liikaa väsyttää se iänikuinen raivotila mikä siellä taholla on.
ON niitä toki rauhallisiakin uskovaisia ja heille suuri kiitos siitä että ovat sellaisia kuin ovat. Ehkä se on niin että joillakin kun on tosi paha olla niin vetäydytään sinne uskon(non) suojiin pelottelemaan muita ihmisiä että nämä pysyisivät loitolla?
Jumala on rankaisija ja sitten käytät itse sitä nimeä (Rankaisija), luulet siis olevasi Jumala? Siehän sälli oot.
Njoo, läppäsi on jo sillä tasolla että ei kai tuollaisia reliikkejä enää nykyään ole. Taidat vaan lämpimiksesi siellä vähän paukutella uskovaisten puolesta että saat säpinää aikaiseksi. ;) Ei se mitään, käyhän se aika aina välillä pitkäksi itsekullekin.
Kasvuakin on niin monenlaista,
Joku kasvaa Jumalan sanan ohjeiden mukaan
hyvää kasvua
suoraksi ja vahvaksi.
Joku valitsee jonkin muun tien.
Jumala on jättänyt meille valinnan.
Ei Jeesuksen opettama totuus
mikään raivotila ole.
Totuus tekee vapaaksi,
ei tarvitse karmoihin
ja jälleensyntymisiin turvata
kuin keppihevoseen
tai väittää, että
syntyminen uudesti ylhäältä Jumalan lapseksi
olisi samaa kuin jälleeensyntyminen.
Jumala on rakkaus,
hän rakastaa jokaista ihmistä,
mutta jokaisella on myös vastuu
omista ratkaisuistaan.
Kyllä Jeesus sen jälkeen vielä opetuslastensa kanssa vaelsi.
Ja jos olisit Jumalan kanssa keskustellut tulevista
päivistä, niin tuskin olisit tuppisuuna matkalla,
etkä mitään muille kertoisi...
Se, että Jumala ja Jeesus ovat yhtä,
tarkoittaa siitä, että he ovat samaa mieltä,
eivät kinaa keskenään.
Kyllähän jalkapallossakin usein voittaa
(olettaen, että taidot ovat samanlaiset)
se joukkue,
joka on yhtä,
jolla on yhteinen suunta
jolla on yhteiset tavoitteet
ja taistelutahto.
ei ole hyvää yhteydenottoa pimeyden henkimaailmaan,
vainajahenkiin tai tietäjähenkiin.
Aina tuo yhteydenotto on pimeyden kanssa tekemisissä,
vaikka pimeys valkeudeksi pukeutuisikin.
Ja lopulta käy helposti samalla tavalla
kuin jos herrojen kanssa marjaan lähtee.
Ei ole itsensä herra enää,
vaan valta on ihan toisella taholla.
Jeesuksen keskustelun Jumalan (itsensä?) kanssa Getsemanessa? Ei hän enää sen jälkeen vaeltanut missään koska hänet ristiinnaulittiin sen jälkeen.
yhteydenotto. Kun meediot ovat välikätenä edesmenneen sukulaisen ja jäljelle jääneen sukulaisen kanssa. Tai kun meediot auttavat juuttuneita henkiä valoon. Ne ovat rakkauden tekoja.
Ja huono yhteys on taas esim luettavissa raamatussa jossa negatiiviset henget ovat antaneet väärää tietoa.
Eihän tietenkään pelkkä toinen ja useampi inkarnaatio ihmistä automaattisesti miksikään muuta. Eli siis reinkarnaatio, jälleensyntyminen, ei sinänsä ole vasta kuin peruspuitteet olemassaololle.
Syntyminen uudelleen tai syntyminen ylhäältä ovat eri asia. Näkisin että silloin tällöin on ilmaantunut yksilöitä jotka ovat oppineet tiedostamaan ettei ikuinen elämäin toisto lopulta enää ole tarpeen, koska jossain vaiheessa kaikki oleellinen on lopulta koettu ja opittu. Tällöin voi (olettaisin näin, minähän en siinä pisteessä ole kun en ole mikään valaistunut tms.) tulla sellainen hetki että yhtäkkiä tiedostaa ettei ole tämä mainen ruumis tässä, vaan kuolematon henki. New Age -väki väittää että muinaisessa Egyptissä oli käytössä vihkimysrituaali jossa ihminen vaivutettiin arkussa maatessa tilaan jossa hän saattoi irtautua ruumistaan ja todeta mikä hän oikeasti oikein on. En yhtään ihmettelisi jos ns. Suuren Pyramidin "tuuletuskanavat" olisivatkin itseasiassa opastavia reittejä joita pitkin kehosta irronnut entiteetti on kyennyt lennähtämään suoraan taivaalle tarkastelemaan tähtiä. Papit ovat sitten myöhemmin kyselleet että missäs asennossa ne tähdet olivat ja mitä taivaalla näit, ja jos vihittävä osaa vastata oikein, tällöin tiedetään että hän on oikeasti irronnut kehostaan. Noh, tämä on pelkkä arvaus noista mahdollisista menoista. Minulla ei siis ole tuollaisesta kokemusta edellisistä elämistä. Mutta kieltämättä tulee se "ylhäältä syntyminen" mieleen tuossakin, että jos ihminen käväisee tuolla taivaalla pyörähtämässä ja kokee enemmän yhteenkuuluvuutta koko olemassaoloon, avaruuteen jne. kuin maiseen kehoonsa, niin eikö hän silloin ole syntynyt uudelleen "ylhäällä"?
Mutta nämä ovat makuasioita. Joidenkin mielestä termi ylhäältä syntyminen viittaa juuri reinkarnaatioon, itseäni viehättää ajatus että kyseinen termi viittaa juurikin tuohon itse-oivallukseen, sen tajuamiseen mitä oikeasti olemme.
Jos ajattelee Jeesuksen opetuksia eksoteerisella tasolla niin niistä saa hyvinkin lähimmäisenrakkauteen kehottavan opin jossa ihmiset voivat opetella elämään yhdessä toisiaan kunnioittaen ja hyvin kohdellen. Esoteerisella tasolla Jeesuksen opetukset voivatkin viitata siihen miten kukin meistä voisi kääntää katseensa houkutuksia väikkyvästä fyysisestä maailmasta siihen pysyvämpään todellisuuteen jossa vaikuttaa Henki, ei muoto.
Olipas runollista mutta menköön. ;)
Käyhän sen noinkin, mutta suurin osa uskovaisista taitaa kumminkin olla sillä kannalla että Jeesus ja Jumala ovat yksi asia, eivät pelkästään samaa mieltä. Teosofian taholta olen sellaisen näkemyksen kuullut että Jeesus saa kutsua itseään Jumalan Pojaksi koska hän on tehnyt Jumalan tahdosta oman tahtonsa.
Kolminaisuusoppi Jumalan kolmine persoonallisuuksine on tainnut enemmän erottaa ja sekoittaa ihmisiä kuin yhdistää.
En usko, että Jeesuksen opetuslapsilta unohtuivat
nuo viimeiset päivät Jeesuksen kanssa.
Kyllä sellaisen ainakin muutaman päivän muistaa,
monet koko elämänsä,
vaikkei nyt kirjoitusvälineitä Getsemanessa
ollutkaan.
Ei siinä maailmassa
mitään hyvää ole eikä tule.
Kyllä henget osaavat ihmistä pettää ja sitoa,
jos tämä petettäväksi vapaaehtoisesti menee.
Kukaan ei kuullut mitä hän sanoi.
Ja vaikka joku olisi kuullutkin niin se mitä tapahtui heti jälkeenpäin poistatti takuulla muistin. Mutta hän oli tosiaan ihan yksin, raamatun mukaan.
sen maailman päälle mitään. Et myöskään tunne yhtään meediota.
Sääli että usko tekee ihmiset noin ahdasmielisiksi ja kaikkea pelkääviksi.
Tiedon siirrosta vielä.
No, eipä kuulu ketään meediota lähipiiriini.
Onneksi.
Silloin tällöin olen törmännyt ilmiöihin,
joissa tietoa kyllä tuli,
itse sitä' kysymättäni
ja kyseenalaisia kanavia pitkin.
Olimme esim. muuttaneet mieheni kanssa
kaupungista toiseen.
Oli asioita, jotka vain mieheni ja minä
tiesimme.
Ja sitten kuitenkin törmäsin kaveriin,
joka oli aikanaan avannut tietoisuuttaan
Keski-Euroopassa,
mutta oli pahan kerran saatanan koukussa,
saatana houkuteli itsemurhaan.
Taistelimme tämän kaverin hengen puolesta
rukouksin varmaan vuoden verran,
kunnes Jumala paljasti rukoustoverilleni
näyn muodossa, mikä on se side,
millä saatana saa sidotuksi miehen
ja houkutelluksi itsemurhaan.
Erään kerran joka tapauksessa tämä kaveri,
joka tosiaan oli Keski-Euroopassa
avautunut kyseenalaisille voimille,
pätki pitkät pätkät elämämme asioita,
jotka olivat vain meiheni ja minun tiedossa.
Eli tieto kyllä kulki,
mutta kanavat olivat pimeydestä.
Toisen kerran olimme
yhdessä junamatkalla.
Olin ollut harjoittelijana Montenegrossa
ja mieheni tuli hakemaan minua kotiin sieltä.
Reissasimme siis yhdessä.
Oli yöjuna Zagrebista pohjoiseen,
tarkoituksena mennä yön aikana rajan yli.
Siinä vastapäätä istui nuori mies,
joka oli reilusti huumeissa,
nuokkui niin että pelkäsin hänen
polttavan tupakallaan housunpolveeni reiän
Ei hän oikein varmaan ollut
huomannutkaan minua aiemmin,
mutta sitten yhtäkkiä terästyi.
katso minuun kiinteästi ja sanoi:
Sinun nimesi on se ja se,
olet.....
Ja aivan totta se oli,
kyllä hän tiesi,
mutta ei kyllä'Jumalan antamaa tietoa,
vaan pimeydeltä tullutta.
Kokko iltana mieheni,
silloinen poikaystäväni, ei ollut sanonut nimeäni,
sitä ei myös ollut missään matkalaukuissa.
Kyllä näitä vastaavanlaisia on
elämän varrella vastaan tullut,
mutta löähteen niistä tietää:
pimeys.
Toisaalta olen itse Jumalan profeetta
ja hänen kanssaan puheväleissä päivittääin.
Aika suuren osan noista sanomista olen kirjannut
ja niitä on monta, monta paksua vihkoa.
Vasta pienen osan olen saanut atk:lle siirettyä.
Siellä on hyvinkin tarkkaa tietoa siitä,
mitä omassa elämässämme
tai maailmanpolitiikassa tulee tapahtumaan.
Siellä kerrotaan, kenen puolesta pitää rukoilla,
usein myös, kuka kuolee ja milloin,
minkälaisia ristiriitoja ihmisten välillä voi olla
ja mikä on niiden perimmäinen syy.
Samoin siellä hyvin usein kerrotaan,
kuka tulee vastaan parin päivän päästä,
niin että rukoilisin näiden ihmisten puolesta.
Meillä perheessä kulkeekin sanonta:
Kaikki tieto ei ole Helsingin Sanomissa.
Ja se on totta.
Pääasia silti on se,
että tietolähde on rakastava ja auttava Jumala,
ei saatana, joka niin mielellään jymäyttää
ihmisiä uskomaan,
että meediot ovat hyvän palveluksessa.
On ihan turha keskustella kanssasi näistä asioista. Emme usko läheskään samalla tavalla. Minun maailmassani ei ole saatanaa enkä myöskään usko samalla tavalla Jumalaan kuin sinä joten voimme kinastella näistä asioista vaikka kuinka kauan.
Haluan vain sinun tietävän että tuntemani meediot ovat täynnä rakkautta. Ja sinun on turha väittää heitä pimeydestä tulleiksi koska he eivät ole sitä. Minäkin voisin sanoa samaa monesta uskovaisesta koska heidän sanomansa on vain ilkeyttä ja tuomitsemista mutta en viitsi.
Olet muuten itsekin meedio. :-)
Kyllä minäkin luulin pitkään että Paavalia saataisiin kiittää siitä miten uskomme mutta eihän se näin historiallisesti olekaan.
Paavali eli juuri siinä uskossa mikä oli Jeesuksen opetuslapsilla ja ensimmäisessä seurakunnassa.
Hän oli tiiviisti yhteydessä muihin.
Ja muuten: Jos väittämäsi usko Jeesukseen olisi ollut sellainen kuin kuvailet niin mikset Paavali asetu sellaista vastaan? Miksei hän kirjoita monissa kirjeissään miten ei pidä uskoa kuin siellä ja siellä elävä seurakunta?
Mikseivät historiankirjat edes tunnusta tällaista muualla kuin gnostilaisissa seurakunnissa mitkä tulivat kymmeniä kymmeniä vuosia sen jälkeen kun opetuslapset ja muut olivat levittäneet sanaa tuhansille ihmisille?
Evankeliumit levisivät suullsien perimätiedon avulla.
Se sama suullinen puhe vain laitettiin paperille myöhemmin.
Luukas kirjoitti vielä Apostolien teot.
Miten sinä sen selität?
Opetuslapsethan olivat myös siellä.
Jumala myös vaikutti Evankeliumien kirjoitukseen.
Meille kaikille sanan lastuja:
"Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää." Snl.29:11
"Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu." Snl.29:9
>Tuskin tarvitsee edes sanoa, että tuskin kukaan ymmärtää kysymystäsi.<
Mitä kysymystäni? En ole kysynyt mitään, vaan itse kysyit: "Ketähän oikein tarkoitat näillä "karmaliiteilla"?" Siihen vastasin, että karmaan uskovia. Eikö vastaukseni ollutkaan kyllin selvä, kun alat puolustella taas kerran itseäsi ja vedät asian vierestä ettei mediassa käsitellä karmaa. Eihän mediajutuilla ole mitään yhteyttä nyt käsiteltävään asiaan. Käytin sanaa, jota et ymmärtänyt ja selvensin sen kysymyksesi jäkeen, siinä kaikki. Laitoin sanan lainausmerkkeihin, ettei siitä tarvitse loukkaantua. Itse tykkään sanojen vääntelystä, en kuitenkaan loukkaamistarkoituksessa.
Mene nyt ihmeessä laittamaan Äänestys-ketjuun, miksi haluat että sinua kutsutaan, äläkä kitise lapsellisesti jonninjoutavia.
Nimitelläänhän uskoviakin, mm. uskispuskis, puskistahuutelija, pelkuri. Ateismi-palstallahan on oikein laajakirjoista luovuuden viljelyä uskovista: vajakki, hörhö, tyhmä, kusipää, tärähtänyt vittunaama, huono ihminen, hihhuli, selkärangaton perseennuolija, orja, jälkeenjäänyt.
Välillä jällensyntymiseen uskovia on enemmistö maailman ihmisistä, välillä vain pieni osa. Nyt sitten raha, valta ja seksi ei olekaan huonoja asioita, vai? Ei, ei tarvitse vastata, menee taas vaan tyhjänpäiväiseksi parranpäristelyksi...
Tuomio, tuomio, pelko, pelko, tuomio, pelko, tuomio, pelko, tiomio, pielko, tiopio, tiipii... töpsis töö, sanoi pikku möö.
Ihan oikeasti, lue ja _ymmärrä_ mitä tuomitseminen tarkoittaa!
Kenen tahansa kirjoituksista voi vääntää mitä tahansa, jos niin haluaa. Mikä siinä on, että Jeesuksen sanat, jotkut jopa aika raivoisiakin, väännetään kristittyjen raivotilaksi? Tästä olen monesti kirjoittanut, joskus on pitänyt ihan HUUTAA, mutta silti tuntuu, ettei se mene millään perille.
Pitäisi yrittää ymmärtää lukemansa viestien sisältö, joka ei aina ole kirjaimellista. En ole lisännyt mitään Raamattuun. Kirjoittamani ei tarkoita, että Raamatussa juuri nuo sanat löytyy, vaan lauseeni sisältö on Jeesuksen puheiden mukainen. Laitoin kasvamisen siksi, koska se on pääosassa karmalaisten kirjoituksissa. Synnytään monia kertoja, jotta voidaan kasvaa. Tätä käsitystä kritisoin oletuksellani Jeesuksen sanoista tämän ajan ihmisille. Koska vain Jumala antaa kasvun, siksi Hän ei varmasti hyväksy karmalaisten tapaa itse itseänsä kasvattaa monilla elämillä.
Kyllä Raamattu kasvusta puhuu:
"..eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua." Kol.2:19
"Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun. Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa." 1.Kor.3:6-7
On eri asia kritisoida oppia kuin henkilöä. Kristinusko kestää kritiikin [kestääkö karma], mutta monikin täällä haukkuu henkilöä.
Minäkin olin täällä alussa mukava uskova, mutta sitten kun aloin esittää hieman kritiikkiä epäloogisuuksiin, muutuinkin pahaksi uskispuskikseksi.Tämä siis muiden palautteesta tehty tulkinta. Omien kirjoitustensa kritisointi, silloin kun se osoitetaan aiheelliseksi, pitää kestää menemättä henkilökohtaisuuksiin tunnetasolla. Vaikeatahan se on meidän syntisen luontomme tähden. Sitä kivimöhkälettä ei itse pysty muuttamaan, vaikka jotkut luuleekin nousseensa kivikunnasta ihmiskuntaan useiden elämien kierrossa. Tai sitten se sydämen kovuus on juuri sieltä kivikunnasta peräisin. :) Vain Jumala voi sen pehmittää.
>Alkaa toisaalta vähän väsyttää että minkä takia kaikki henkisemmät keskustelut väkisinkin alkavat aina kieppua kristinuskon ja Raamatun ympärillä<
Miksi henkisemmät keskustelut pitäisi kieppua vain sinua miellyttävissä aiheissa? Aloitushan koskee juuri entisiä elämiä.
Itseäni ei väsytä erilaiset mielipiteet vaan se, ettei toistuvista oikaisuista huolimatta toisinuskovat [roisinuskovat :) ehdottaa oikolukuohjelma] suostu muuttamaan virheellisiä käsityksiään kristinuskosta, vaan jääräpäisesti pitävät kiinni virhetulkinnoistaan. Kuten tuomitseminen. Vaikka kerrot, mitä on oikea tuomitseminen Raamatun mukaan, niin anna ja olla, ei kun uudelleen taas jonkun ajan kuluttua sama syytösrumba kristittyjen tuomitsevuudesta. Auts...
Sinua näemmä kiusaa kristittyjen kirjoitukset täällä. No kait ymmärrät, ettei tämä palsta ole ainoastaan karmaan uskoville tarkoitettu. Miksi koet, että kristityt valloittavat palstan, kun kirjoittajissa on sekä että, karmaan uskovia jopa enemmän, mikä ei itseäni kiusaa yhtään.
Raivotila? Oliko kirjoituksessani raivoa? Vai sattuiko Raamatun sana? Juuri niin sanan pitääkin tehdä, siinä sen voima: saattaa ihminen vastatusten Jumalan pyhyyden kanssa. Ja sehän ei ole lainkaan huono asia. Seurauksena voi olla elämän tärkeimmän asian löytyminen eli yhteys Jumalaan. Jos sana ei kosketa eikä aiheuta lukijassaan vastareaktiota, silloin on asiat huonommin.
Evankeliumin voimasta kertoo jotain se, että huolimatta siitä, että alkukirkon vainoissa kuoli joidenkin tutkimusten mukaan n. 10 miljoonaa kristittyä, on evankeliumi monenlaisten vainojen ja vääristelyjen matkassa elänyt elinvoimaisena parituhatta vuotta.
PS. Entäs sitten karmalaiset, hehän vasta Raamattua kieroon vääntävätkin. Ainakin näin kristityn näkökulmasta.
Paavali puhuu hyvinkin plajon gnostilaisia teemoja vastaan.
Mikään hänen kirjeissään, Evankeliumissa, jota hän saarnasi ei viittaa gnistilaisuuteen mitä ei ollut vielä liikkeenä olemassa niihin aikoihin kun kirjeet kirjoitettiin.
Vaikeneminen seurakunnassa viittaa enemmänkin nimenomaan puhumiseen. Samassa kirjeessä viittataan siihen miten naiset saavat rukoilla ja profetoida seurakunnan kokouksissa.
Muistatko miksi Paavali kääntyi Jeesuksen puoleen?
Koska Jeesus ilmestyi hänelle Damaskoksessa.
Tämä sai Paavalin kääntymään Jumalan puoleen.
Rooman keisareiden jumaluuteen ei kukaan uskonut varmaankin edes silloin.
Eikä tänäkään päivänä kukaan usko.
Mutta Jeesukseen uskotaan.
Jeesus nousi kuolleista.
Se on ainoa syy miksi uskon melkein menettäneet opetuslapset alkoivat levittää Evankeliumia eli hyvää sanomaa syntien anteeksiantamisesta ja Jumalan valtakunnasta.
Muistutan vielä että gnostilaisuus tuli vasta myöhemmin ja otti vaikutteita juuri kristillisitä teemoista.
Se oli aikamme salaseura missä väitetään että juuri heillä on oikeata tietoa.
Kuten se että Jeesus pakeni ihmsien ruumiista ja viaton mies kuoli hänen sijastaan Jeesuksen naureskellessa pilven päällä.
Maailmalle ja kaikelle ruumiilliselle kielteinen gnostilaisuus oli loppujen lopuksi vain salaseura, joka on ihmisten salaliitto mieltymyksissä kohonnut populaarisessa mielessä ihmisten tieteen.
muuttuu sitä mukaa mitä enemmän aikaa kuluu ja mitä useampi ihminen sitä välittää.
Jeesuksen sanoma ei ollut sama mitä uskonnot tänään opettavat. Evankeliumit ovat väärennöksiä tositapahtumista. Ehkä Paavalilla oli siinä oma osansa.
Raamatun mukaan opetuslapset nukkuivat kun Jeesus keskusteli Jumalan kanssa. Eivätkä he varmaankaan olisi hyökänneet kirjoittamaan mitään sen jälkeen mitä jatkossa seurasi. Ja osasivatko he edes kirjoittaa?
Sitäpaitsi selvä järkikin ymmärtää että evankeliumien tapahtumat ovat tehty liian science ficktion-omaiseksi. Niin kuin sanatarkka uskominen koko raamattuun. Minusta on ihan epätodellisen tuntuista keskustella ylipäätään evankeliumien todenperäisyydestä koska ne ovat niin sadunomaisia. Siis että niitä yritetään todistaa oikeiksi. Vähän niin kuin puhuva käärme paratiisissa.
oli vain yksi tapa saada valtaa.
Enpä ole pahemmin IRL kenenkään kanssa karmasta keskustellut. Joskus toki jotain pientä jutustelua on jonkin ihmisen kanssa ollut. Ei mulla ole ainakaan mitään jengiä, jonka kanssa oltaisiin palvomassa karmaa. Olen havainnut, että suurin osa ihmisistä ei edes tiedä mistä karmassa on oikein kyse? Enpä muista koskaan kenenkään rikollisenkaan puolustelleen julkisesti tekoaan väittäen sitä karmakseen.
Eihän karmasta puhuta edes missään, paitsi tällä höhlällä keskustelupalstalla. Sitä ei pidetä järjissään olevien ihmisten aiheena. Jos joku mainitsee vaikka televisiossa sanan "karma" niin se ohitetaan yleensä olankohautuksella ja naurulla. Ei kukaan tosissaan aja karman asiaa.
Etköhän voi siis nukkua yösi aivan rauhassa? ;)
Eikä mulle ainakaan haukku haavaa tee! Miksi ottaisin itseeni sen, että joku haukkuu täällä netissä anonyymisti anonyymia? Ethän sä mua tunne, enkä mä tunne sua. Miksi siis loukkaantua "olemattomasta"?
Onhan se kurjaa, että uskovia haukutaan. Jotkut on kyllä sen vähän ansainneetkin. Kun tulevat helvetillä tänne muita uhkaamaan. Sillä he tekevät vain hallaa asialleen. Sä et ole kuitenkaan sellainen uskova ja olet edelleenkin ihan ok tyyppi.
Ymmärrän kyllä suhtautumistasi ja huoltasi maailman suhteen. Uskovan osa ei ole aina helppo.
Enkä mä välitä mistään äänestyksistä. Mun puolestani ihmiskunta saa vaikka unohtaa koko karman! Ei se ole multa pois. Mä en etsi mitään massaa, jonka kanssa uskoa yhteisesti. Mulle riittää tää höliseminen anonyymisti täällä netissä. Vaikkapa Quadeshan kanssa. Siinä koko juttu! Tää nettihöliseminen riittää mulle vallan mainiosti. Voimmehan me olla tietenkin sen saatanan vallassakin. Kaikki tuntuu olevan tässä maailamssa mahdollista. Jotenkin vaan tuntuu vähän keskiaikaiselta ajattelulta nämä saatanat ja helvetit. Tai oikeastaan ne tuntuvat vieläkin kaukaisemmilta, suorastaan kivikautisilta.
Tiedän kyllä, että henkimaailmassakin jokin mättää. Olenhan itsekin joutunut kohtaamaan näitä ns. demoneita. Ne on vaan pirun vanhoja otuksia. Ehkä jopa vuosimiljoonia vanhoja? Ties mitä avaruuden mörköjä ja alieneita ne todellisuudessa ovat???? :-0
En ole tehnyt gallupia jälleensyntymiseen uskovien määrästä. Aika monet ihmiset kuitenkin uskovat "jonkinlaiseen jumalaan". Uskontojen Jumalat tuntuvat jo aikansa eläneiltä. Jumala on paljon enemmän kuin mitä uskonnot hänestä tietävät. Nykyaikainen ihminen haluaa uskoa Jumalaan henkilökohtaisella tasolla. Valmiit mallit ovat liian ahtaita. Ja kaikki eivät tietenkään pidä tästä kehityksestä. Joidenkin mielestä sekin on vaan uusi paholaisen metku. Mene ja tiedä.
Raha, valta ja seksi ovat toisarvoisia asioita Jumalaa etsivälle. Mielestäni ne ovat suorastaan esteenä Jumalan löytämiselle. Luit kyllä aivan väärin kirjoitukseni kun sait sellaisen käsityksen, että ne olisivat jotenkin tärkeitä asioita. Mua ne kiinnostaa vaan sen verran kuin niitä täällä tarvitsen. Rahaa tarttee jotta sais ruokaa, vaatetta ja asunnon perheelle. Yksin voisin vaikka elää metsässä. Valtaa taas en kaipaa, enkä kultaakaan. Lähinnä huvittaa tämä ihmisten himo kiiltäviä kiviä kohtaan. Ja ilman seksiä ihmiskunta lakkaisi olemasta. Kohtuus onkin se juttu kaikessa! Kultainen keskitie on tie harmoniaan ja hyvään elämään.
Tuomitseminen on tuomitsemista. Tylsää puuhaa. Etten sanoisi jopa hieman perverssiä...
;)
Minä uskon Jumalaan.
Tietenkin on mahdollista että Paavali näkynsä nähdessään uskoi että se on persoona nimeltä Jeesus. Mutta on mielenkiintoinen ajatus kuitenkin että hän on kokenut jonkin mystisen kokemuksen jota kuvaillessaan hän on käyttänyt Jeesus-tarinaan kuuluvia nimiä ja käsitteitä jotta eksoteerisellakin kehällä olevat ihmiset ovat saaneet asiasta jotain irti. Tätä on nyt vähän vaikea selittää sellaiselle joka uskoo että Jeesus = Jumala... Itse kun en ihmisiä jumaloi, niin käytän sellaisia käsitteitä kuin myytti, legenda, tarina jne. Ihmisillä on käsittääkseni kollektiivinen taipumus toisinaan nähdä visioita erilaisista jumalallisista hahmoista ja näistä käytetään aina sitä nimeä joka kulloinkin on tutuin (muodissa). Mutta jos Paavali nimenomaan itse ryhtyi tekemään Jeesuksesta jumalaa, niin ei siinä olisi mitään sen kummempaa kuin se miten joku intialainen guru yleensä aina jumaloi omaa guruaan ja pyrkii hankkimaan tälle itse eniten rakastamalleen hahmolle opetuslapsia.
Jokatapauksessa eri kirjoja luettuani olen tehnyt merkintöjä UT:iini sitä mukaa kuin on mainittu onko Paavalin tietty kirje aito vai väärennös. Löysin tällaiset merkinnät:
Kirje roomalaisille: aito
1. kirje korinttilaisille: aito
2. kirje korittilaisille: aito
Kirje galatalaisille: aito
2. kirje tessalonikalaisille: kirjoittanut ehkä Hippolytus 200-luvulla
1. kirje Timoteukselle: väärennös
2. kirje Timoteukselle: väärennös
Kirje Titukselle: väärennös
Tuosta lienee jo vuosia kun olen noita huomioita ylös piirustellut. Yksi lähde on ollut Freke & Gandy, mutta joltain toiseltakin taholta olen voinut noita tietoja saada, en vain muista tietenkään enää että keltä.
Mitä merkitystä sitten ihmisellä joka ei ole Jeesus on kun päätetään mitä mieltä ollaan Jeesuksesta? Oikeastaan ei pitäisi olla mitään. Haluaisinpa joskus kuulla "puhtaasti" Jeesusta uskovasta ihmisestä joka ei tunne tarvetta pönkittää uskoaan kaikenmaailman VT:n profeetoilla, Paavalilla, Apostolien teoilla tahi Ilmestyskirjallakaan. Mikseivät Jeesusta itseään koskevat kirjat riittäisi?
Se taas että gnostillisuus olisi kristillistä alkukirkkoa nuorempi juttu on vähän niin ja näin. Koska gnostillisuus on ilmestikin antiikin mysteerioiden sukua ja yhteyttä essealaisiinkaan ei voine poissulkea, niin vääjäämättä ainakin ei-kristillinen osa gnostillisuudesta (tai miten se sana pitääkään esittää!) on vanhempaa tuotantoa kuin k-usko.
En minäkään kylläkään kauhean otettu gnostilaisuudesta ole. Osittain se on maailmaa ja elämää vihaavampi oppi kuin peruskristinusko, mutta kaikkihan taas kerran riippuu siitä mitä komponentteja ihmiset eniten korostavat ja maallikoiden elämä on aina tasan taatusti erilaista verrattuna siihen joka päättää opiskella uskossaan/uskonnossaan itsensä oikein HC-tasolle.
Siksi kaiketi käytämmekin termiä usko, koska mukana on niin paljon oletuksia. Itse sanot:
>oletuksellani Jeesuksen sanoista tämän ajan ihmisille
>Hän ei varmasti hyväksy karmalaisten tapaa itse itseänsä kasvattaa monilla elämillä
En tiedä auttavatko isot kirjaimet asiassa josta on niin moneen kertaan puhuttu näillä palstoilla: sitä on vaikea ymmärtää minkä vuoksi uskovainen (uskoi mihin tahansa) olettaa automaattisesti olevansa siinä asemassa että juuri HÄNELLÄ ja vain hänellä on oikeus ja ennenkaikkea KYKY toimi itsensä Jumalan, tahi Jeesuksen (tai Krishnan, Buddhan jne.) tulkitsijana ja äänitorvena. Mutta tottakai sinua ärsyttää yhtälaillla jos minä tulkitsen vaikkapa evankeliumeja omalla tavallani.
Oman uskoni suhteen: miksi suotta olettaa että me reinkarnoituja olemme ihan omin voimin kasvelemassa? Ehkäpä Jumala itse juuri toimii niin että hän/se on pannut karman lain ja reinkarnaation pyörän pyörimään ihan vaan sen takia että hän/se sen hyväksi katsoi. Reinkarnaatiouskovaisista löytyy varmasti joka sortimenttia ihmistä siinä missä mistä tahansa muustakin uskosta, joten on vain oma näkemykseni ja omaa oletustani että alkuperäinen syy moiseen olisi halu nimenomaan saada kokemuksia. Jos sinä olet vain yksi piste ilman mitään ulottuvuuksia ja ajankulua, edes avaruutta ei ole vielä olemassa, niin ei ole kauhean mielenkiintoista _olla_. Siinä ei pahemmin kaikkivaltiudesta, kaikkitietävyydestä ja kaikki-mistä-hyvänsä ole iloa eikä apua jos siinä vain möllötät ikuisuudesta ikuisuuteen.
Esoteriassa usein sanotaan että "niin ylhäällä kuin alhaalla", joten jos voisimme mikrokosmoksesta päätellä jotakin siitä millaista on makrokosmos, niin kun yhdellä ihmiselläkin on aika tylsää yksinään ja ihminen tarvitsee aina vähintään yhden kaverin tai edes opponentin (kanssaväittelijän) niin ehkä tuollainen Alku Ensimmäinen ja Ainoa tarvitsee myös. Loogisinta, kun olet kaikkeen kykeneväinen, on jakaa oma itsensä kahtia ja jatkaa kahdentumista aina siihen pisteeseen että meillä on myriadi galaksia, tähteä, planeettaa ja elävää olentoa.
Eihän se jakautuminen voi loputtomiin jatkua (vai voiko...), joten liekö aihetta sitten lähteä palaamaan takaisin ja alkaa yhdistellä osasia. Matkan varrella osaset rikastuvat kerätessään kokemuksia itseensä. Sitten kun Yksi Piste on taas yhtenä, voikin sulatella kokemuksiaan ja ikäänkuin pönöttää pankolla niitä näitä fundeeraillen. Kun kaikki on sulatettu ja mietiskelty, kenties matka jatkuu taas.
Tuollainen olisi tietenkin loputon systeemi, ikiliikkuja, jossa itse maailmankaikkeuskin reinkarnoituu aina vaan ja uudestaan. Ehkä idea moisesta on sinusta helvetillinen, ei tuollaista minunkaan mieleni voi käsittää. Mutta omasta puolestani on helvetillinen ajatus että olisi vain yksi ainoa elämä ja sen jälkeen sitten ikuisesti hihhuloidaan Jumalan nimeä huutaen jossain "taivaassa". Tylsistyttävä ajatuskin.
Ehkä se tekee minusta ei-kristityn että pelkkä usko ja uskonhurmio ei vaan riitä. Pitää olla niitä mielenkiintoisia kokemuksiakin. Koska koen näin, oletan että Jumalakin kokee näin. Näin yksinkertaista se on ja täten yritän ymmärtää teitä toisinuskoviakin, eli siis tässä tapauksessa k-uskovaisia.
Eli näetsen: me jokainen uskomme juuri sellaiseen Jumalaan (tai johonkin) joka korreloi meidän oman sisimpämme kanssa.
En minä ymmärrä mitä tähän pitäisi jostain henkilökohtaisuuksista alkaa höpisemään. Henkilökohtaisesti olen se ja se sieltä ja sieltä ja sou vat? Netissä kannattaa puhua asioista, ei ihmisistä. Mutta uskonasioissa on se paha puoli että ne otetaan henkilökohtaisesti, koska jos niistä ylipäätään on kiinnostunut niin ne ovat oman persoonan kanssa kuin paita ahteri. Liki ja limittäin.
Se on ihan sama että laittaako isot kapiteelit aina välillä ja hermostuu että eikö sana mene perille. Eihän sanan ole syytäkään mennä perille, koska emme kai me mitään aivopesua täällä halua toisillemme puolin ja toisin? Itse en ainakaan halua. Usko kun on liki persoonaa, ihmisen pitäisi muuttua toiseksi ihmiseksi että hän uskoisi toisin.
miten sanoma Jeesuksesta muuttui ja miten historiallisesti se on pysynyt samanlaisena ja miksi sen eri linjaukset on kuitenkin rekisteröity eri tahojen historiankirjoihin.
Eli kysyn uudestaan: Miten on mahdollista että se opetuslasten usko mikä oli sama ensimmäisissä seurakunnissa jo vuoden sisällä lukuisissa seurakunnissa eri paikoissa pystyi muuttumaan niin täydellisesti ettei siitä löydy minkäänlaista rekisteröityä tietoa.
Ja miten Evankeliumit, jotka ovat mielestäsi väärennettyjä olisivat täysin erilaisia verrattuna niiden tuhansien ja taas tuhansien ihmsiten uskoon, jotka uskoivat Jeesuksen ylösnousemuksesta lähtien.
Ja minne nämä ihmiset katosivat ja myös heidän lapsensa?
Totuus on etteivät he kadonneet minnekään vaan säilyttivät suullista perimätietoa, joka vasta muutaman vuosikymmenen päästä oli Evankeliumissa kirjallisena kiitos kirkoitustaitoisten ihmisten.
Ja pitää muistaa ettei Paavali pelkkää Jeesusta saarnaa.
Vaan juuri Jumalaa, Isää myös mikä on selvää.
Ei Paavali sitä tehnyt.
Hän tunsi kirjoitukset ja Jumala itse häntä auttoi.
Muutenhan kaikki usko olisi keskittynyt nimenomaan Paavaliin ja hänen läsnäoloonsa seurakunnissa mikä tapahtuu yleensä uskonnollisissa lahkoissa.
Mutta kun Paavali ajettiin pois jostain kaupungista niin usko jäi sinne.
Ei Paavalista riippunut usko Jeesukseen.
Ja ei myöskään pidä unohtaa Hengen johdatusta seurakunnissa.
eivät koskaan ole edes olleetkaan muunlaisia. Ne on heti alunperin vääristelty piispojen mielen mukaisiksi. Eikä ne sisällä erikoisen paljon perimätietoa.
Miksi ensimmäiset seurakunnat elivät sitten Evankeliumien Jeesus kuvan ja opetusten mukaisesti?
Ja jos elivät jotenkin muuten niin mihin nämä tuhannet ja taas tuhannet ihmiset katosivat?
Suullisesti usko Jeesukseen levisi.
Se juuri on Evankeliumi. Myöhempi on edelelen tosi Evankeliumi kirjallisessa muodossa.
Entä aika ennen piispoja siis.
Eivät ne tuhannet uskovaiset kadonneet minnekään.
Historiakin todistaa mikä oli alkuseurakuntien usko.
Jeesuksen opetusten mukaisesti julistettiin pannaan ja tapettiin. Heidäthän laskettiin kerettiläisiksi.
Ja kun piispat pääsivät valtaan ei kukaan uskaltanut hiiskahtaakaan alkuperäisestä uskosta ja siksi se ei ole koskaan päässytkään esille. Kristinuskohan perustuu evankeliumeihin ja ne eivät ole mikään alkuperäinen usko eikä ainakaan totuus.
Et siis ymmärrä, että jos Jeesus sanoo olevansa ainoa tie taivaaseen ja ottaen Raamatun kokonaisilmoitus huomioon, niin on aivan mahdollista sanoa niin kuin sanoin. Sinulle se on jotakin laadullisesti J:sta seuraavaa. Mutta kun ei vaan ole. Meillehän on annettu valtakirja kertoa evankeliumi. Täällä eräs kertoo usein vertauksilla, mielestäni osuvilla, uskon asioista, mutta karmistit ei niitä näytä ymmärtävän. Nekin ovat evankeliumin kertomista. Tässäkin ketjussa oivat esimerkit kirjaimista, sanoista ja lauseista sekä oven kynnyksellä seisovan hyödyttömät kitinät oven karmeista, lukoista, saranoista ja kynnyksestä, vaan ei ymmärrä astua ovesta sisään.
Kun on tullut totuuden tuntoon evankeliumin kautta, holtiton jaarittelu 'voishan se olla näinnii mutta voishan se olla noinnii', lakkaa, koska polun pää on löytynyt ja sitä polkua on lähdetty seuraamaan. Ei ole tarvetta häilyä ees taas vasemmalle tai oikealle. Kun itse olin etsijän paikalla, tuollaisen häilyvän aprikoinnin lopetti Jumalalta tullut sanoma: 'Älä katso oikealle, älä vasemmalle, katso suoraan eteenpäin'. Meidän edellämme kulkee paimen, joka viitoittaa tien, mitä kulkea. Voin vakuuttaa, että on paljon helpompaa, kun elämässä on vankka pohja: 'on' ja 'ei' ovat juuri sitä miltä ne näyttävätkin, ei ole 'on-ei' samalla kertaa.
Olihan Jumalalla Jeesus. Sitten Hän halusi enemmän lapsia ja loi meidät ihmiset.
Jeesus ja karma ei vaan natsaa yhteen. Ja kun ne ei natsaa, niin on pitänyt vääristellä Jeesus joksikin Kristus-energiaksi.
Kyllä nuo teidän kuvitelmat taivaasta perin tylsiä ovatkin. En itsekään haluaisi olla senkaltaisessa paikassa. Mutta taivashan onkin vain välivaiheen säilytyspaikka: maapallohan luodaan uudeksi, jossa ei enää ole minkäänlaisia vajavuuksia ja täällä meidän on tarkoitus elää ikuisesti. Ja kuka tietää mihin kaikkeen maailmankaikkeudessa saadaankaan matkustella.
Kyllä sinä saisit kristinuskossakin niitä mukavia kokemuksia, jopa paljon parempiakin kuin muualla, uskallan sanoa. En koe uskovani sellaiseen Jumalaan, joka korreloisi sisimpäni toiveita. Ei minulla itsessäni ole ollut tietoa Jumalasta, vasta Raamattu on tiedon antanut, jonka sitten myös kokemukset myöhemmin ovat vahvistaneet.
En tarkoittanut että pitää alkaa henkilökohtaisuuksista höpisemään, päinvastoin. Sanoin että monet menee henkilötasolle, kun pitäisi puhua asioista.
Aivopesua ei ole jonkun opin omat opinkappaleet, jotka voidaan selkeästi osoittaa: näin se on. Raamatussa on selviäkin kohtia, ei kaikki ole tulkittavissa miten sattuu. Esim. Jeesuksen sanojen lainausten tulkitseminen elitismiksi on asia, jota en ymmärrä, miten se voidaan vääntää elitismiksi.
Eli mielestäni sanan olisi syytä mennä perille. En itsekään pyri pitämään jääräpäisesti kiinni vääristä tiedoistani esim. buddhalaisuudesta, jos osoitetaan Buddhan opeista tietoni selkeästi vääriksi.
Oletko tullut totuuden tuntoon vai yksinkertaisesti ympäripuhutuksi tai vielä pahemmin sanottuna: aivopestyksi?
Miksi poukkoilla edes takaisin? No siksi kun mitään varmaa ei löydy. Löytyy vain ihmisten subjektiivisia kokemuksia, epävarmoja historiallisia teorioita. Jumalan sanana pidetään lukuisan käännösmankelin läpi käyneitä tekstejä. Onko se kirja kertomus Jumalasta, Jumalan puhetta vai Jumala itse? Monesti uskovaiset tuntuvat palvovan ko. teosta kuin se olisi Jumala itse
Alussako ei ollut siis mitään muuta kuin Isä ja Poika? Miksi? Miksi ei ollut Äitiä? Miksi tarvittiin ihminen? Miksi sen annettiin langeta? Miksi sitä rangaistaan isienkin teoista? Onko jotain järkeä? Käytätkö järkeä vai menet umpisokeana suoraan eteenpäin?
Ähhh..ei jaksa enempää kirjoitella, ei nämä asiat aukene yhtään vaikka kuinka näitä pohtii.
Sen verran on kaikenlaisia kirjoja tullut luettua että on tullut havaittua että on useampia näkemyksiä Jeesukseen liittyen. Koska itse en usko että Jeesus = Jumala (eihän edes Raamattu ala siten että "alussa loi Jumala Jeesuksen ja sitten kaiken muun") niin minulla on vapaus mietiskellä kaikenlaisia Jeesuksesta esitettyjä näkemyksiä ja esittää niitä vaikka itsekin lisää. Tämän vuoksi ei kannata vaatia minua puhumaan Jeesuksesta siinä mielessä tahi sillä mielellä kuin esim. sinä itse tekisit. Jeesus on minulle yksi mielenkiintoinen aihe, mutta ei sen enempää.
Tiedän kyllä miten ne jutut useimpien k-uskovaisten mielestä menevät. Koska en usko kuten te uskotte, teidän näkemyksenne ei sido minua. Siis näkemys, ei mikään absolut 100 % totuus. Ei usko ole koskaan totuus, muutenhan se ei olisi usko. Ei tarvitse uskoa mihinkään sellaiseen minkä tietää todeksi.
Kuten ei esim. tarvitse uskoa että yöllä on pimeää tai että päivällä aika usein paistaa aurinko.
Njaa... En tiedä että korreloiko se karmakaan minun tiedostettuja toiveitani, kai sitä vähän helpommalla haluaisi päästä kuin että kaikesta pitää kärsiä sitten aikanaan omissa nahoissaan. Mutta se vain ei tuntuisi oikeudenmukaiselta ettei kukaan ikinä joutuisi itse kokemaan sitä mitä on laittanut muut itse kokemaan. Olen sitä mieltä ettei ihmisen tarvitse tietoisesti pitää omaa uskoaan mitenkään miellyttävänä - ja silti juuri se usko kolahtaa ihmiselle eniten, se mikä hänellä on, eli kyllä se jotain todella syvää sisäistä tarvetta täyttää. Mikä sitten itsekullakin onkaan, se usko(nto).
Miksi kristityt käsitetään aina ja poikkeuksetta aivopestyiksi? Miksi newagerit eivät olisi aivopestyjä sitten?
Itseäni kun kukaan ei aivopessyt eli kertonut evankeliumia (mikä ei suinkaan ole aivopesua; muutenhan sitten kaikki opiskelu yliopistoissakin olisi aivopesua) vaan itse etsin ja luin.
Sitähän mie yritän tolkuttoo että on mahdollista löytää. On se. On on!
Ihan varmana löytyy varmaa.
Löytyy Raamatun varma sana. Kun alkaa uskoa siihen eli pitää sitä totena, ei siis uskotella, niin se toimii. Se pitää minkä lupaa.
Raamatun arkeologia ei suinkaan ole mitään epävarmoja historiallisia teorioita vaan ihan konkreettisia arkeologisia löydöksiä.
Että mitäs se hyödyttää mankeloida teidän päitänne? Enhän mie saa sinuakaan millään uskomaan, että Raamattu ei ole muuttunut juuri nimeksikään arkeologisten löydösten mukaan.
Elä pöhise uskovien palvonnasta kunet ole asioiden sisäpuolella.
Jumalassa on sekä mask. että fem. puoli.
Miksi tarvittiin ihminen? Juurihan sen sanoin.
Miksi ihmisen annettiin langeta?
Koska ihmiset eivät olleet robotteja eikä Jumala ollut sadisti.
Isien teot kulkevat hengellisten lakien seurauksena seuraaville sukupolville. Hyvä seuraa hyvää ja päinvastoin. Se on jumalallisen maailman laki. On siinä järkeä, mutta ei ehkä syntiinlangenneen ihmiskunnan mielestä.
Käytän järkeä. Ei voi umpisokeana kulkea, koska silloin eksyy polulta.
Uhhh... mee nukkumaan, rukoile että nää asiat aukenis.
Ota se tavaksi jokaikunen ilta, kyllä sulle vastataan.
Hyvvee yötä...
Yhdyn käsitykseesi useista käsityksistä. Mutta huolimatta monista käsityksistä, oikeakin käsitys luuraa jossain.
Jaa, aika metka käsitys sinulla ettei opin omat paragraafit sido sinua. Saathan tietty pitää käsityksesi, onpahan sitten tiedossa, ettei tarvitse alkaa kanssasi järin kiihkeästi 'väittelemään'. Hyödytöntähän se onkin.
Usko on totena pitämistä, ei uskottelua vailla tietoa. Monethan on nähneet Jeesuksen, siis siitä seuraa että näkijällä on tieto, että Jeesus on todellinen. Nyt näkijä vain heittää johtimen eli uskon ylöspäin saavuttaakseen yhteyden Jumalaan Jeesuksen välityksellä.
...mutta onko tarinoissa oikeasti Jumala ollut mukana on sitten toinen juttu. Milläs sen todistat? Voitko alkaa tosissasi uskoa asiaan ja se sitten muuttuu objektiiviseksi totuudeksi samalla (jos se ei ole totta?). Kyse taitaa olla vain subjektiivisesta totuudesta. Näitä samaisia "totuuksia" on muutama miljardi eli yhtä monta kuin ihmistäkin.
Aivopestyiksi haukkuminen on ihan yleistä uskovia kohtaan. Säälittää kun ihmiset ovat juurtuneet tuolle haukkumisen asteelle vaikka juuri uskoon tulo on mahdollista ainoastaan ja vain ainoastaan ajattelemalla ihan itse. Newagereiksi sun muiksi alkaminen ei juuri krittistä ajattelua kaipaa kunhan vaan uskoo siihen ajattelematta omilla aivoilla.
Kyllähän me tiedetään miksi juuri näin on että uskoville ilkutaan.
Evankeliumit? Voitko kertoa mitkä? Voitko kertoa kenen piispojen mielen mukaisiksi ne on vääristelty?
Voitko kertoa miksi kirjoitat sitä mitä sylki suuhun tuo?
Ei pidä uskoa raamattuun niin kirjaimellisesti että uskoo neitseellisiin raskauksiin esimerkiksi. Sellaista ei näet tapahdu.
Eikä myöskään pidä uskoa siihen että Jumala olisi syntynyt Jeesuksena ja ristiinnaulittu ihmisten syntien tähden. Selvästi keksitty. Ja miksi? Siksi että jos ei niin usko voi kirkonmiehet uhata ikuisella helvetillä. Sillä uskolla saa ihmiset tottelevaisiksi.
En kirjoita sitä mitä sylki suuhun tuo.
Mieti nyt vähän mitä itse kirjoitat äläkä esitä uhrin osaa.
Uskovaiset ovat vielä sitä mieltä että heitä mollataan koska niin sanotaan raamatussa. No, minuakin mollataan täällä teikäläisten puolesta. Johtuisikohan se siitä että puhun Jeesuksen sanomasta ja raamatussa sanotaan että meikäläisistä tullaan puhumaan p:tä? Varmaankin. :-)
Jehovan todistajat ovat myös sitä mieltä että heitä vihataan koska heillä on totuus ja raamatussa sanotaan että heitä tullaan vihaamaan. Sama koskee joka ikistä uskonsuuntaa.
Kun aletaan ajattelemaan omilla aivoillaan jätetään valmiiksi tehdyt säännöt ja kirjat pois. Jos seurataan esim raamatun kirjoituksia ei siinä omia aivoja tarvitse käyttää yhtään. Sama koskee kaikkien kirjojen ja uskonsuuntien seuraamista. Tietenkin myös new-age tyyliä. Siitäkin on monia suuntia.
Eikä minun mielestäni täällä ilkuta uskovaisille. Se mitä minä kirjoitan ei ole ilkkumista vaan että olen alkanut käyttämään omia aivojani enkä voi hyväksyä satuja totuutena. Jos sinä sen teet on se sinun asiasi enkä siitä perusta pätkääkään. Jokaisella meistä on oma uskomme.
On sulla hyvin vanhoilliset ja jääräpäiset ajatukset. Ja kuitenkin uskot että pikkutyttöjen raiskaus opettaa..... no ei se ihme noilla ajatteleulahjoilla.
Ps. Jonnekin posti ei tule ollenkaan.
Vanhoista ja jääräpäisistä ajatuksista puheenollen.
Keskustella voi aina, mutta väittely soveltunee paremmin tieteellisiin teemoihin (väittely neutraalissa mielessä siis, Suomessahan koko sanalla "väittely" on varsin negatiivinen kaiku).
Sehän on väistämätöntä että se usko tai uskonto jota itse ei kannata/harjoita saa aina viileämmän kohtelun kuin se mikä on se oma usko. Meidän lapset ja muitten kakarat, oma maa mansikka ja muu maa mustikka. En tiedä että pitäisikö minun aina erityisesti korostaa k-uskonnosta puhuessani että en todellakaan puhu sillä mielellä että hei hoo heti huomenna uskoon joo, vaan näkemykseni saattavat kummuta hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja vielä useammasta:
- erilaisten Jeesusta tahi k-uskontoa koskevien teorioiden funtsailu
- k-uskonnon epäkohdat: koska on kuitenkin meille länkkäreille tutuin uskonto ja kirjakin (Raamattu) helposti tyrkyllä niin tätä on helpompi käydä läpi kuin esmes hindulaisuuden epäkohtia
- rajatieteelliset ja teosofishenkiset Jeesus-kirjoitelmat ja ajatelmat
Ja varmaan löytyy vielä muitakin seikkoja pähkäiltäväksi. Mutta Voihan näitä yrittää aina tuoda esille mikä kulloinkin on se lähtökohta jollekin tietylle ajatukselle jonka esittää. Tai sitten voi jättää esittämättä koko jutun - kuten sanottu on niitä muitakin uskontoja ja kun palstan teema on "Mitä kuoleman jälkeen" se koskee yhtälailla kaikkea ja kaikkia jotka vain jotain päättävät tuollaisesta asiasta sanoa. Oli se sitten jotain ankeaa että madot syö sinut ja tät's it tai jotain muuta.
Ne vanhat ja jääräpäiset ajatukset koskivat sinua.
Jos se oppi on tätä niin en halua oppia:
Vaikka jääräpäisesti uskotkin siihen että kun raahaa 8-vuotiaan koulutytön pakettiautoon ja raiskaa ja tappaa hänet niin siitä oppii niin voin kuitenkin hyvällä omatunnolla sanoa että olet täysin väärässä. Täysin hukassa.
Itse olet itsestäsi sanonut että olet raiskannut ja olet tullut raiskatuksi edellisissä elämissä joten kerro mikä se oppi niistä oli? Ethän edes tiedä kuka sinut raiskasi tai kenet itse raiskasit. Näillä jutuilla sumutat vain itseäsi.
Ongelma selvästikin näissä uskonkeskusteluissa on siinä että tämä ei oikein aukene ihmisille että jokaisella on oma usko, tai varsinkaan että jokaisella saa olla oma usko.
Mitä tulee Jeesus-tarinaan, niin olen osittain samaa mieltä että kyseessä on satu, mutta toisaalta enemmän korostaisin nimikettä "myytti". Se on vähän vaikea sana, mutta siinä kuitenkin operoidaan kollektiivisen tietoisuuden tasolla jossa ihmiskunta poikii aika yksitoikkoisesti yhtä ja samaa sankarihahmoa, puolijumalaa tms. superihmistä omasta tietoisuudestaan ja heijastaa tämän hahmon raamit helposti kenen tahansa ihmisen ylle mikäli tällä on seuraajia ja mikäli tämä (mitä toivottavinta) on jo kuollut niin ettei pääse väittämään vastaan siihen puolijumalan asemaansa.
Herää ikävästi ajatus että Jeesus olisi kyllä yrittänyt opettaa ihmisille yhtä sun toista, mutta hänet on tahallaan nostettu pylvään päähän jumalaksi jota pitää palvoa, niin ettei vähimmässäkään määrin tarvitse kuunnella niitä hänen ohjeitaan ja neuvojaan. Jankutetaan vain sitä tie, totuus ja elämää ihan kuin olisi kysymys jostakin Ummagumma-planeetalta tulleesta öhkömönkiäisestä jossa ei ole mitään inhimillistä eikä kyllä todellistakaan. En yhtään ihmettelisi vaikka kaikki Jeesuksen minäminäminät olisivat myöhempää sepitettä että saadaan se hänen jumaluutensa hyvälle alulle...
Mutta toisaalta sekin mietityttää josko inhimillisesti katsoen korkeimmassa mahdollisessa tietoisuudentilassa ihminen voi todella yhtyä jumaluuteen niin että hänen kokemuksensa on tosiaankin että "minä olen jne." Itse en kovin mieluusti tuollaisia ajattele, koska siinä on aina se riski että lähdetään nimenomaan jumaloimaan sitä ihmistä joka tuollaisen toteamuksen ensiksi sanoo. Vaikeinta minun on ymmärtää että valikoidaan joku tietty yksi ainoa tyyppi, kun näitä kuitenkin on useampia jotka ovat sankarin matkan tehneet (mystinen kuolema jossa ego avautuu Hengelle, opetustyö ennen tai jälkeen kyseisen kokemuksen jne.) Mutta tietenkään ennen vanhaan ei tiedetty muiden kulttuurien vastaavista tyypeistä, kun ei ollut mahdollista omata koko maailman tietämystä kaikilta ajoilta kaikista paikoista.
Auktoriteettiusko on myöskin yksi vaikeimpia asioita ymmärtää, kun se on nähty niin moneen kertaan kuinka pieleen se voi mennä. Juuri eilen tuli telkusta sosiaalipornoa siitä kuinka joku umpikajahtanut taata oli kerännyt tuhansittain seuraajia kultissaan jossa harrastettiin vapaata seksiä Jeesuksen nimiin. Tehkööt aikuiset mitä lystäävät, mutta kun piti (tottakai ja tietenkin!) taas kerran sekaantua lapsiin.
Ei siis jokainen joka höpöttää Jeesuksesta ole todellakaan millä oikealla asialla. Mutta jos tuollaiset karkeudet jätetään pois, niin sitten voidaankin saivarrella yksityiskohdista kuten esmes siitä että mitä Jeesus sanoi ristillä ryövärille. Nuorena luin adventistien kirjasta että siinä merkkaa jo pilkkukin: sanoiko Jeesus että "minä sanon sinulle tänä päivänä tulet olemaan minun kanssani taivaassa" vai "minä sanon sinulle tänä päivänä, tulet olemaan minun kanssani taivaassa"? Sitä ne adventistit miettivät.
Ja kaikenlaista minäkin aina välillä mietin, mutta ehkä se on vähän turhaa käydä niitä Raamatun lauseita kirjain kirjaimelta läpi kun lopputulos kuitenkin on että kyseessähän ovat vertauskuvat ja myytit. Myyteissä on se ikävä puoli että ne kiehtovat ihmistä kuin joku kangastus erämaassa ja sitten lopulta palvotaan muotoa eikä yritetäkään avata sitä Henkeä kirjaimen takana.
Voi voi kun taas käänsit kaiken päälaelleen. Sinun kirjoitukset on jo luettu sataan otteeseen eikä ne muuksi muutu.
Emme ymmärrä hyvyyttä jos emme tiedä mitä pahuus on. Emme ymmärrä mitä lämmin on jos emme tiedä mitä kylmä on. Ja niin edelleen.
Mitä oppii olemalla helvetin kidutuksessa ikuisuuden? Juu, että mitään rakkaudellista Jumalaa ei ole olemassakaan.
Kun maan päällä astelee joku "korkeammalla" tasolla oleva jolla on hyvä sanoma, unohdetaan se sanoma ja tehdään tästä tyypistä jumala ja sitten palvotaan häntä. Jeesus ei ole ainoa. Tänä päivänäkin on Intiassa ns mestari josta on tehty jumala. Ja hänen ympärilleen uskonto. Kävin muutamissa näissä tapauksissa joissa piti saada sellainen kuin deeksha, mutta sitten minua alkoi ällöttää kun tämän Bhagavanin kuva vaimoineen oli esillä ja ihmiset kumarsivat tälle kuvalle. Alkoi tuntua uskonnolliselta palvonnalta jossa taas sanoma onnellisesti unohdettiin. Joten lopetin koko touhun.
Mistäs arvasin. :-)
Saatana tuo agentti joka valkeuteen sonnustautuu heh, ja kehoituksen sanana sinulle, tee parannus ja etsi Jeesus Kristusta Jumalan Poikaa.
Ja miksi pitäisi etsiä Jeesusta. Ei hän ole hukassa.
Unet ovat merkillisiä... Itsekin olen nähnyt yhtä tiettyä ahdistavaa unta monta kertaa ja se liittyy selkeästi ahdistaviin elämäntilanteisiin.
Unissa yhdistyy asioita erikoisilla tavoilla, ja saattaa ehkä hoksatakin jotain, mitä ei valveilla tajuaisi. Ehkä koit sen paikan (jonka jälkeen unet alkoivat) jollain tavalla ahdistavaksi ja mielikuvitus alkoi laukata ja olit peloissassi ja torjuit ajatukset, jotka sitten myöhemmin palautuivat uneesi alitajunnan käsiteltäviksi? Kenties?
Ne "hengen" näkemiset keskellä yötä kuulostaisivat ns. kauhukohtauksilta tai unihalvauksilta. Unihalvaukselle tyypillistä on hallusinaatiot, ja se kestää vain noin minuutin ajan.
Oletko kokenut viime aikoina stressiä tai jotain muuta? Nämä saattaisivat johtua sellaisestakin...
Erikoisen vaikeaa itseni on ymmärtää minkä takia aina joku yksi ja tietty ihminen pitäisi korottaa pysyvästi yli kaikkien muiden - ja yleensä vain siksi että se ihminen joka häntä arvostaa ja rakastaa on niin kauhean tosissaan omassa tunteessaan. Emmehän me ihmiset yhtäkkiä vaihda vanhempiammekaan että minäpäs rakastankin naapurin setää ja tätiä enkä omaa äitiäni ja isääni, kun naapurin Nakke sanoi että hänellä on niin ihqut vanhemmat että. Gurut ja opettavat ovat tavallaan sellaisia henkisiä vanhempia ihmisille, tai henkisiä isosisaruksia niin kuin olen ajatellut entiteetistä jota pidän omana henkioppaanani (se roviolla ed. elämässäni poltettu rakkaani). Täten kaikilla on mahdollisuus saada esikuvia ja oppia aina joltakulta. Nykypäivänä vain toivoisin että alettaisiin jo suhtautua rennommin siihen fanituksen kohteeseen, ettei siihen takerruttaisi niin täytisesti ja väitettäisi ettei kukaan muu voi mitenkään "päästä taivaaseen" (saavuttaa korkeaa tietoisuudentilaa?) tai "pelastua" (tulla tietoiseksi henkisestä olemuksestaan?) kuin juuri sen opettajan avulla josta itse pitää eniten. Tai miksi sitoutua yhtään kehenkään? Ottaa oppia sieltä mistä sitä kulloinkin saa.
Minulla, jos tuntemukseni "omasta" opettajastani ovat totta, on vissi näkemys että hän sanoi minulle että ÄLÄ TEE IHMISESTÄ JUMALAA. Ei hänestä, ei muista, ei omasta itsestä. Niin kovakorvainen pässi ja opetuslapsi en halua olla ettenkö tuota neuvoa kunnioittaisi. Ja vaikka olisi vain omaa mielikuvitustani koko tuo sielu, niin silti tuo isoilla puukstaaveilla kirjoittamani on sellainen johtotähti josta en voi luopua.
Siksi koska ketään ei pidä korottaman muiden ylle. Arvostaa saa ja rakastaa, mutta ei jumaloida, koska siinä käy niin että mitä korkeammalle jonkun ihmisen nostaa, sitä alemmas syöksee kaikki muut ihmiset ja elävät olennot omassa mielessään. Lopulta kukaan ei ole mitään ja mikään ei ole mitään, paitsi se tietty joku jonka helmoissa kieppuu omaa mitättömyyttään nyyhkien. Kehity siinä sitten kun roikkuu kokoajan toisessa kiinni ja irvistelee muille että ettepäs ole niinkuin MINUN rakkaani, opettajani, jumalani...
Martyyreina ensimmäiset uskovaiset kuolivat.
He eivät luopuneet uskostaan ja juuri tämä jo itsessään levitti uskoa.
Ja tiedämmehän nytkin mitkä uskot olivat kerettiläisiksi tuomittuja.
Oikein yksityiskohtaisesti.
Mutta mikään ei kuitenkaan anna ilmi että ne juuri olisivat se alkuperäinen usko.
Piispojen valta julistaa joku tapettavaksi tuli vasta 300-luvulla jos edes silloin.
Ja kun satoja vuosia on mennyt Jeesuksesta ei millään tavoin voida poistaa oiekata uskoa.
Siihen ei auta mikään väärennös koska perimätieto, uskovaisten lapset, kadulla istuskelevat miehet, matkustelevat kauppiaat, korkea arvoiset ylimykset, sotilaat, vahvat miehet, seurakunnan kaitsijat eli piispat ovat jo uskossa.
Historiankirjoituksissa ei manita mitään koko Rooman Valtakunnan mittaista massamurhaa.
Tiedät itsekin ettei ihmistä voida pelottaa uskostaan pois kun oikeasti uskoo.
Piispat muuten olivat vain seurakuntien kaitsijoita.
Heillä ei ollut maallista valtaa pitkään aikaan.
Eivätkä he edes olleet tulevan katolilaisen kirkon veroisia piispoja vaan enemmän juuri pappeja, rovasteja jne.
että vaikka moni ei usko neitseestä syntymiseen niin Jeesuksen ylösnousemus on historiallinen tapahtuma.
Ja ristiinnaulitseminen myös.
Helvetin tulella pelottelu tuli myöhemmin saarnojen mukaan.
Vuosisatoja Jeesuksen jälkeen armosta puhuttiin enemmän.
Ne jotka kuolivat marttyyreinä omasivat uskon joka ei muistuta tämän päivän uskoa lainkaan.
Ja oli miten oli niin Jeesuksen sanoma on unohdettu täydellisesti ja jokin ihmeellinen keksitty lunastusoppi on saanut vallan. Miten se on tapahtunut on tosiaankin outo juttu koska se ei kuulunut alkuperäiseen uskoon. Joku on siis ollut söhläämässä evankeliumien kanssa.
Hän ehkä myös näyttäytyi opetuslapsille fyysisen kuolemansa jälkeen. Se on näet mahdollista.
Helvetti on keksittyä. Samaten se että Jeesuksen ristiinnaulitseminen olisi jotenkin armahtanut maailman kansat.
Aika yksinkertainen tapa ajatella. Kai nyt ihminen pystyy parempaankin?
Olipa kerran Kalle ja Matti. Kalle löi ihmisiä kuonoon kun taas Matti oli ihmisille hyvä. Kallesta ei puhuttu mutta Matista puhuttiin. Ne jotka eivät olleet tähän kaksikkoon törmänneet sanoivat että jos et ole Matin kaveri niin saat kuonoon, että semmoista se on se Matin rakkaus.
Tämän tarinan voi myös ajatella ruotsiksi kun vaihtaa Kallen nimeksi Carl ja Matin nimeksi Mats.
Varmuuden vuoksi tarina ruotsiksi:
Olipa kerran Carl ja Mats. Carl löi ihmisiä kuonoon kun taas Mats oli ihmisille hyvä. Carlista ei puhuttu mutta Matsista puhuttiin. Ne jotka eivät olleet tähän kaksikkoon törmänneet sanoivat että jos et ole Matsin kaveri niin saat kuonoon, että semmoista se on se Matsin rakkaus.
Siksi kaikki uskonnot ovatkin vahingollisia maailmalle koska ne luovat tätä me ja muut-energiaa joka on hajoittavaa. Ne eivät vie ihmisiä yhteen.
Ehkä sinun pitäisikin uudelleen muistella mikä se sanoma on. (Ymmärsin kyllä että koetit jälleen mollata uskovaisia.)
Kuten sinäkin niin minäkin ajattelen samalla lailla ihmisistä. Kukaan ei meistä ole "kehittyneempi tietoisuudessaan" tai ylemmällä "tasolla" tai jotenkin muuten enemmän elänyt varsinkaan suhteessa Jumalaan.
Edustatko sinä sitä alkuperäistä uskoa?
Miten on täydellisesti mahdollista että siitä oikeasta uskosta ei ole mitään merkkejä?
On vain se mitä sinä nyt sanot, jolla ei näytä olevan kunnollisia historiallisia todisteita.
Edes sen ajan kulttuuri, seurakunta elämä, Rooman alaisuudessa olevien lait jne eivät tue väitettäsi vaan juuri osoittavat että sillä tunnu olevan mitään perusteita.
Oletko oikeasti tutkinut tätä asiaa?
Ja jos olet niin kerro perusteita väitteellesi.
Kuitenkaan ei sitä täysin kumota voi.
Olet ymmärtänyt.
Ainakin siis yritän.
Nyt alkavat ihmiset vihdoinkin herätä ja muistaa keitä he ovat ja miksi ovat täällä. Aikaisemminhan kaikki aitous on vain tukahdettu ja väärä usko on taottu miekoin ja muin asein ihmisten kalloon.
Ne kirkonmiehet jotka alunperin alkoivat kasata raamatun kirjoja kokoon tekivät sen vain oman etunsa mukaan. Siksi ei raamattuun sopinut gnostilaiset kirjoitukset jotka eivät nekään tietenkään olleet koko totuus. Ne olivat vain gnostilaisten käsitys totuudesta. Totuuttahan ei ole edes kirjoitettu ylös vaan kaikesta tapahtuneesta on kirjoitettu ja perustettu oma uskonto.
Itse raamattu on koottu monista kertomuksista joista osa on kanavointia alhaisilta astraalitasoilta. Osa on historiaa, mutta sellaista historiaa joka on kirjoitettu vertauskuvin. Evankeliumit ovat sitten satua tai muunneltua totuutta.
Osan väitteistäni voit lukea vaikka Michael Baigentin kirjoista vaikka ne ovatkin julistettu pannaan uskovaisten taholta. Mutta ei hänenkään kirjoissaan ole koko totuutta.
Han levde sitt liv genom att ironisera alla oliktänkande och trodde att han var smart. Tyvärr blev han en väldigt ensam liten man så småningom för att ingen ville vara med honom.
kuollut ihmisten syntien takia voi kumota heti.
Uskovaiset eivät ole oppineet Jeesuksen sanomaa koska heille on opetettu lunastusoppi. Minkäs he sille voivat varsinkin kun siihen on uskottava jos haluaa pitää henkensä tai olla menemättä helvettiin.
Jeesuksen sanoma on rakkaus.
olleita väitteitä kertovan.
Gnostilaiset tekstit tulivat vasta jälkeenpäin.
Koko gnostilainen liike on nuorempi verrattuna Jeesuksen opetuslapsiin.
Tämä on historiallinen fakta eikä se selitä millään tavoin väitettäsi.
Mitä tarkoitat Raamatun kirjoilla?
Vanha Testamentti oli kirjoitettu koineekreikaksi pari sataa vuotta ennen Evankeliumeja.
Jos viittaat niihin muihin teksteihin, joille on annettu Evankeliumin nimi niin ne ovat historiallisesti huomattavasti nuorempia kuin Evankeliumit ja yleensä satoja vuosia kaanonista jäljessä.
Jos kerran uskot astraalitasoihin ja niiden vaikutuksiin niin miksi et usko ett Jumala on juuri vaikuttanut Evankeliumien syntyyn?
Onko väite mikään uusi?
piispa Irenaeuksesta.
"Gnostilaiset tekstit tulivat vasta jälkeenpäin.
Koko gnostilainen liike on nuorempi verrattuna Jeesuksen opetuslapsiin.
Tämä on historiallinen fakta eikä se selitä millään tavoin väitettäsi."
Aivan. Mutta gnostilaiset tekstit olivat kyllä olemassa kun raamatun kirjoituksia alettiin kokoamaan. Silloin jätettiin gnostilaiset pois. Ja eri evankeliumien iästä keskustellaan edelleen. Riippuu vähän siitä keneltä kysyy.
"Mitä tarkoitat Raamatun kirjoilla?"
Raamatun kertomuksia, kirjoituksia.
Vanha testamentti on tietenkin vanhempi kuin uusi (!). Luomiskertomus kertoo esim myös planeettojen syntymisestä hyvin lyhyesti. Sen kertoo sumerit tarkemmin. Samaten kuin ihmisen luomisen.
"Jos kerran uskot astraalitasoihin ja niiden vaikutuksiin niin miksi et usko ett Jumala on juuri vaikuttanut Evankeliumien syntyyn?"
Koska Jumala ei ole sellainen joksi hänet on kirkko tulkinnut.
Siitäkö keskustelimme?
Juu. Niin kauan kuin on kyse tällä pallolla pyöriskelevistä ihmisolennoista, on vähän turhaa lähteä arvottamaan että se ja se on kehittyneempi. Toki on näitä "vanha sielu, nuori sielu" -juttuja, mutta periaatteessa kyseessähän ei välttämättä ole ajatus että joku on sielussaan eri-ikäinen kuin muut. Reinkarnaatiota voi ajatella silläkin tapaa että jotkut tikkaavat näitä elämiä tänne ripeämpään tahtiin ja siten ehtivät elää useampia elämiä lyhyessä ajassa, kun taas toisilla ei ole mikään kiirus ja elelevät verkkaisemmin. Sikäli mikäli juuri maisella tasolla eletyistä elämistä oppii eniten, niin täällä opittu siis vanhentaa, tavallaan.
Mutta buddhalaisuudessa on sellaistakin ideaa että periaatteessa me kaikki olemme jo valaistumistilassa, mutta emme vain tajua sitä. Eli tämä kehitys täällä olisikin lähinnä aika näennäinen juttu. Ehkä me emme kehity mitenkään, elämme vain näitä elämiä (siis nyt tältä kantilta katsoen että uskoo reinkarnaatioon) vähä niinkuin näkisimme unia unien perään, ja sitten joku kaunis päivä yhtäkkiä sitä vaan herää.
Itse henk.koht. en myöskään erikoisemmin ole kiinnostunut mistään enkeli- ja henkivaltahierarkioista mitä New Agessa jotkut fanittavat ylenmäärin. Esim. Urantia-kirjaan uskovat. Millä tavalla se tekee jostakin hengestä mukamas automaattisesti kovin kaikkitietäväisen että se henki ei ole fyysisessä kehossa ja väittää sieltä jostakin olevansa ties mikä Kuuthuumi (tai paremminkin henkeä kanavoiva väittää näin, tiedä sitten vaikka kanavoisi vain omia aivojaan...)
Panteistina jos ajattelen että kaikki olemassaoleva on ns. Jumalaa, niin eihän siinä sitten mitään ikäeroja voi olla kun kaikki pätkähti olemassaoloon samalla hetkellä kun ns. Jumala, Alkusyy päätti että se hajottaa itsensä myriadeiksi olennoiksi kokeakseen olemassaolon.
juuri sitä buddhalaisjuttua että oikeastaan olemme jo täydellisiä, tiedämme kaiken jne, mutta olemme unohtaneet. Nyt sitten elämme täällä ja saamme muistia takaisin joka elämä vähän kerrallaan. Joillakin se käy ehkä nopeammin. Uskon myös että olemme kaikki yhtä vanhoja koska olemme lähtöisin samasta lähteestä joka on aina ollut ja tulee aina olemaan. Niin kuin kirjoitit loppukommentissasi. Huomasin just. :-)
Irenaus väitteeseeni.
Hänhän oli kristitystä perheestä.
Hänkin siis kuuli uskosta jo nuorena.
Ei hänellä on mahdollisuutta muunnella mitään koska hänhän syntyi jo maailmaan missä usko Jeesukseen oli levinnyt läpi tunnetusn maailman.
Mutta gnostilaiset tekstit vetosivat juuri Evankeliumeihin.
Johanneksen Evankeliumi oli gnostilaisten suosikki ja sitä lainattiin kirjoituksissa vaikka siinä selvästi sanotaan että Jeesus tuli lihaksi mistä gnostilaiset eivät pitäneet.
Eli gnostilaiset tekstit lainasivat jo Evankeliumeista.
Lisäksi gnostilasista teksteissä on Evankeliumien tulkintaa paljon.
Mitä mieltä olet tästä?
Jumala sellainen, jollaisena Hän on itsensä ilmoittanut.
Juuri tämä on kristisuskon ja juutalaisuuden suuri asia.
Jumalaa ei ihminen olekaan tulkinnut ja löytänyt vaan Hän on itsensä ilmoittanut.
Hän on Isä eikä palvontaa vaativa henkiolento.
Kunnioitusta tietysti vaaditaan mutta se on ihmisen itsensä takia vain.
Suhde Jumalaan on tärkeä asia.
Irenaeus oli kristillisestä perheestä. Kristinusko ei ollut alunperin sellainen kuin miksi se sitten myöhemmin muutettiin.
"Lisäksi gnostilasista teksteissä on Evankeliumien tulkintaa paljon.
Mitä mieltä olet tästä?"
Sitä että evankeliumeissa on myös totuuksia tai totuuden mukaista tulkintaa. Onhan nekin kirjoitettu vertauskuvin.
Ja tuo tulkinta että Jeesus tuli lihaksi on väärä koska sillä kohdalla tarkoitettiin kuinka henget tulivat lihaksi eli alkoivat inkarnoitua maan päälle.
Jumala ei ole persoona. Hän/Se on Alkulähde ja voima. Jumala ei ole itseään ilmoittanut mutta ne "jumalat" jotka olivat luomassa ihmistä maan päälle kylläkin ovat tehneet sen.
Olenko nyt vastannut kysymyksiisi? :-)
Minua ei oikeastaan kovin paljon kiinnosta sukusi tarinat.
Kyllä niitä marttyyreja kuolee jatkuvasti,
ei tarvitse kuin Kiinaan tai arabimaihin mennä.
Eivätkä he eroa edeltäjistään.
Launataina on Pyhäinpäivä,
jolloin on hyvä aika muistaa edesmenneitä
ja yhä eläviä pyhiä!
Sinustahan minä tein kertomuksen. :-)
Ei se oikein osunut kohdalleen. Taisi olla parodia. Samanlainen parodia kuin inkarNoituminenkin on.
Olipa kerran eräs ruotsin-suomalainen joka sai lapsena lahjaksi kaksi (kak-si 2 två) legopalikkaa. Hän leikkii vieläkin niillä. :-)
Hän on kehittynyt näinä lähivuosina niin paljon että kykenee liittämään legopalikat toisiinsa.
Et vain ymmärtänyt mitä tarkoitin. Mitä kylvät sitä niität.
Koska kerrot kuka hän on? Onko kenties sukulaisesi? :-)
same 2 u
Se on tarkoitettu kaikille ihmisille.
Et ole perustellut minne oikea kristillisyys katosi eli näköjään se mitä Ireneuksenkin vanhemmat mieelstäsi edustivat.
Se juuri on edelleen avoin kysymys.
Miten, miksi ja milloin?
Ja miksi gnostilaisia tekstejä ei ole ennen Evankeliumeja.
Eikös siinä viitata vain Jeesuksen lihaksi tuloon.
Hän on ollut ennen meitä mutta lihaksi tuli vasta ajanlaskumme alussa.
kristillisyys hävinnytkään vaan se jäi jonnekin nurkkaan pölyyntymään kun alettiin urakalla perustaa "kunnon" uskontoa.
Miksi gnostilaisten tekstien pitäisi olla ennen evankeliumeja? Ehkäpä gnostilaiset saivat inspiraation kirjoittaa vasta silloin kun kirjoittivat. Who knows? En oikeastaan ole edes kiinnostunut. En myöskään evankeliumeista.
Jeesus taas on ollut olemassa ihan yhtä kauan kuin kaikki muutkin. Ja lihaksi tuleminen tarkoittaa sitä että aloimme inkarnoitua maan päälle. Ei siis pelkästään Jeesus vaan kaikki ihmiset.
ei ole ikinä ollutkaan oikeaa uskoa koska se mitä Jeesus opetti ei mennyt perille vaan hänestä tehtiin jumala jonka ympärille muodostui uskonto.
että ohitamme aikaisemman aiheen eli oliko, katosiko, muuttuiko mitä se oli oikea usko Jeesukseen.
Eli tunnustat siis että Jeesuksen opetuslapset, alkuseurakunta, Jeesuksen ylösnosemuksen todistaneet ihmiset todella uskoivat ja ettei heidän tilallaan olekaan toista uskoa, joka jotenkin katosi eikä siitä lödy mitään mainintaa?
Jos kerran ei sellaisia ihmisiä oli, jotka ymmärsivät täysin Jeesuksen opetukset niin miksi heistä ei ole historiankirjoissa mainintoja?
Onhan Jeesuksesta liikkunut paljon eri käsityksiä mutta historiankirjoissa ei mainitsemaasi asiaa niin selkeästi ole.
Sulla vaan ei ole sellaista perusteltua tietoa, joka kertois onko viesteissäs historiallista perää.
että ei ole minkäänlaista tietoa. Eihän ole oikeastaan tietoa siitäkään oliko mitään Jeesusta olemassakaan. Tai jos oli niin minkälainen Jeesus. Järki sanoo että uskovaisten Jeesusta ei ole ikinä edes ollutkaan mutta on voinut olla mies joka oli korkeammista ulottuvuuksista kertomassa ihmisille keitä olemme ja mistä olemme ja mikä on elämän tarkoitus. Jossain vaiheessa tämä tieto vääristeltiin ja alettiin uskomaan niin kuin kristinusko nykyään on, vähän mitä sattuu, riippuu uskon suunnasta. Mutta perusasia on että Jeesus kuoli ihmisten syntien tähden ja pelastuakseen ihmisten on uskottava se. Pelastuakseen mistä? Ja minkä syntien?
Minun tietoni perustuvat mm Baigentin kirjoituksiin. Plus henkimaailman (tai muiden sivilisaatioiden) tietoon. Myös raamattuun - osaksi - mutta minun tulkintani ei ole ihan sama kuin uskovaisilla.
Ai niin, Zecharia Sitchin on myös mukana tässä jengissä.
Me ollaan puhuttu Sitchist ja eiks oo aika selvä että hänen kirjojen kirjoittamisen aikainen kielitaitonsa ei ollut riittävää.
Myöhemmin kun samoja tekstejä ollaa luettu niin Sitchin tekemät kielioppi virheet on korjattu ja käännös ei ollut hänen kirjoittamansa kanssa yhtenevä.
Jos järki sanoo muuta niin miksi filosofit kuitenkin käsittelevät järjen avulla uskoa?
Pidän kyllä Kiekegaardin käsityksestä enemmän.
Usko on hyppy.
Olet sanonut että kaikki on vain kokemusta varten ja ennalta suunniteltua.
Jos mies kuolee metsässä eikä häntä löydä kukaan niin mikä voi olla tämän hëlämän hyöty?
Hän on todistanut eräät asiat niin selvästi ettei niitä voi mitenkään väittää muuksi. Tietenkin voi olla pikkuvirheitä tai tulkitsemisvirheitä mutta kokonaisuus puhuu puolestaan.
"Jos järki sanoo muuta niin miksi filosofit kuitenkin käsittelevät järjen avulla uskoa?"
Siis mitä? En ymmärrä lausetta. Voi johtua siitä että suomenkieleni on vieläkin huonompi kuin Suomessa asuvilla suomalaisilla. Minulla on ollut jonkin verran vaikeuksia ymmärtää muutenkin viestejäsi. Sorry.
Mitä tarkoitit nyt esim sanalla usko? Filosofien uskoa vai uskontojen uskoa. Ja miten niin järjen avulla?
"Olet sanonut että kaikki on vain kokemusta varten ja ennalta suunniteltua.
Jos mies kuolee metsässä eikä häntä löydä kukaan niin mikä voi olla tämän hëlämän hyöty?"
Hänelle itselleen tai hänen sukulaisilleen ja läheisilleen siinä voi olla opetus.
mennä maailmaan, jossa pitäisi vain kokea asioita?
Kun kerran se elämä, jonka elämme on kirjoituksiesi mukaan täysin meidän itsemme suunnitteleva.
Miksei oppia kaikkea kerta heitolla?
Jos silla kokemuksella on väliä vain sukulaisille niin miskeivät sukulaiset tehneet vastaavaa jo aikaisemmin?
Tarkoitin uskoa.
En uskonnollista uskoa, joka perustuu ihmisen tekemiin järjestelmiin.
Vaan nimenomaan uskoa ja luottamusta Jumalaan.
Filosofit ovat käyttäneet järkeään.
Joku on sanonut järjen olevan uskon vihollinen ja toinen filosofi sanoo että ne eivät sulje toisiaan pois.
Tarkoitin että järjelläkin voi uskoa tutkia vaikkei siitä saisi mitään irti.
Eihän Jumalastakaan saada täydellistä tietoa, koska Hän on meidän käsityskykymme ulottumattomissa.
Moderni tiede kyseenalaistaa Sitchinin kirjoitukset.
Uskalla kyseenalaistaa.
unohdimme itsemme. Unohdimme myös mistä tulemme ja keitä olemme. Kokemalla materiaa kasvamme myös henkisesti. Joka elämä opettaa jotain. Sitä ei voi tehdä yhden elämän aikana.
"Jos silla kokemuksella on väliä vain sukulaisille niin miskeivät sukulaiset tehneet vastaavaa jo aikaisemmin?"
Sukulaiselle tai miehelle itselleen. Aika oli sopiva siihen nyt, ei aikaisemmin eikä myöhemmin.
"Tarkoitin uskoa.
En uskonnollista uskoa, joka perustuu ihmisen tekemiin järjestelmiin.
Vaan nimenomaan uskoa ja luottamusta Jumalaan."
Minulle uskonnollinen usko ja Jumalaan uskominen on sama asia. Suunnilleen. Varsinkin jos tämä usko perustuu raamattuun.
"Filosofit ovat käyttäneet järkeään.
Joku on sanonut järjen olevan uskon vihollinen ja toinen filosofi sanoo että ne eivät sulje toisiaan pois.
Tarkoitin että järjelläkin voi uskoa tutkia vaikkei siitä saisi mitään irti."
Tottakai voi tutkia. Järjellä tai tunteilla. Järki on olemassa ettemme tee idioottimaisia tekoja, tipu korkealta alas, kävele auton alle jne. Järkeä voi myös käyttää kun miettii uskon asioita, eli mitä järkeä on missäkin uskossa. :-) Ihan hyvä juttu.
"Eihän Jumalastakaan saada täydellistä tietoa, koska Hän on meidän käsityskykymme ulottumattomissa."
Jumala on meissä, me olemme osa Jumalaa. Ei se ole käsittämätöntä. Kaikki mikä on on Jumala.
Moderni tiede kyseenalaistaa Sitchinin - tottakai. Tiede ei usko (!) avaruudesta tulleisiin tiedemiehiin. Mutta silloin heiltä on jäänyt lukematta muutamia asioita Sitchinin kirjoista. Sitchinhän todisti jo -70 luvulla kirjoissaan minkä näköisia planeetat Uranus ja Neptunus ovat. Sumerit olivat sen selittäneet 6000 vuotta sitten. Vasta -80 luvulla saatiin tieteellisesti selvitettyä minkä näköisiä planeetat ovat. Eli Sitchin tulkitsi savitaulut oikein. Eikä hän varmaankaan ollut kovin väärässä muidenkaan tulkintoidensa kanssa.
"Uskalla kyseenalaistaa."
Voisin sanoa sinulle samat sanat esim raamatusta. Minä kyseenalaistan kaikki mitä luen. Raamatun olen myös kyseenalaistanut. :-)
Zecharia Sitchin on tullut tutuksi itsellenikin, omistan (kai?) kaikki hänen tähän mennessä kirjoittamansa kirjat. Olen aina ollut jumalastronauttiteoriasta hyvin kiinnostunut, mutta vanhemmiten tietenkin on tullut touhuun mukaan skeptisyyttä ja ihan kaikkea ei enää sellaisenaan niele.
Mutta hyvin loogiseltahan ZS:n näkemykset tuntuvat. Eniten kiinnostavatkin massiiviset rakennuskompleksit jollaisia aivan varmasti on tarpeen rakentaa mikäli operoidaan raskaan lentokaluston kanssa. Ja se miten näppärästi anunnakien olemassaolo selittäisi erinäisiäkin jumalapantheoneja, joskaan ei ehkä kannata ihan niin suoraviivaisesti rekonstruoida myyttejä todellisuudeksi, kuten ZS on tehnyt. En poissulje sitäkään mahdollisuutta että jumalat vain yksinkertaisesti ovat ihmiskunnan mielikuvituksen tuotetta, mutta kova kivi tietysti puhuu puolestaan: emme me kaikkea menneisyydestä tiedä ja metsään menee jos kuvittelemme että ihmiskunnan kehitys ja historia on ollut tyystin lineaarinen juttu jossa me vain parannamme tietotaitoamme päivästä päivään.
valtavan paineen alla ja metaanin, ammonian, ammoniumin ja hydrosulfinin peittämä, jotka leijuvat nestemäisen hydrogeenin päällä.
Metaanisen ilmakehän takia se on sininen.
Summereille Neptunus oli veden peittämä planeetta. Tämä ei ole todellisista.
Sitchin myös kertoi planeettojen koosta viittaamalla erääseen kuvaan.
Hän väitti Merkuriusta 3 suuremmaksi kuin Neptunus ja Maa vaikka todellisuudessa se on kolmanneksen pienempi.
Saturnukselta taasen puuttuivat sen kuuluisat renkaat.
kun samantyylistä tietoa tulee muualta päin myös.
oikean värisiksi ja tiesivät millä kohtaa ne suunnilleen olivat. Jos nyt jotkut renkaat jäivät pois tai koko oli jossain eri niin ei se haittaa. Mistä he voivat tietää yhtään mitään esim Neptunuksesta tai Uranuksesta. Eikä Sitchin ainakaan tiennyt koska tiedemiehet saivat selville niiden värit vasta -80-luvulla.
ja on hyvin erikoista etteivät he tiennet mitään Saturnuksen renkaista jos he tiesivät värit muissa.
Muista että värit voidaan myös veikata oikein.
Matemaattisesti mahdollisuus veikata oikein ei ole pieni koska planeettoja ei ole niin montaa kuten ei värejäkään.
He myös tiesivät että Neptunuksen väri oli läikikäs. Ja mistä he ylipäänsä pystyivät tietämään yhtään mitään näistä planeetoista. Eivät ne näy paljaalla silmällä, varsinkaan Uranus.
Ehkä Saturnuksella ei ollut näitä renkaita siihen aikaan kun tämä tieto tuli heille.
Onko ainoa vastauksesi se että Saturnus sai renkaansa myöhemmin?
Tieteen mukaan niillä on ikää paljon enemmän kuin summereilla.
eivät näy paljain silmin.
"Onko ainoa vastauksesi se että Saturnus sai renkaansa myöhemmin?"
Ei. Renkaat eivät ehkä olleet tärkeitä.
"Tieteen mukaan niillä on ikää paljon enemmän kuin summereilla."
Sumerit kertovat maailmankaikkeuden synnystä, maapallon syntymisestä ym planeetoista. He eivät tietenkään olleet olemassa silloin mutta he saivat jostain tietoa siitä.
Mutta miksi sumemrit eivät lisänneet renkaita Saturnukseen, planeettojen kuita ja sellaisia kuita, jotka ovat suurempia kuin planeetat?
Jos heillä oli oikeata tietoa niin miksi tehdä epätäydellinen kartta?
Eihän nykyisissäkään aurinkokuntaa esittävissä piirroksissa esitetä kaikkia mahdollisia kappaleita mitä aurinkokunnasta löytyy. Sekava sillisalaatti olisi se, kaikkine kuineen ja asteroideineen.
Mutta nyt tulee muistaa, ajatellen teidän edellisten kommentteja joita olen silloin tällöin vilkaissut, että eihän sumereilla välttämättä ollut kovinkaan kattavaa perimätietoa siitä mitä anunnakit eli avaruusväki-isännät heille olivat kertoneet. Jos kertoivat järin yhtään mitään, korkeintaan heittivät jotain pientä silloin tällöin, tai sitten jotkut ovelat ihmiset onnistuivat "varastamaan" informaatiota jonkin verran.
Ja jos ajattelee millaisessa maailmassa sumerit elivät omaa arkista elämäänsä... Missä siellä härkävankkureiden, savitiilitalojen, peltojen ja sen sellaisen seassa edes VOIT tajuta yhtään mitään siitä mitä joku partaäijä jumala mahdollisesti selittää taivaallisista asioista? Jos siinä jotkut kuut jää mieleen painamatta ja savitauluun piirustelematta niin ei ole ihme.
Hesekielin kirjaa on ajateltu kolmannen asteen yhteydeksi, enkä yhtään ihmettele. Mutta mitäs siellä on muuta kuin jotain kotkia härkiä leijonia ja silmiä ylt'ympäriinsä - vai meninköhän nyt jo Ilmestyskirjan puolelle... Joku insinööri oli kuitenkin kirjoitellut kirjankin siitä miten hän onnistui (omasta mielestään ainakin) rekonstruoimaan jonkinlaisen lentävän aluksen Hesekielin kuvauksen perusteella.
Sitten on myöskin Robert Templen "Sirius Mystery" jonka mukaan afrikkalaiset dogonit omaavat tietämystä juuri noista Saturnuksen renkaista, useamman tähden muodostaman Sirius-järjestelmän komponenteista etc. Olen tästä jutusta kyllä sivumennen nähnyt debattia että olisikin ollut humpuukia koko juttu, mutta tiedä sitten. Kovin kärkkäästi kun jotkut tahot saattavat sitä disinformaatiotakin laskea liikenteeseen jos katsovat että kansa ei saa pohtia sellaisia asioita kuin että tulivatko "jumalat" avaruudesta...
Eiväthän itse sumerit olleet niitä jotka tutkivat taivasta ja avaruutta vaan he saivat tietonsa anunnakilta.
Dogoneilla oli myös tietoa samaten inkaintiaaneilla. Ja tietysti mayaintiaaneilla.
voi vääntää paljon mutta miten voitsi avaruusaluksen vääntää kuvauksesta Herran kirkkaudesta?
Vaikka avaruudessa olisi porukkaa niin Jumala on heillekin edelleen Jumala.
Jeesus on heilläkin.
Mihin koko maailmankaikkeuden olemassaolosta vastuussa oleva taho tarvitsee kirkkauksia, tulta liekehtiviä pilviä ja kaikenmaailman sorkkaeläimiä, kun "hän" voisi ilmoittautua luoduilleen paljon vähemmälläkin metelillä.
http://ftp.funet.fi/index/bible/fi/1992/Hes.1.html#o1
http://www.google.fi/#hl=fi&ei=ToH0Sr-aBM3D-Qass5msBA&sa=X&oi=spell&resnum=0&ct=result&cd=1&ved=0CAYQBSgA&q=ezekiel spaceship&sp...
Vastaavasti kun Mooses johti porukoita erämaassa - jos kyseessä ei ole Väinämöisen kaltainen tarunomainen kansanjohtaja, aivan kuten kuningas Arthurkin oli - Jumala kaiketi voisi johdattaa kansaansa antamalla Moosekselle suoraan päähän kaikenlaisia ideoita. Mihin niitä tulipatsaita ja pilviä ja kamalaa pauketta ja meteliä tarvitaan?
Entä miksei Jumala enää nykyään esiinny moisen metakan saattelemana? Mahtaisiko olla niin että nämä herrat seebatiot sun muut eivät olekaan se oikea Jumala josta Jeesus puhui, vaan pienempiä jumalia, itseasiassa vain karvan verran ihmislajia kehittyneempiä olentoja...
En pidä epäjumalien palvomisesta/palvelemisesta/your name it, ja tämän vuoksi jaksan jäkättää siitä että VT ei ole sitä oikeaa Jumalaa nähnytkään. Ei Jumala voi olla näkyvä äijä joka ratsastelee kaikenlaisilla pilvenpatsailla ja välillä käy treffaamassa Aaprahammia kolmena miehenä ja sitten antaa käskyn sataa tulta ja tulikiveä muutaman kaupungin päälle.
Ei Vanhassa Testamentissakaan sanota että Jumala olisi näkyvästi koko kirkkaudessaan tullut esiin.
Jos olisi muita jumalia niin miksei Vanhan Testamentin aikoihin sellaisia näkynyt?
Ihmiset uskoivat kun näkivät Jumalan suuruuden.
Uskoivat he kyllä Hänen olemassaoloonsa mutta samalla myös ajattelivat että Jumala juuri olisi vain yksi jumala kaikkien muiden joukossa ja että voima olisi tämän mukaista.
Eikö mielestäsi Jeesus kuollut juuri sillä tavalla mitä Jumalan antama uhrikäytäntö enteili ja profeetat kertoivat tulevasta messiaasta?
Jos oletetaan että Jahve on näkynyt VT:n aikoina, niin yhtälailla voi olettaa että muutkin jumalat ovat näkyneet niinä aikoina mistä kulloinenkin eepos kertoo. Esim. Mahabharatassa mainitaan jumalia joihin hindut uskovat, kelttien taruissa on omat jumalansa, samoin skandinaavien (viikinkien) jne. Hare Krisnoille vielä tänä päivänäkin on erittäin todellista se miten heidän jumalansa Krishna on käyskennellyt Maan päällä ja tehnyt urotekoja. Kun muslimit puolestaan eivät väitä nähneensä mitään jumalia ja Muhammedkin väitti nähneensä vain enkelin, niin pitäisikö tästä tehdä johtopäätös että niin myöhäisinä aikoina kuin islamin usko syntyi, kaikki jumalat olivat jo keränneet kimpsunsa ja kampsunsa ja lähteneet huis pois koko planeetaltamme...
Jeesusta ei kannata sotkea noihin menneisiin aikoihin jolloin vähän jokaisella kansalla on ollut omat jumalansa. Joko nuo jumalat ovat olleet todellisia olentoja ja ovat kilpailleet keskenään ja laittaneet omat palvojansakin kilpailemaan elintilasta keskenään, tai sitten he ovat vain ihmisten kollektiivisen tietoisuuden eli suomeksi sanottuna mielikuvituksen tuotetta. Lähtöisin sellaisesta esihistorian vaiheesta jolloin ihmiset yrittivät keksiä mikä minkin luonnonilmiön (ukkonen, sade, myrsky jne.) takana on, joka sitten johti siihen että kaikelle annettiin inhimillinen hahmo vähän samaan tyyliin kuin saduissakin Kettu Repolainen ja kaikki muut eläimet osaavat puhua ja ovat kanssakäymisessä ihmisten kanssa.
Henk.koht. minulle sopii kumpikin vaihtoehto, se että jumalat olivat uhvomiehiä, tai se että ovat satua ja tarinaa. Mutta Jeesuksen stoorin irrottaisin tuosta erilleen siinä mielessä että josko hän tiesi Jahvesta tootuuden tai ei, niin ei kannata uskoa että Jeesuksen mainitsema "Isä" on automaattisesti sama tyyppi kuin juutalaisten heimojumala. Jos Jeesus olisi syntynyt esim. atsteekkien keskuuteen, niin pitäisikö meidän automaattisesti uskoa että joku atsteekkijumala oli sama kuin se mistä Jeesus halusi puhua?
Koska minulle Jeesus ei ole jumala, on tietenkin melko sama minne hän syntyi. Harmittaa vain että piti juuri sinne lähi-itään syntyä (jos syntyi ylipäätään minnekään), kun sieltä sitten roudattiin ankea dualismioppi koko länsimaiden riesaksi ja vain sen takia että se oli Jeesuksen kotikulttuuria se. MIKSI, voi miksi aina jonkun uskonnon pitää apinoida kaikki se se TAUSTA mistä kyseinen uskonto on lähtöjään? Noh, k-uskontohan toki on apinoinut kaikkialta muualtakin "pakanallista" ainesta mukaansa, joten ei se mikään itsestäänselvä juutalaisuuden haarake enää ole.
Ja josko Jeesuksen syntymää pitäisinkin todennäköisenä, niin kuolemaansa en usko hetkeäkään. Onhan noita valekuolemia tapahtunut kautta aikain. Rajatiedon suunnalla aikoinaan (ei jostain syystä enää nykyään?) puhuttiin mestarijoogeista jotka osasivat vaivuttaa itsensä kuoleman kaltaiseen horrostilaan ja antoivat vaikka haudata itsensä elävältä - vuosikausiksi. Uskokoon ken tahtoo, tarinaan kumminkin kuuluu että kun heidät oli kaivettu ylös, heidät saattoi tietyin keinoin elvyttää ja saattaa takaisin elämään.
Oli noin tai ei, en pitäisi mahdottomana että ihmiskunta löytää vielä monia merkillisiä kykyjä ja asioita joista nykymaailma ei ole tietoinen. Ei se kuitenkaan kenestäkään koko maailmankaikkeuden luonutta Jumalaa tee jos vaikka mihin kykenisikin. Maailmankaikkeuden aikaansaattaminen on sen kaliiberin juttu että sitä ei yksi ihmisukko tee, ei vaikka olisi kuinka korkealla tietoisuuden tasolla ja täydellisesti sielussaan Henkeen yhtynyt. En ainakaan usko niin.
Osittain tietysti kai johtuu ikävä kyllä siitä että en oikein usko ihmisMIEHIIN kovin paljoa. Ei erityisen huonoja kokemuksia juuri meneillään olevasta elämästä, mutta noin yleensä... Eivät he mitään jumalia ole. Eivätkä jumaliksi muutu vaikka millainen legenda luotaisiin ympärille neitseellisine syntymiseen (joka viittaa taas siihen että tavismies on niin huono tekele ettei kelpaa edes isäksi HC-luokan gurulle...)
Jeesus ruoskittiin.
Eli verenhukka saattoi olla syy kuolemaan ristillä.
Lisäksi hänen kylkeensä iskettiin seiväs.
Tukehtuminen on oiva vaihtoehto koska siihen yleensä kuoltiin ristillä johtuen paineesta kylkiin.
Mikäli Jeesus olisi vaivuttanut itsensä jonkinlaiseen transsiin niin hän olisi silti tukehtunut ristillä koska silloin veltto keho ei voi enää ylläpitää keuhkoihin kohdistuvan paineen estämistä.
Jeesus syntyi juuri oikeaan aikaan.
Hän viittaa Vanhan Testamentin profioihin Messiaasta ja hänen kärsimyksistään, julistaa Jumalan Valtakuntaa ja syntien anteeksiantamista.
Dualistinen kuva se ei ole.
Toki pop-kulttuurissa on muodostunut selkeä jako Taivaaseen ja helvettiin, valoon ja pimeyteen ja Jumalaan ja piruun.
Mutta ei Raamattu sano että nämä olisivat millään tavoin samanvetoisia ja toisiinsa verrattavissa.
Juutalaiset valoivat itselleen kullasta sonnin, jota palvoa.
Vaikka Jumala oli puhunut heille ja melkein kävellyt heidän kanssaan he siitä huolimatta kääntyivät pois ja tekivät omien kättensä kautta olemattoman epäjumalan.
Tämä on osoitus ihmisten uskonnollisuudesta ja halusta elää irti Jumalasta.
Jumala on ilmoittanut itsensä meille. Emme me Häntä löytäneet. Ei Hän kadoksissa ollut.
Ei Jumala mikään ukko olekaan.
Hän on Henki.
Olemme Jumalan kuvia mutta onko tämä juuri ulkonäön suhteen?
Jeesus on Jumala.
Ja Jumala on Jeesus.
Ei tämä silti tarkoita että aina pitää assosioida Jumala pilven päällä istuvaan ukkoon.
Nimenomaan kun kukaan ei Jumalaa ole nähnytkään paitsi Kristus.
Totta. profeetat näkivät kauas tulevaisuuteen,
useita satoja vuosia ennen Jeesuksen syntymää
Jesaja sanoi:
6 (9:5) Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. [Jer. 32:19; Sak. 9:10; Luuk. 2:11]
7 (9:6) Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus. [Dan. 7:14; Luuk. 1:33 | Jes. 37:32]
Se "iskettiin seiväs" kuulostaa toki kuolettavalta, mutta ei se välttämättä mennyt noin. Ehkä keihään pitelijä vain vähän nirhaisi kylkeä että näkisikö vuotaako veri. Ja sehän kuulema vuoti, josta voimme päätellä että uhri saattoi olla hyvinkin ELOSSA...:
Joh. 19:28-37
Jeesuksen kuolema
28 Jeesus tiesi, että kaikki oli nyt saatettu päätökseen. Jotta kirjoitus kävisi kaikessa toteen, hän sanoi: "Minun on jano." 29 Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Sotilaat kastoivat siihen sienen ja nostivat sen iisoppiruo'on päässä Jeesuksen huulille. 30 Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä.
31 Silloin oli valmistuspäivä, ja alkava sapatti oli erityisen suuri juhla. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille, juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulituilta lyötäisiin sääriluut poikki ja heidät otettaisiin alas. 32 Niinpä sotilaat katkaisivat sääriluut niiltä miehiltä, jotka oli ristiinnaulittu Jeesuksen kanssa, ensin toiselta ja sitten toiselta. 33 Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. 34 Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä. 35 Se, joka tämän näki, on todistanut siitä, jotta tekin uskoisitte. Hänen todistuksensa on luotettava, ja hän tietää puhuvansa totta. 36 Näin tapahtui, jotta toteutuisi kirjoituksen sana: "Häneltä ei saa rikkoa ainoatakaan luuta." 37 Toisessa kirjoituksessa taas sanotaan: "He katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet."
Ehkä tuo kertoja tuossa mainitsee tuosta todistamisestaan juuri niille jotka oli vihitty sisäpiirin jäseniksi ja jotka olivat mukana salahankkeessa pelastaa Jeesus kuolemalta. Kun Jeesus laitettiin näennäisesti kuolemaan, hänet sai nopeasti ristiltä alas ja tukehtumista tms. ei tapahtunut. Olen sellaistakin kuullut että ehkä se keihäällä nirhinyt ukko oli juonessa mukana... Emmehän me tiedä kuinka syvälle hän sen keihään työnsi. (Muuan uskovainen tosin oli näillä palstoilla kerran sitä mieltä että sydämeen asti, joten sotilas olisi tappanut Jeesuksen, mutta sitähän me emme tiedä.)
Jokatapauksessa käsittelemme tässä taas kerran epäilyttävää Johanneksen evankeliumia. Olen nähnyt esitettävän väitteitä että sen oli kirjoittanut Maria Magdaleena (J:n puoliso?) tai jopa Jeesus itse. Tutkijat puolestaan ovat kehitelleet Q:ksi kutsutun protoevankeliumin ja vertailtuaan neljää virallista tällaiseen oletettuun alkuperäistekstiin ovat tulleet siihen tulokseen että Johanneksen evankeliumi on epäluotettavin koska sillä on vähiten yhtenevyyksiä muihin.
Usein kuulee väitettävän että J:n ev. on nimenomainen todiste Jeesuksen jumaluudesta, siitä että Jeesus on luonut maailman, koska kirjan alussa puhutaan Sanasta Jumalan tykönä. Mutta sellaistakin olen kuullut että kirjoitelman olisi alunperin ollut tarkoitus kertoa Johannes Kastajasta, koska häneenhän tarina siirtyykin heti kun tuo alku Sanasta (Logos) on ohi. Että Jeesuksen seuraajat olisivat väärentäneet ko. kirjoitelman itselleen sopivaksi? Tai että kyseessä olisi gnostilainen kirjoitus jossa aina kun viitataan Jeesuksen jumaluuteen tarkoitetaankin Kristus-prinsiippiä, jumaluutta meissä kaikissa. Jossa mielessä voi toki sanoa että Jeesus on jumala, kuten kuka tahansa, sinä, minä ja naapurin Teuvo. Itse en vain oikein pidä sellaisista puheista, koska siinä ohitetaan niin paljon työtä ja kehitystä höpäjämällä niitä näitä joka ei _käytännön_ tasolla oikein pidä paikkaansa. Tottakai voimme kaikki olla JO buddhia/kristuksia jne. mutta vain tiedostamattomassa olemme.
Sikäli olen simppeli ihminen (vaikka muuten kai turhan monimutkainen) ettei minulle VT kerro mistään Jeesuksesta kun siellä ei ole kertaakaan mainittu Jeesuksen nimeä. Sen voisin kyllä uskoa että Jeesus salaseuroineen on vartavasten pyrkinyt elämään vanhoja kirjoituksia todeksi. Jos joskus käy ilmi että Jeesus onkin seurannut jotakin tiettyä kirjoitusta jossa on kirjoitusvirhe (niin kuin muistelisin joskus jostain lukeneeni) niin siitä ainakin voidaan päätellä ettei Jeesus ole mikään kaikkitietävä jumaluus, vaan samanlainen inhimillinen olento kuin me kaikki muutkin. Ehkä pikkuisen pidemmällä, jos hän oli oikeasti niin erinomainen kuin massat automaattisesti ovat valmiita uskomaan (haluamatta kyseenalaistaa sitä mitä oma heimo tuuttaa valmiiksi pureskeltuna mössönä sukupolvesta toiseen...)
Juutalaisilla on ollut useampiakin messiaaksi katsottuja hahmoja. Nyt tulee muistaa että aina kun joku tietty lahko arvostaa ylimmäksi oman johtajansa/esikuvansa, niin tottakai kaikki kirjoitukset kummasti alkavat vaikuttaa juuri hänestä kertovilta.
On oikeastaan aikamoinen vääryys jotain uskontoa kohtaan että siitä sikiävä toinen uskonto "varastaa" kyseiselle uskonnolle ominaisia termejä, käsityksiä, luomisopin etc. ja sitten pokkana väittää vallantavoittelijan suunnattomalla itsevarmuudella että ME omistamme ainoan oikean uskon, MEIDÄN johtajamme oli se jota teikäläiset odottivat ja näin päin pois. Jos kristittynä loukkaantuu siitä että islam on ominut k-uskonnolle tärkeitä juttuja ja kehtaa vielä väittää päin näköä ettei Jumalalla voi olla poikaa, niin miltäköhän juutalaisista on aikoinaan mahtanut tuntua kun k-uskonto on alkanut vallata itselleen jalansijaa?
Juutalaisiin kohdistettu viha ja vaino ei myöskään sillä katoa ja muutu olemattomaksi että on muutamia kristityitä siellä täällä jotka julistavat kuinka Israel on Jahven esikoiskansa tai mitähän lie... Tälläkin ylistämisellä tehdään vain karhunpalvelus kun sallitaan Israelin rauhassa rääkätä paikallisia asukkaita vain sillä perusteella että eivät satu olemaan juutalaisia.
Uskonnot muuttuvat saatanallisiksi kun niihin kytketään kaikkea muuta kuin mitä niiden pitäisi olla: henkilökohtainen ratkaisu siitä miten juuri minä koen olemassaolon, mihin oletan päätyväni kuoleman jälkeen, mitä miellän elämän tarkoitukseksi, uskonko jonkinlaiseen jumaluuteen vai en jne. Mutta ainahan vallanhimo, pätemisen ja oikeassa olemisen tarve, Mammonan rakastaminen ja muut inhimilliset piirteet pesiytyvät kaikkialle. Ehkä jokainen uusi uskonto tai lahko syntyy potkiskellakseen tuota kaikkea vastaan, mutta ennenpitkää koko syntilista mikä ihmislajille on ominaista käydään kumminkin läpi. En tiedä onko oma ajatukseni siitä että uskonnot pitäisi kieltää mitenkään sopiva ratkaisu, mutta kiinnostaa itseäni kuitenkin.
Usko saisi olla muttei uskontoja. Uskontohan tarkoittaa sitä että joukko ihmisiä uskoo samoin ja joku asettuu heille auktoriteetiksi. Jos jokainen olisi tasan omillaan uskonsa kanssa, jos hänellä ei olisi mitään joukkovoimaa johon vedota, niin mitenkähän homma etenisi...
Tämä nyt ei kaikki ollut välttämättä sinulle siellä, kunhan ryhdyin taas pohdiskelemaan.
Eli seiväs läpäisi keuhkon.
Sellaisesta vammasta ei selviä.
Ja veri vuotaa siinä asennosta olevasta ruumiista vielä.
Erityisesti kun sitä on kertynyt keuhkoihin.
Oikeastaan Johannkesen evankeliumissa on valtava määrä gnostilaisuutta vastaan olevaa tekstiä.
Nimenomaan se että Jeesus tulee lihaksi oli gnostilaisten mielestä kauhistus.
Q lähde ei kuitenkaan ole the Evankeliumi.
Maria Magdaleena oletetaan Jeesuksen puolisikso vain lähimmäs kolmannella vuosisadalla kirjoitetuissa teksteissä, joille on annettu lisä nimenä sen ja sen Evankeliumi.
Ne ovat siis erittääin nuoria ja kristillinen perimätieto ei tunne niiden väitteitä ennen kuin ne ilmestyivät.
Ristiltä muuten ei oteta ketään nopeasti alas.
Ja vielä kun roomalaiset hengittävät niskaan.
Siinä puhutaan toki Johannes Kastajasta mutta ero tehdään siinä jo selväksi.
Ei Johannes puhunut itsestään muuna kuin äänenä, joka huutaa erämaassa ja tasoittaa tietä mahtavalle.
Jeesus ei olisi voinut vaikuttaa jokaiseen elämänsä vaiheeseensa ilman että oli Jumalan poika.
Ihmisenä ja vain ihmisenä hänet oltaisiin kivitetty.
Mikä tämä lukemasi käännäsvirhe voisi olla?
Juutalaiset muodostivat esimerkiksi autiomaan valleuksessaa uskonnon vaikka Jumala itse melkein käveli heidän kanssaan ja oikeasti puhui heille niin että kaikki sen ymmärsivät.
Silti he tekivät itselleen kultaisen sonnin kun vähän alkoi kuumuus haitata.
Tämä on uskonnollista käyttäytymistä missä pyritään tietämään kaikki Jumalasta ja vaikuttamaan Häneen uhrein ja hyvää naamaa näyttäen.
Halu hallita Jumalaa usein johtaa siihen että tehdään jumala omien kätten kautta.
Muista että ei kristinuskoa mielletty uskonnoksi heti.
Se oli osa juutalaisuutta, joka yleisesti mieleltään uskonnoksi.
Usko Jeesukseen oli uskoa. Ei mitään hierarkista suorittamista.
Uskonnollinen ihminen on rituaalien ja omaan itseensä keskittymisessä usein vaarassa hukata Jumalan elämästään.
Ei Jumala minnekään piiloon mene vaan ihminen itse katsoo muualle.
Ei Jeesus tullut kutsumaan uskonnollisia ihmisiä vaan kaikkia.
Jokaista.
Voin kristittynä olla uskonnollinen ja katsoa pelastuksen riippuvan siitä miten itse suositan asioita.
Ei usko ole suoritamista vaan Jumalan armoon luottamista.
Muistaen ettei saa oikeuttaa omia edesottamuksiaan sillä että synnit saa anteeksi.
Jumala kyllä tietää mitä silloin yrittää.
Usko Jeesukseen on uskoa.
Paavali ja monet muut osoittivat juutalaisille että Jeesus on Messias jo kirjoituksia tutkien.
Jeesuksen löytää Vanhasta Testamentista.
Nimenä Jeesus ei ole yleinen minkä tähden ei Hänen nimeään ehkä siinä muodossa mainita.
Olen lukenut useampia kirjoja joissa on sivuttu Jeesuksen, Maria Magdaleenan ja Johannes Kastajan edesottamuksia, joten on mahdoton enää näin vuosien päästä selvittää mistä tarkalleen oli kyse. Osan kirjoista kun lienen myös myynyt jo poiskin.
Mutta hämärä mielikuva menisi siten että juutalaisten omasta versiosta Raamatun VT:ia oli jo tehty käännös (kreikaksi?) siinä vaiheessa kun Jeesus olletikin eli, ja joku lukemistani tahoista esitti että Jeesus on kommentoinut tuollaista myöhempää VT:n käännöstä EIKÄ niitä vanhempia tekstejä joita juutalaisilla jossain vaiheessa on ollut käytössään.
Jos oletetaan että Jeesus on the Jumala, niin kai hän nyt kaikkitietävänä osaisi sanoa asiat niin kuin ne oikeasti ovat, ja eiväthän kaikki VT:n eri versiot voi olla oikeassa jos ne eroavat keskinäisesti toisistaan. Teologit varmaan osaisivat jelppiä että mitä kaikkia näitä VT:n eri versioita on kulloinkin ollut olemassa, kun en teologi ole itse niin joudun aina tyytymään näihin toisen käden tietoihin.
Jokatapauksessa nyt aloitin tällä palstalla suositellun Barbara Thieringin (ekan) kirjan Jeesuksesta. Thiering on akateeminen ja opiskellut teologiaa, joten eiköhän hänen sanomisissaan liene parempaa pontta kuin esim. alunperin taidehistoriaan suuntautuneen Laurence Gardnerin jota aiemmin olen fanittanut.
(Tätä ketjua alkaa muuten olla hirvittävän vaikea seurata. Jouduin ihan summamutikassa arvailemaan onko vastaus juuri minulle ja mihin omaan kommenttiini se oli tarkoitettu.)
Mutta Septuaginta todellakin oli kreikkalainen käännös.
Koineekreikaksi varmaankin käännetty.
Sana voi olla eri mutta kokonaisuus on aina sama.
Pitäisi nyt nähdä nämä väitteet.
Teologi kun olen.
Vanhat tesktit kuitenkin olivat saatavilla.
Jo Qumranin yhteisössä niitä oli myöhemmin suuret määrät.
Luin vähän Thieringia.
Hyvin erikoista tekstiä ja historiallinen konteksti ei oikein tunnu hyvältä.
Väite muista Evankeliumeista ei pidä paikkaansa koska ne ovat erittäin nuoria ja eroavat paljon krisitllisestä perimätiedosta.
Pitää muistaa että Evankeliumit olivat aluksi suullisessa muodossa ja vasta sitten kirjallisessa.
Hän ei selitä hyvin ristiinnaulitsemista ja miten Jeesus olisi voinut selvitä siitä.
Jo verenhukka ruoskimisesta vaikutti asiaan.
Pitäisi tehdä muistiinpanoja aina kun osuu joku mielenkiintoisempi seikka jossain kirjassa eteen... Mutta jos joskus tavoitan uudelleen saman seikan, mainitsen siitä näillä palstoilla. Tältä erää lopettelen ainakin tässä ketjussa; jää nähtäväksi mitä mieltä olen Thieringin kirjoista jälkikäteen. Ehkä niissä on sama vika kuin Laurence Gardnerin kirjoissa: eihän lukija voi tietää että onko se nyt sitten noin tai näin kuin kirjoittaja itse väittää, mikäli perusteellista selvitystä siitä miten lopputulokseen on päästy ei kerrota, tai se ei avaudu lukijalle.
ennen kuin tulin itse uskoon, näin usein hyvin vahvoja painajaisia, joihin liittyivät samankaltaiset elementit kuin sinun unissasi. Niihin sisältyi lisäksi hyvin outo kokemus siitä, että oli hereillä mutta ei voinut liikkua. Oli kuin olisi katsonut itseään ulkopuolelta.
Joka tapauksessa, heräsin eräänä yönä rajuun pakkaseen. Värisin peiton alla, vaikka talossani oli 24 astetta lämmintä. Pelkäsin kuollakseni ja yritin huutaa apua, mutta kehoni ei totellut minua.
Näin itseni makaamassa sängyllä ja katsoin ulos makuuhuoneen ikkunasta. Oli melko valoisa kesäyö, ja näin tumman hahmon "liukumassa" taloni ulkopuolella ikkunan ohi kohti ulko-ovea. Se loisti pimeyttä valoisaan yöhön. Huusin, mene pois ja mitä teet täällä, mutta se jatkoi verkkaista liukumistaan taloni ulkopuolella.
Myöskään kiinni ollut ulko-ovi ei sitä pidätellyt, vaan se tuli sen läpi sisään.
Pakenin yläkertaan ja jouduin taloni katolle. Sieltä näin, kuinka joukko "demonisia" olentoja, mustien luurankojen kaltaisia, joivat paljon viinaa, lauloivat ulkona ryyppylauluja ja hajottivat taloani repien siitä lautoja irti. Se oli niiden tehtävä.
Heräsin ja vapauduin. Kylmyys hävisi ja kello oli noin 4 aamulla.
Sain pian tulla uskoon, ja mietin usein tätä tapahtumaa. Koen erittäin vahvasti, että Jumala selvitti minulle tämän "näyn" merkityksen:
taloni oli vapaa saatanan hengille asuinsijaksi. Ne saattoivat tulla ja mennä kuten halusivat. Kuitenkin niiden tehtävä oli rikkoa elämäni ja saattaa se katkeraan loppuun, kunhan en koskaan ottaisi vastaan Jeesusta. Talo oli minun elämäni, sydämeni. Minä olin kadotetun maan omaisuutta, matkalla kohti tuomiotani.
He ryyppäsivät, koska millään ei ole mitään väliä. He särkevät kotisi, koska se ei ole heille minkään arvoinen. Heidän johtajansa seuraa tilannetta ja tarkastaa aika-ajoin, kuinka hänen apurinsa ovat tehtävänsä hoitaneet. Todellinen sota ja konflikti alkaa, kun ihminen kääntyy Herran Jeesuksen puoleen.
Näin kävi minulle, ja uskoon tulon jälkeen näin pian juuri samoin alkaneen unen/näyn. Kova pakkanen keskellä kesäyötä, en voinut liikkua ja kuitenkin olin hereillä. Ulkona oli sama synkkä hahmo, jonka ilmeettömät kasvot lipuivat taloni ulkopuolella. Nyt se vain ei enää päässyt sisälle. Se hakkasi ovea voimalla, joka olisi kaatanut vaikka veturin. Saranat ja lukot olivat jo pettäneet, mutta jokin piti sitä kiinni sisältä käsin, vaikken sitä nähnyt.
Se oli rakas Jeesus ja puolustaja, jonka Hän oli minun tyköni armossaan lähettänyt, Pyhä Henki.
Uskoon tuloni jälkeen menetin kaiken: ystäväni, välit perheeseeni, vanhempiini ja sisaruksiini katkesivat täysin, eivätkä ole palautuneet. Menetin urani, rahani, opintoni, terveyteni ja joudun nykyisin jatkuvasti pilkan kohteeksi mitä kummallisimmissa paikoissa, se on minun arkipäivääni. En kuulu tänne ihmisten joukkoon.
Mutta se mikä minulla on, vie ikuisuuteen. Minun maallinen majani on halpa ja hauras, mutta minun sieluni on Herramme Jeesuksen nimessä pelastettu, siivottu ja anteeksi annettu. Siihen ei sielunvihollisella ole enää mitään valtaa, sillä se on Jeesuksen nimessä kerta kaikkiaan lyöty.
Kuule tai ole kuulematta. Jumala rakastaa sinua ja on sinusta mustasukkainen. Hän tahtoo pelastaa sinut, ettei menettäisi sinua ikuisiksi ajoiksi. Siksi Hän on sallinut sinun nähdä oman sielusi tilan.
Mitä pitkiin hiuksiin tulee, sinä tiedät, mistä sinut saa aina takaisin synnin tielle. Kiviportaat vievät sinne, mistä ei ole poispääsyä kun tulipalo syttyy. Se on siellä, mihin jumalattoman tie vie.
Viinipensaat ulkona odottavat kokoajaansa, eikä tehtaassatyöskentelyn muodostama ulkokuori poista todellisuutta, joka ihmisen sydämessä asuu.
Rukoilen puolestasi rakas ystävä. Jeesus rakastaa sinua, niinkuin Hän rakasti armossaan myös minua.
Olen kirjoituksissani tuoda esille omaa näkemystäni jälleensyntymästä, joka poikkeaan kirjallisuudessa esiintyvistä teorioista.
Mielestäni se on ihmisen ns.psykologinen perimä ,oka jälleensyntyy, koska se on se joka on syyn ja seurauksen lain alainen (sielu)
Itse persoona ei jälleensynny, vaan sen aiheuttamat syyt ja seuraukset liittyvät tähän sieluun, joka sitten ilmenee tulevaisuudessa, uudessa persoonassa ja nniin edel, niin kauan kuin viimeinen persoona on omalla ymmärryksellään,vapauttanut tämän ketjun ja karma päättyy, ja vapauttaa myös nuo persoonat jotka siihen
ketjuun kuuluvat (sitä voitaisiin kutsua myös viimeisksi ylösnousemuksksi, jota kristiusko toitottaa, mutta väärinymmärrettynä).
En näe unia kuin silloin kun olen esim.lukenut hulimattomasti viestejä näillä palstoilla,niin aivot pyrkivät niitä
unien kautta selvittämään, koska aivot vaativat toimakseen järjestystä, ja tuo unimaailma tavallaan samanlaista
kuin päivä maailma
Esimerkki: jos uskoo johonkin uskontoon tai uskomukseen niin se jälleensyntyminen on melko väistämätöntä. Tavaroiden, kuten ajatusten pitäminen ja omistaminen on merkki siitä, että totuutta ei siellä.
Yksikään ajatuksiin uskoja ei omista totuutta. Totuutta sitäpaitsi ei voi omistaa. Se pitää hylätä, niin silloin totuus tulee luokse.
Lopulta noita yksiä, jotka näyttävät omistavan ajatuksia - heitä ei ole. Eivät he ole elossa.
Elossa on se joka ei ajattele. Haastavaa elottomille? Kyllä se on haastavaa, ja sitä ei pidäkään liikaa kiirehtiä. Elollisuuden ilmentyminen on hyvä olla vaivihkainen ja luonnonmukainen prosessi.
Jos eloton materia laitettaisiin väkisin elämään, niin mitä siitä seuraisi? Epämuodostunut elollinen. Siksi antaa alottoman olla eloton kunnes tajuaa ajatuksettomuuden takaisen elämän, jota elottomat pitävät ei-olemassaolevana. Kyllä se on olemassa, mutta ei sellaisena että sen voisi omistaa tai ajatella. KAIKISTA tavaroista luopuminen on elämä.
Edellinen viesti on siis arjuunalle, tarkoitus on olla pelottelematta ketään ennenaikaisesti uskomuksista luopumiseen. Uskomuksista luopuminen on viimeinen askel, josta seuraa olemassaolo, ja se tapahtuu 1. suuren murheen 2. suuren ilon tai 3. suuren neutraaliuden kautta. Kaikki vievät tyhjyyden yli toiselle rannalle, jota ei voi määritellä. Ehdottomasti se on määrittelemätön / kuvittelematon, mutta tietenkin selkeästi koettavissa ja elettävissä. En puhu mistään muodollisista henkimaailmoista, jotka kuolevat.
On olemassa eritasoisia viittauksia, sinällään hyviä kaikki, ja tämä sisäisistä tavaroista luopumisoppi on "korkein". Oppina se on mitätön niinkuin jälleensyntymisoppi, ateismi, uskonnot, tiede ja teosofia oppeina/ajatusrakennelmina, koska ajatusrakennelmat katoavat joskus. Kaikki opit ovat eritasoisia viittauksia, eivät absoluuttisesti totta.
olet aivan oikeassa,sillä tuo ajaton tyhjyys on koettavissa, silloikose tulee luoksemme, mutta se edellyttää
mielen siällön ajattomuutta, että tuo mielen sisällön aikaan juuttuminen on päättynyt,ja näinollen karman kertymisen päättymistä.
Tuo tyhjyys ja hiljaisuus, ei ole kuollut vaan elävä, ja kun menneisyys tulee nykyhetkeen, eli että ajatus ei kumpua ennään menneisyydestä, vaan alkaa kumpuamaan, tuosta elävästä tyhjyydestä, on sitten eri asia pystyykö ajatuksella ilmaisemaan tuota elävää totuutta, muuten viittaamalla siihen, ja jää sitten kuulijan
asia ymmärtääkö sen, sillä mielentauata saattaa muuttua esteeksi,koska se saattaa olla niin pajon poikkeava totutusta.
Tuota kutsutaan unihalvaukseksi: Herää yöllä, tuntee että asunnossa on pahoja henkiä, eikä voi liikuttaa ruumiinjäseniä....
- Jos olet nuorempi henkilö eli esmes 80-luvulla syntynyt, kyse voi hyvinkin olla edellisestä elämästäsi.
- Tuntemukset voivat tulla sinulle tärkeältä ihmiseltä joka ei välttämättä tällä hetkellä ole ruumiillistunut. Vaikka kokemukset ovat pelottavia, voisi ajatella että tuo henki lähettää niitä mielikuvia jotta "täräyttäisi" sinut hereille materialismista ja saattaisi tietoisuuteesi että kuoleman jälkeen on todellakin yhä elämää...
- Muuten sama kuin edellä, mutta henki tarvitsee apua eikä halua pelotella vain opetusmielessä.
Ja muut saavat sitten murehtia niitä maallisempia vaihtoehtoja kuten epilepsiakohtaukset ja sen sellaiset. Itse keskityn näillä palstoilla enemmän noihin henkisempiin vaihtoehtoihin. Mutta mistään "yliluonnollisesta" ei kannata puhua - kaikki mikä on olemassa on luonnollista, me emme vain tiedä kaikkea olemassaolon mysteereitä vielä. Ehkä joskus toisina aikoina on ollut toisin, shamaanikulttuurissa oli aivan luonnollista tavata henkiä, ainakin jos oli shamaani eikä tavis.
Äkkiseltään tulee mieleen että kosketuskammoa voisi hoitaa lemmikkieläinten avulla. Eläinten kosketusta et varmaankaan pelkää, joten eläinten kanssa askaroiminen voisi olla tervehdyttävää. Noin muuten tarinassasi on paljon elementtejä jotka itselleni ovat tutunoloisia omista menneistä elämistäni, mutta en ala niitä tähän selvittelemään ettei suotta ylikorostu reinkarnaatio selityksenä. Eihän se välttämättä ole se selitys ja tuolla taisi joku sanoa että hänkin on havainnut että kaikki tuntemukset eivät selity nimenomaan _omilla_ muistoilla. Herkkä ihminen helposti samaistuu kaikenlaisiin karmeuksiin, saattaa kokea ne omina kokemuksinaan.
Jeesus-mainokset eivät tässä asiassa auta, ellet sitten koe että Jeesus sopii esittämään elämässäsi jotain symppistä emppistä "Mikko Kuustosta" jonka hahmo auttaa tuoden turvallisuutta ja läheisyyttä. Itselleni eivät miehiset, eikä sen puoleen kyllä naisellisetkaan, IHMIShahmot kauheammin ole koskaan lohtua elämääni tuoneet, enkä toisaalta ole sellaista hakenutkaan siltä suunnalta. Olen kai sen verran pessimisti ihmisten suhteen että mieluummin nautiskelen luonnosta ja saan siltä suunnalta parhaat vibat. Luontoa voisi suositella ja vaikka tuputtaakin kelle hyvänsä! ;)
"Luontoa voisi suositella ja vaikka tuputtaakin kelle hyvänsä! ;)"
Metsällä on parantava vaikutus. Minä kävelen välillä metsässä ja oikein tuntee itsensä vapaaksi. Sääli vain että metsät alkavat olla puuttomia kun kaikki puut kaadetaan nykyään. :-(
Tuo on oikein, sillä tuon luonnon elämä on saamaa elämää kuin mekin,ja tuollaiset vanat aarnipuut, jotka ovat keränneet energiaa satoja vuosia,josta se voi luovuttaa sitä kaikille tarvitsijoille.
Metsien vihreys, kukkien kauneus ja tuoksu,on luonnon rakkautta, ja se antaa sitä kaikille ohikulkijoille,eikä sillä ole muuta annettavaa kuin tuo rakkaudensa
Suosittelisin että menisit käymään paikallisessa mielenterveystoimistossa vähän puhumassa asioista. Rohkeasti vain.
Oletko saanut sieltä apua itsellesi, kun noin suosittelet, luultavasti
Raamattu-osastolla.
Siellä on meitä muitakin vähän ummehtunutta oppia pöllyyttämässä.
Kirkosta eroaminen ei nyt toivosi menetys. Eivät mitkään kirkkokunnat ja uskontokunnat sinänänsä ketään pelasta. Rukoile Taivaan Isää Jeesusken sinua, että olet eronnut kirkosta. Ala lukemaan Raamatusta vaikka Johanneksen evankeliumia ja voit keskustella uskovaisten kanssa. Älä pelkää1 Rukoilen, että saisit nukkua rauhassa ja voisit levollisesti etsiä vastausta näihin iankaikkisuus- ja taivasasioihin. Siunausta!
Ihminen ei elä toista elämää täällä maan päällä. Hän elää vain kerran ja sitten hänellä on edessä iankaikkisuus joko Jumalayhteydessä tai sitten erossa Jumalasta kadotuksessa. Jeesus on ainut tie Jumalan luo, muuta tietä ei sinne voi mennä. Sielunvihollinen on ovela ja saa meidät joskus uneksumaan todelta tuntuvia unia jotka kuitenkin ovat vain valhetta.
Siunausta päivääsi
Jeesus rakastaa sinua suuresti ja on todellinen
en pysty näkemään, haistamaan, maistamaan, kuulemaan tai tuntemaan Jeesusta. Miten voin saada todisteet että on todellinen?
Se tuli ja meni mutta otit sen tähänkin kertaan mukaasi.
Anteeksia anto. Anna itsellesi anteeksia ensinnäkin se, että otit sen tähänkin elämään mukaan.
Anna anteeksia sille miehelle joka oli edellisessä elämässäsi tekijänä.
Muista, että kolikolla on kaksi puolta. Tarkoitan, että on syy ja seuraus. Eikä alkoholi ole koskaan syy.
Tekoa ei yleensä tehdä, jos sille ei anneta aihetta.
Otit sen tähän elämääsi mukaan, koska nyt sinun pitää se puhdistaa.
Sielun läksy joka on osana sinun ylösnousemisprosessiasi.
Anteeksia anto yhdessä valkoisen valon kanssa poistaa ja puhdistaa.
Ilmiön nimi on valemuisto. Se on hyvin tavallinen insestin ja pedofilian uhreilla, jotka eivät pysty muistamaan todellisia kokemuksia. Myös se, miten kyseinen pahuus manifestoituu mielessäsi, on osa prosessia. Todennäköisesti koit tai näit kuvaamallasi pyöräretkellä jotain hyvin samanlaista kuin pahan tai pahojen muistojen yhteydessä. Mielleyhtymä avasi oven alitajuntasi syövereihin, josta demonisi nyt nousevat sinua vainoamaan.
Hyvät ystävät, rohkaiskaa tätä naista menemään psykiatrin vastaanotolle, sen sijaan, että latelette hänelle huuhaa-tarinoita yliluonnollisesta. On todella surullista lukea näitä harhaanjohtavia viestejänne.