Lamppujen kieltäminen

Vaikka heittosi olikin ehkä osin vitsiluonteinen, niin kannatan käräjöintiä silti!

EU:n hehkulamppukieltopäätös on ääliömäisyyden huipentuma, eikä loppujen lopuksi säästä läheskään niin paljon ENERGIAA kuin viherpiipertäjät ovat märissä päiväunissaan uneksineet. SÄHKÖNkulutukseen ongelmajätelamppujen käyttäminen voi vaikuttaa vähentävästi, mutta paljon vähemmän vaikutusta on ENERGIANkulutukseen, kun huomioidaan lisääntynyt lämmitystarve.

ääliönpaljastaja kirjoitti:

Vaikka heittosi olikin ehkä osin vitsiluonteinen, niin kannatan käräjöintiä silti!

EU:n hehkulamppukieltopäätös on ääliömäisyyden huipentuma, eikä loppujen lopuksi säästä läheskään niin paljon ENERGIAA kuin viherpiipertäjät ovat märissä päiväunissaan uneksineet. SÄHKÖNkulutukseen ongelmajätelamppujen käyttäminen voi vaikuttaa vähentävästi, mutta paljon vähemmän vaikutusta on ENERGIANkulutukseen, kun huomioidaan lisääntynyt lämmitystarve.

Lue lisää

Niin kuinka paljon se lämmitystarve lisääntyy koko EU:n alueella verrattuna energiansäästöön valaistuksessa?

Onko parempi heittää valtavat määrät hehkulamppuja kaatopaikalle, kierrätykseen päätyneistä energiansäästölampuista saadaan suurin osa uusiokäyttöön kierrätyksen ansiosta.

Valovirta kirjoitti:

Niin kuinka paljon se lämmitystarve lisääntyy koko EU:n alueella verrattuna energiansäästöön valaistuksessa?

Onko parempi heittää valtavat määrät hehkulamppuja kaatopaikalle, kierrätykseen päätyneistä energiansäästölampuista saadaan suurin osa uusiokäyttöön kierrätyksen ansiosta.

Lue lisää

"Niin kuinka paljon se lämmitystarve lisääntyy koko EU:n alueella verrattuna energiansäästöön valaistuksessa?"

Olenkohan väsynyt tai jotain, mutta en ymmärrä kysymystä. Voisitko muotoilla sen jotenkin toisin, kiitos.

Mitä tulee ongelmajätelamppuihin, niin otaksun, että niistä hyvin merkittävä, ellei jopa valtaosa tulee päätymään muualle kuin oikeanlaiseen kierrätykseen. Lamppujen lasit hajoavat viimeistään silloin, kun lamput pudotetaan kierrätyspönttöön. Olen omin silmin nähnyt, kuinka ongelmajätekeräyspisteen loisteputkipöntössä JOKA AINOA putki ja säästölamppu olivat rikki. Että sellaista ympäristönsuojelua...

Ei "säästölamput" säästä kuin suoranaisesti käyttäjän sähköä, jos lämmitys on vaikkapa kaukolämpöä. Sitäpaitsi, kaukolämpöäkin kuluu nyt enemmän, ja laskun maksavat tietenkin talon asukkaat. Se siitäkin säästämisestä. Lähden (sähkö)saunaan, morjens.

ääliönpaljastaja kirjoitti:

"Niin kuinka paljon se lämmitystarve lisääntyy koko EU:n alueella verrattuna energiansäästöön valaistuksessa?"

Olenkohan väsynyt tai jotain, mutta en ymmärrä kysymystä. Voisitko muotoilla sen jotenkin toisin, kiitos.

Mitä tulee ongelmajätelamppuihin, niin otaksun, että niistä hyvin merkittävä, ellei jopa valtaosa tulee päätymään muualle kuin oikeanlaiseen kierrätykseen. Lamppujen lasit hajoavat viimeistään silloin, kun lamput pudotetaan kierrätyspönttöön. Olen omin silmin nähnyt, kuinka ongelmajätekeräyspisteen loisteputkipöntössä JOKA AINOA putki ja säästölamppu olivat rikki. Että sellaista ympäristönsuojelua...

Ei "säästölamput" säästä kuin suoranaisesti käyttäjän sähköä, jos lämmitys on vaikkapa kaukolämpöä. Sitäpaitsi, kaukolämpöäkin kuluu nyt enemmän, ja laskun maksavat tietenkin talon asukkaat. Se siitäkin säästämisestä. Lähden (sähkö)saunaan, morjens.

Lue lisää

"Olenkohan väsynyt tai jotain, mutta en ymmärrä kysymystä. Voisitko muotoilla sen jotenkin toisin, kiitos."

On totta, että Suomessa energiansäästölamppujen käytöstä ei ole niin suurta hyötyä kuin lämpimissä maissa. Mutta hyötyä on täälläkin. Kielto kuitenkin on koko EU:n laajuinen, joten sen hyötyäkin pitäisi ajatella koko alue huomioiden eikä vain Suomi. Kukaan ei ole sanonut, että asetus on järjetön koko EU:n alueella. Jos Suomelle olisi pitänyt myöntää erivapaus hehkulampuille, olisiko se reilua naapurimaita kohtaan ja mihin pitäisi vetää raja? Sitäkään ei ole kukaan sanonut. Tuijotetaan vain omaa napaa eikä ajatella kokonaisuutta?

Ei ne lampun lasit ihan niin helpolla hajoa, eikä niitä ole tarkoitus pudotella korkealta.

"Ei "säästölamput" säästä kuin suoranaisesti käyttäjän sähköä, jos lämmitys on vaikkapa kaukolämpöä. Sitäpaitsi, kaukolämpöäkin kuluu nyt enemmän, ja laskun maksavat tietenkin talon asukkaat. Se siitäkin säästämisestä."

Jos sähköllä lämmittäminen olisi järkevämpää kuin kaukolämmöllä, mitä järkeä on rakentaa koko kaukolämpöverkkoa? Eikö koko talon lämmitys kannattaisi hoitaa hehkulampuilla? Ei tarvitsisi kärsiä pimeydestä kuten nyt yleensä hehkulampputaloissa.

Ihan ensin!!!!!!!!!!!!!
Minua ei kiinnosta höläyksen pöläystä lamppujen huonetta lämmittävä vaikutus, pysykää aiheessa, kiitos.

Se varastoon ostaminen on tullut jo mieleen, ja sen ilmeisesti aion tehdäkin.
Mutta , mutta.
Laava- ja Glitterlampuissa polttimot poksahtelee aika lyhyin väliajoin, ja se on ihan ko. koristeiden ominaisuus, eli niitä pitää varastoida enemmänkin.

Kattokruunussa on 18 pienintä halogeenipolttimoa, ja 3 vuoden aikana niistä on poksahtanut 2, ja nekin heti alkuun. Siis maanantaikappaleita. Kruunussa vain yksikin palanut polttimo paistaa silmään kuin syylä Charlize Theronin nenässä.
Eli niitä pitää ostaa tyyliin 50 kpl, ja eivät muuten anna paljousalennuksia tavalliselle ostajalle.

Eileen Grayn lampussa on n.70-80 cm pitkä putkilamppu. Näyttää ihan neonputkelta, mutta on tavallinen "lankalamppu". Ja kiinittyy sivulta, ei päistä. Sellainen on poksahtanut kerran ja uuden saaminen oli 2v sitten jo vaikeaa, piti tilata.
Miten mahtaa olla tulevaisuudessa?

Ja miten mahtaa muuten museovirasto suhtautua lamppukieltoon?
Ainakin Suurkirkossa, Eduskuntatalossa ja muutamissa muissa suojelluissa kohteissa näkyy erikoismuotoiltuja lamppuja, missä polttimon muoto on olennainen osa koko valaisinta.

Mahtaa olla vekkulin näköistä kun Valtiosalin kruunuihin asennetaan niitä säästökiemuroita vanhojen pötkyläpolttimoiden tilalle

Laava-ja Glitterlampuissa on ns.tavalliset lamput. Toisessa pieni kohdelamppu, kanta E14, toisessa lamppu joka on kuin pienoismalli isosta polttimosta, kanta E14 .
Joissakin kaupoissa hyllynreunassa lukee "mainoslamppu" . Niitä on sekä kirkkaina että värillisinä.
Ongelma vaan on se että lamppu saa olla max 25w. Kuumeneminen saa laavan ja glitternesteen liikkeelle.
Jos lamppu on tehokkaampi, valaisimen runko kuumenee polttavan kuumaksi ja varsinkin laava alkaa mennä piloille.
Kyllä minä tiedän varsin hyvin että ko.valaisimet ovat koristeita, eli eivät mitenkään tärkeitä.
Mutta kun jo lapsesta lähtien (1960 luvulla) sellaisia himoitsi eikä silloin saanut, ovat ne nyt eräällä tavalla rakkaita.

Tuo halogeenien kohdalla tehty virhe kuvaa hyvin koko lamppusotkua. Pelkkää virhettä koko soppa mutta poliitikonpellet eivät voi tunnustaa omaa töppäystään.

Design on pyhä kirjoitti:

Laava-ja Glitterlampuissa on ns.tavalliset lamput. Toisessa pieni kohdelamppu, kanta E14, toisessa lamppu joka on kuin pienoismalli isosta polttimosta, kanta E14 .
Joissakin kaupoissa hyllynreunassa lukee "mainoslamppu" . Niitä on sekä kirkkaina että värillisinä.
Ongelma vaan on se että lamppu saa olla max 25w. Kuumeneminen saa laavan ja glitternesteen liikkeelle.
Jos lamppu on tehokkaampi, valaisimen runko kuumenee polttavan kuumaksi ja varsinkin laava alkaa mennä piloille.
Kyllä minä tiedän varsin hyvin että ko.valaisimet ovat koristeita, eli eivät mitenkään tärkeitä.
Mutta kun jo lapsesta lähtien (1960 luvulla) sellaisia himoitsi eikä silloin saanut, ovat ne nyt eräällä tavalla rakkaita.

Tuo halogeenien kohdalla tehty virhe kuvaa hyvin koko lamppusotkua. Pelkkää virhettä koko soppa mutta poliitikonpellet eivät voi tunnustaa omaa töppäystään.

Lue lisää

Kirjoitat: Kyllä minä tiedän varsin hyvin että ko.valaisimet ovat koristeita, eli eivät mitenkään tärkeitä.

Niin ovat Valtiosalin kristallikruunutkin pelkkiä koristeita. Onhan niillä valaisimenkin funktio hiukan enemmän kuin sinun valaisimilla, mutta olisihan Valtiosalin valaistuskin saatu riittäväksi vaikka halvimmilla loisteputkivalaisimilla kattoon asennettuna kuten halpahallissa :)

Sinun valaisimet ovat sinun kodissasi tärkeitä ja Valtiosalin kruunut sille tilalle tärkeitä. Ei mitään periaatteellista eroa. "Koristeet" ovat olennaisia. Ajattele mitä tahansa tilaa josta otetaan kaikki koristeellisuus pois. Jokaisesta tulisi karmea paikka. Sivistys vaatii muodon ja kauneuden huomioon ottamista. Tekniikan tulee olla elämässä palvelija, ei määrääjä. Pidä asuntosi tasosta kiinni.

Mielestäni olet oikeassa kun arvostelet lamppusotkua. Siinä asiassa on annettu tekniikan yksityiskohtien määrätä elämää. Samaan energiansäästön lopputulokseen olisi päässyt järkevämmälläkin tavalla, ja silloin olisi saatu kansakin paremmin mukaan.

Silti, mene kauppaan ja keskustele tilanteestasi. Sieltä joka tapauksessa joudut ostamaan lamppusi. Voi olla ettei ongelmasi ole niin iso kuin miltä aluksi näyttää, mutta oikea tieto rauhoittaa.

Design on pyhä kirjoitti:

Laava-ja Glitterlampuissa on ns.tavalliset lamput. Toisessa pieni kohdelamppu, kanta E14, toisessa lamppu joka on kuin pienoismalli isosta polttimosta, kanta E14 .
Joissakin kaupoissa hyllynreunassa lukee "mainoslamppu" . Niitä on sekä kirkkaina että värillisinä.
Ongelma vaan on se että lamppu saa olla max 25w. Kuumeneminen saa laavan ja glitternesteen liikkeelle.
Jos lamppu on tehokkaampi, valaisimen runko kuumenee polttavan kuumaksi ja varsinkin laava alkaa mennä piloille.
Kyllä minä tiedän varsin hyvin että ko.valaisimet ovat koristeita, eli eivät mitenkään tärkeitä.
Mutta kun jo lapsesta lähtien (1960 luvulla) sellaisia himoitsi eikä silloin saanut, ovat ne nyt eräällä tavalla rakkaita.

Tuo halogeenien kohdalla tehty virhe kuvaa hyvin koko lamppusotkua. Pelkkää virhettä koko soppa mutta poliitikonpellet eivät voi tunnustaa omaa töppäystään.

Lue lisää

Hehkulampun saa kestämään moninkertaisen ajan sopivasti himmentämällä. Jos tarvitset 25 wattia lämmitystä laavalampussa, käytäkin 40-wattista ja himmennä. Minä voin tehdä mittaukset sen suhteen, paljonko pitää tehollisjännitteen olla, jotta 40w-lamppu palaa 25 watin teholla. Ongelma vaan tulee siinä, että sinun pitäisi pystyä mittaamaan himmentimen antama pätkitty jännite oikein. Tavallinen yleismittari kun ei näytä oikein. Pitää olla todellisen tehollisarvon näyttävä mittari.

Toinen vaihtoehto on, että himmennät näppituntumalla. Aluksi reilusti, ettei mene liian kuumaksi, ja vähitellen lisäät himmentimestä kirkkautta. Pitäisi tunnustella lämmön määrää, koska 25 wattiin himmennetty 40-wattinen ei anna yhtä paljon valoa kuin täysillä palava 25-wattinen. Tämä johtuu lampun hyötysuhteen putoamisesta.

Uskallan ennustaa ainakin nelinkertaista elinikää 25 wattiin himmennetylle 40-wattiselle, mutta tarkemmat virta- ja jännitemittaukset toki tarkentavat arviota. Arvioin, että 180 volttia RMS menee lähelle sitä kahtakymmentäviittä wattia.

Bilteman ja Clas Ohlsonin valikoimissa on useita erilaisia himmentimiä joista valita. Mallit löytyvät nettikuvastoistakin.Tuossa eräs sopiva Biltemasta: Tuotenro 35497: http://www.biltema.fi/osteri/data/webpics_all/Web images Sorted/35/huge/35-497_h.jpg
Hinta 4,99€

Design on pyhä kirjoitti:

Laava-ja Glitterlampuissa on ns.tavalliset lamput. Toisessa pieni kohdelamppu, kanta E14, toisessa lamppu joka on kuin pienoismalli isosta polttimosta, kanta E14 .
Joissakin kaupoissa hyllynreunassa lukee "mainoslamppu" . Niitä on sekä kirkkaina että värillisinä.
Ongelma vaan on se että lamppu saa olla max 25w. Kuumeneminen saa laavan ja glitternesteen liikkeelle.
Jos lamppu on tehokkaampi, valaisimen runko kuumenee polttavan kuumaksi ja varsinkin laava alkaa mennä piloille.
Kyllä minä tiedän varsin hyvin että ko.valaisimet ovat koristeita, eli eivät mitenkään tärkeitä.
Mutta kun jo lapsesta lähtien (1960 luvulla) sellaisia himoitsi eikä silloin saanut, ovat ne nyt eräällä tavalla rakkaita.

Tuo halogeenien kohdalla tehty virhe kuvaa hyvin koko lamppusotkua. Pelkkää virhettä koko soppa mutta poliitikonpellet eivät voi tunnustaa omaa töppäystään.

Lue lisää

Minulla sattuu olemaan 40-wattisia, 230-volttisia "Pirkka" -merkkisiä E14-kantaisia mainoslamppuja (oletan valmistajaksi Osramin), ja tein mittauksia himmennetyyn tehoon liittyen:

Kun himmentimeltä (minulla on [muunmuassa] juuri se Bilteman himmennin johon linkitin) tulee lampulle 170 volttia tehollisjännitettä, niin tehollinen lampulle menevä virta on 147 milliampeeria. Luvut kertomalla päädytään 24,99, eli käytännössä 25 wattiin. Säätimen osoitin osoittaa niin, että pienimmästä pallosta lukien säätöosoitin on seitsemännen ja kahdeksannen pallon puolivälin yli, nippanappa. Mittauksen aikana verkkojännite töpselissä oli 238 volttia. Jos sinulla on vähemmän (sen voi mitata tavallisellakin yleismittarilla), joudut kääntämään nuppia myötäpäivään hiukan lisää.
Koska säätöpotentiometreissä voi olla pieniä yksilövaihteluja, nupin asento voi sinulla olla hieman eri paikassa, kun ulos tulee se 170V.

170 volttia RMS on -26% verkon virallisesta jännitteestä, joka on 230V. Noin alhaisella jännitteellä poltettaessa lampun kesto on todennäköisesti enemmän kuin nelinkertainen. Tuo tuhannen tunnin lamppu saattaakin toimia vaikkapa 5000 tuntia.
Mittari, jota käytin mittauksissa, on Fluke 177:
http://www.fluke.fi/comx/show_product.aspx?locale=fifi&pid=29983
Ole hyvä. ;)

himmennysmittailija kirjoitti:

Minulla sattuu olemaan 40-wattisia, 230-volttisia "Pirkka" -merkkisiä E14-kantaisia mainoslamppuja (oletan valmistajaksi Osramin), ja tein mittauksia himmennetyyn tehoon liittyen:

Kun himmentimeltä (minulla on [muunmuassa] juuri se Bilteman himmennin johon linkitin) tulee lampulle 170 volttia tehollisjännitettä, niin tehollinen lampulle menevä virta on 147 milliampeeria. Luvut kertomalla päädytään 24,99, eli käytännössä 25 wattiin. Säätimen osoitin osoittaa niin, että pienimmästä pallosta lukien säätöosoitin on seitsemännen ja kahdeksannen pallon puolivälin yli, nippanappa. Mittauksen aikana verkkojännite töpselissä oli 238 volttia. Jos sinulla on vähemmän (sen voi mitata tavallisellakin yleismittarilla), joudut kääntämään nuppia myötäpäivään hiukan lisää.
Koska säätöpotentiometreissä voi olla pieniä yksilövaihteluja, nupin asento voi sinulla olla hieman eri paikassa, kun ulos tulee se 170V.

170 volttia RMS on -26% verkon virallisesta jännitteestä, joka on 230V. Noin alhaisella jännitteellä poltettaessa lampun kesto on todennäköisesti enemmän kuin nelinkertainen. Tuo tuhannen tunnin lamppu saattaakin toimia vaikkapa 5000 tuntia.
Mittari, jota käytin mittauksissa, on Fluke 177:
http://www.fluke.fi/comx/show_product.aspx?locale=fifi&pid=29983
Ole hyvä. ;)

Lue lisää

Kiitos himmennysmittaajalle.
En ole koskaan edes ajatellut että laava- ja Glitterlamppuihin voisi tehdä tempun noin kuin ehdotit.
Olen aina olettanut että lamppu poksahtaa koska lampun runko ja pullo sulkevat polttimon tiiviisti sisäänsä, eli tuuletusta ei ole. Valaisin kuumenee normikäytössäkin yllättävän kuumaksi, ja juuri tuo kuumuus saa nesteen elämään.
Täytynee kokeilla.

Yhdessä vastauksessa mainitusta halogeenilampusta voin sanoa että ei toimi, tai toimisi varmaan mutta valaisimen runko on niin ahdas ettei mistään ole löytynyt sinne mahtuvaa halogeenia.

Design on pyhä kirjoitti:

Laava-ja Glitterlampuissa on ns.tavalliset lamput. Toisessa pieni kohdelamppu, kanta E14, toisessa lamppu joka on kuin pienoismalli isosta polttimosta, kanta E14 .
Joissakin kaupoissa hyllynreunassa lukee "mainoslamppu" . Niitä on sekä kirkkaina että värillisinä.
Ongelma vaan on se että lamppu saa olla max 25w. Kuumeneminen saa laavan ja glitternesteen liikkeelle.
Jos lamppu on tehokkaampi, valaisimen runko kuumenee polttavan kuumaksi ja varsinkin laava alkaa mennä piloille.
Kyllä minä tiedän varsin hyvin että ko.valaisimet ovat koristeita, eli eivät mitenkään tärkeitä.
Mutta kun jo lapsesta lähtien (1960 luvulla) sellaisia himoitsi eikä silloin saanut, ovat ne nyt eräällä tavalla rakkaita.

Tuo halogeenien kohdalla tehty virhe kuvaa hyvin koko lamppusotkua. Pelkkää virhettä koko soppa mutta poliitikonpellet eivät voi tunnustaa omaa töppäystään.

Lue lisää

Minun Mathmosissani pitää ainakin olla juuri nimenomaan 40W "mainoslamppu". Ei toimi pienemmällä kun ei kuumene tarpeeksi. Laavalamppu on 8 vuotta vanha ja vielä ei ole kertaakaan joutunut polttimoa vaihtamaan. Ei tosin ole päivittäisessä käytössä. Vielähän noita polttimoita saa, joten kun ostaa niitä varastoon vaikka 10, niin pitäisi olla 80 vuodeksi lamppuja tuohon.

Design on Pyhä kirjoitti:

Kiitos himmennysmittaajalle.
En ole koskaan edes ajatellut että laava- ja Glitterlamppuihin voisi tehdä tempun noin kuin ehdotit.
Olen aina olettanut että lamppu poksahtaa koska lampun runko ja pullo sulkevat polttimon tiiviisti sisäänsä, eli tuuletusta ei ole. Valaisin kuumenee normikäytössäkin yllättävän kuumaksi, ja juuri tuo kuumuus saa nesteen elämään.
Täytynee kokeilla.

Yhdessä vastauksessa mainitusta halogeenilampusta voin sanoa että ei toimi, tai toimisi varmaan mutta valaisimen runko on niin ahdas ettei mistään ole löytynyt sinne mahtuvaa halogeenia.

Lue lisää

"Yhdessä vastauksessa mainitusta halogeenilampusta voin sanoa että ei toimi, tai toimisi varmaan mutta valaisimen runko on niin ahdas ettei mistään ole löytynyt sinne mahtuvaa halogeenia"

Hehkulampun korvaavat halogeenit ovat tismalleen hehkulampun kokoisia. Niissä siis on perinteinen hehkulampun ulkokupu, mutta sisällä on halogeenipolttimo. Tehoja on esim. 18, 28, 42, 52, 70 ja 105 W. Jos esim 25 W hehkulampun korvaa 28 W halogeenilla, teho kasvaa 12 % eli hyvin vähän.

Design on Pyhä kirjoitti:

Kiitos himmennysmittaajalle.
En ole koskaan edes ajatellut että laava- ja Glitterlamppuihin voisi tehdä tempun noin kuin ehdotit.
Olen aina olettanut että lamppu poksahtaa koska lampun runko ja pullo sulkevat polttimon tiiviisti sisäänsä, eli tuuletusta ei ole. Valaisin kuumenee normikäytössäkin yllättävän kuumaksi, ja juuri tuo kuumuus saa nesteen elämään.
Täytynee kokeilla.

Yhdessä vastauksessa mainitusta halogeenilampusta voin sanoa että ei toimi, tai toimisi varmaan mutta valaisimen runko on niin ahdas ettei mistään ole löytynyt sinne mahtuvaa halogeenia.

Lue lisää

"Olen aina olettanut että lamppu poksahtaa koska lampun runko ja pullo sulkevat polttimon tiiviisti sisäänsä, eli tuuletusta ei ole. Valaisin kuumenee normikäytössäkin yllättävän kuumaksi, ja juuri tuo kuumuus saa nesteen elämään."

Kysyit ja vastasit itsellesi. :) Jos lamppu suljettaisiin ja eristettäisiin äärimmäisen tehokkaasti niin, ettei lämpö pääsisi poistumaan, hehkulangan lämpötila nousisi ennenpitkää liian kuumaksi ja palaisi poikki. Mutta nythän lämpö siirtyy siihen nesteeseen jolloin lamppu samalla jäähtyy.

Jos valaisimessa lampun tehorajoitus on sen 25 wattia, mutta sellaisia lamppuja ei ole etkä niitä enää löydä, voit tosiaan himmentää 40-wattisen palamaan 25 watin teholla kuten kerroin. Säädä tehollisjännite luotettavasti 170:n volttiin niin se on siinä. :)

UUSI IDEA JA LISÄMITTAUS: koska sinulla ei varmaankaan ole Fluken (kallista) yleismittaria jolla mitata oikein, sain uuden idean. Minulla on myös Bilteman halpa, noin kympin hintainen yleismittari, joka EI osaa mitata himmentimen antamia jännitteitä oikein. Tuollainen mittari: "Tuotenro 15133"
http://www.biltema.fi/osteri/data/webpics_all/Web images Sorted/15/huge/15-133_h.jpg

Kun äsken säädin jälleen sen 40-wattisen mainoslampun jännitteen 170:n volttiin oikein näyttävällä Flukella, Bilteman mittarin mielestä jännitettä oli ------> 125 VOLTTIA !

himmennysmittailija kirjoitti:

"Olen aina olettanut että lamppu poksahtaa koska lampun runko ja pullo sulkevat polttimon tiiviisti sisäänsä, eli tuuletusta ei ole. Valaisin kuumenee normikäytössäkin yllättävän kuumaksi, ja juuri tuo kuumuus saa nesteen elämään."

Kysyit ja vastasit itsellesi. :) Jos lamppu suljettaisiin ja eristettäisiin äärimmäisen tehokkaasti niin, ettei lämpö pääsisi poistumaan, hehkulangan lämpötila nousisi ennenpitkää liian kuumaksi ja palaisi poikki. Mutta nythän lämpö siirtyy siihen nesteeseen jolloin lamppu samalla jäähtyy.

Jos valaisimessa lampun tehorajoitus on sen 25 wattia, mutta sellaisia lamppuja ei ole etkä niitä enää löydä, voit tosiaan himmentää 40-wattisen palamaan 25 watin teholla kuten kerroin. Säädä tehollisjännite luotettavasti 170:n volttiin niin se on siinä. :)

UUSI IDEA JA LISÄMITTAUS: koska sinulla ei varmaankaan ole Fluken (kallista) yleismittaria jolla mitata oikein, sain uuden idean. Minulla on myös Bilteman halpa, noin kympin hintainen yleismittari, joka EI osaa mitata himmentimen antamia jännitteitä oikein. Tuollainen mittari: "Tuotenro 15133"
http://www.biltema.fi/osteri/data/webpics_all/Web images Sorted/15/huge/15-133_h.jpg

Kun äsken säädin jälleen sen 40-wattisen mainoslampun jännitteen 170:n volttiin oikein näyttävällä Flukella, Bilteman mittarin mielestä jännitettä oli ------> 125 VOLTTIA !

Lue lisää

Tuo ehdottamani kaksipaikkainen kytkimellä varustettu haarapistorasia EI SOVI (kokeilin juuri) yhteen tuon kyseisen himmentimen kanssa. Sen sijaan tuotenumero 35-0017 sopii -kokeilin juuri että sopii (minulla on käytössä monenlaisia tuon sortin haaroittimia, siksi kokeilut käyvät niin nopeasti).

Siis tarvitsetkin tuollaisen:
http://www.biltema.fi/osteri/data/webpics_all/Web images Sorted/35/huge/35-0017_h.jpg

Se ensin ehdottamani kaksipaikkainen kytkinmalli on sellainen, että haaroitin peittää himmentimen säätönupin alleen, ja sehän ei käy.

40W... kirjoitti:

Minun Mathmosissani pitää ainakin olla juuri nimenomaan 40W "mainoslamppu". Ei toimi pienemmällä kun ei kuumene tarpeeksi. Laavalamppu on 8 vuotta vanha ja vielä ei ole kertaakaan joutunut polttimoa vaihtamaan. Ei tosin ole päivittäisessä käytössä. Vielähän noita polttimoita saa, joten kun ostaa niitä varastoon vaikka 10, niin pitäisi olla 80 vuodeksi lamppuja tuohon.

Lue lisää

Myös minun lamppuni ovat alkuperäiset Mathmosit.
Toinen on malli Telstar (raketin näköinen) ja toinen on pienempi versio siitä ihan ensimmäisestä laavalampusta. Pullo-osat ovat samat eli vaihdettavissa.
Runko-osa on molemmissa niin ahdas että jopa polttimon vaihtaminen on hankalaa, koska siitä ei meinaa saada otetta.
Sekä rungon sisällä että myyntilaatikossa oli varoitus wattiteholtaan liian suuresta polttimosta.
Se isompi, ihan ensimmäinen versio varmaankin tarvitsee isomman lampun.

Ja niistä halogeeneistä, empä ole vielä löytänyt tarpeeksi pientä korvaavaa polttimoa, ehkä joskus onnistuu.
Ei niitä pieniä, tavallisiakaan lamppuja löydy ihan joka marketista.

hehku ja energiansäästö lampuista:aamulehti,teema,lamppukoe.

Design on Pyhä kirjoitti:

Myös minun lamppuni ovat alkuperäiset Mathmosit.
Toinen on malli Telstar (raketin näköinen) ja toinen on pienempi versio siitä ihan ensimmäisestä laavalampusta. Pullo-osat ovat samat eli vaihdettavissa.
Runko-osa on molemmissa niin ahdas että jopa polttimon vaihtaminen on hankalaa, koska siitä ei meinaa saada otetta.
Sekä rungon sisällä että myyntilaatikossa oli varoitus wattiteholtaan liian suuresta polttimosta.
Se isompi, ihan ensimmäinen versio varmaankin tarvitsee isomman lampun.

Ja niistä halogeeneistä, empä ole vielä löytänyt tarpeeksi pientä korvaavaa polttimoa, ehkä joskus onnistuu.
Ei niitä pieniä, tavallisiakaan lamppuja löydy ihan joka marketista.

Lue lisää

Juu, minulla on tuo Astro eli isompi malli. Varmaankin se sitten vaatii tehokkaamman lampun kun nuo pienempipulloiset Astro Babyt ja Telstarit.

Jos valaisin ei ole suunniteltu toimimaan kynttilän avulla, ei sitä kannata palovaaran vuoksi kokeilla. Jos lasi särkyy, mikä on ihan mahdollista, neste voi syttyä palamaan (en tiedä, mitä aineita siinä käytetään).
Pahimmillaan aine voi olla hyvinkin tulenarkaa ja käsissäsi on palopommi.

Jos kokeilet tuota kotonasi, varaa viereen kuuden kilon oikea jauhesammutin. Hiilidioksidisammutinkin voi toimia, ellei jokin kytemään kykenevä materiaali syty. CO2-sammutin ei sammuta luotettavasti puu, kangas, paperi ym. -paloja, koska aine voi syttyä uudelleen. Myös kalvovaahtosammutin on hyvä sijoitus. Osta vaikka 6-litrainen Presto, jossa on korkeat sammutusluokitukset. 13A ei enää ole nykyaikaa. Pitää valita joku 27A 183B -luokiteltu tai parempi.

Noita mainoslamppuja myydään yhäkin, mutta kirkkaalla lasikuvulla. Tuurilla saatat löytää vielä mattapintaisia jostakin.

Kyllä se on niin, että jos puoli litraa palavaa nestettä/vahaa valuu syttyneenä vaikka matolle, asuntosi palaa, ellet itse pysty tekemään alkusammutusta. Jos palokunnan saapumiseen menee 10 minuuttua, huone on jo täyden palamisen vaiheessa ja lämpötila siinä tuhannen asteen paikkeilla. Mieti sitä.

himmennysmittailija kirjoitti:

Jos valaisin ei ole suunniteltu toimimaan kynttilän avulla, ei sitä kannata palovaaran vuoksi kokeilla. Jos lasi särkyy, mikä on ihan mahdollista, neste voi syttyä palamaan (en tiedä, mitä aineita siinä käytetään).
Pahimmillaan aine voi olla hyvinkin tulenarkaa ja käsissäsi on palopommi.

Jos kokeilet tuota kotonasi, varaa viereen kuuden kilon oikea jauhesammutin. Hiilidioksidisammutinkin voi toimia, ellei jokin kytemään kykenevä materiaali syty. CO2-sammutin ei sammuta luotettavasti puu, kangas, paperi ym. -paloja, koska aine voi syttyä uudelleen. Myös kalvovaahtosammutin on hyvä sijoitus. Osta vaikka 6-litrainen Presto, jossa on korkeat sammutusluokitukset. 13A ei enää ole nykyaikaa. Pitää valita joku 27A 183B -luokiteltu tai parempi.

Noita mainoslamppuja myydään yhäkin, mutta kirkkaalla lasikuvulla. Tuurilla saatat löytää vielä mattapintaisia jostakin.

Kyllä se on niin, että jos puoli litraa palavaa nestettä/vahaa valuu syttyneenä vaikka matolle, asuntosi palaa, ellet itse pysty tekemään alkusammutusta. Jos palokunnan saapumiseen menee 10 minuuttua, huone on jo täyden palamisen vaiheessa ja lämpötila siinä tuhannen asteen paikkeilla. Mieti sitä.

Lue lisää

Laavalampun neste ei syty palamaan. Ainetta on testattu jo 1960 luvulta lähtien.
Jos pullo särkyy sotku on kylläkin helvetillinen.

Kuten tässäkin ketjussa on tätä "ongelmaa" jo käsitelty vaikka kuinka paljon, niin mikset osta niitä lamppuja varastoon kun niitä nyt vuosia vielä ainakin saa?

Larry the Chef kirjoitti:

Laavalampun neste ei syty palamaan. Ainetta on testattu jo 1960 luvulta lähtien.
Jos pullo särkyy sotku on kylläkin helvetillinen.

En tiennyt, ettei kyseinen aine pala. Muuten kyllä vinkkini palontorjunnasta pätevät. :)

varastoon... kirjoitti:

Kuten tässäkin ketjussa on tätä "ongelmaa" jo käsitelty vaikka kuinka paljon, niin mikset osta niitä lamppuja varastoon kun niitä nyt vuosia vielä ainakin saa?

Miten olisi vaikka sellainen selitys, että täytyy näkkileivän päälle saada vähän voita ja muutakin!!