Mahtiharjoitus rajan takana
Raimo Viirret
Venäjän suurin sotaharjoitus Ladoga 2009 päättyi reilu viikko sitten Luoteis-Venäjällä. Laatokalle nimetyn harjoituksen tähtäimessä oli valtiotieteen tohtori Esa Seppäsen mukaan Venäjän taloudellisten intressien suojeleminen ja erityisesti tulevan Itämeren kaasuputken turvaaminen.
Arviossaan Seppänen nojaa venäläisiin lähteisiin. Samanlaisia tulkintoja tehtiin harjoituksen alkaessa elokuussa yleisemminkin Suomessa ja Ruotsissa. Elokuun 10 päivästä syyskuun 28:enteen kestäneen harjoituksen toiminta-alue oli harvinaisen laaja: 1 500 kilometriä pitkä ja 300 kilometriä leveä kaistale Barentsinmereltä Suomenlahdelle.
Seppänen esitelmöi keskiviikkoiltana Kajaanissa Kainuun UKK-seuran tilaisuudessa. Seppänen on myös everstiluutnantti evp ja entinen presidentti Urho Kekkosen adjutantti. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja Suomen ja Venäjän suhteista ja venäläisestä ajattelutavasta.
Seppäsen mukaan kaasuputkihanke on ehdottomasti myös ulko-, turvallisuus ja sotilaspolitiikkaa, eikä Suomellekaan pelkkä ympäristökysymys.
Venäjän suurin harjoitus
Harjoitukseen osallistuivat kaikki Leningradin sotilasalueen joukot, joita tukemaan tuotiin useita yksikköjä Siperian sotilasalueelta. Myös Pohjoisen ja Itämeren laivastot olivat mukana harjoituksessa. Sisäisen turvallisuuden joukkoja ja rajavartiosto osallistuivat niinikään harjoitukseen.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen dosentti Alpo Juntunen toteaakin, että Ladoga 2009 oli uuden Venäjän merkittävin sotaharjoitus koskaan luoteisella alueella. Hänen mukaansa siinä testattiin sotavoimien uutta johtamisjärjestelmää ja joukkojen nopeaa siirtoa Keski-Venäjältä kohdealueelle.
Venäjän puolustusministeriön selosteiden mukaan harjoitusalueelle siirrettiin nopealla hälytyksellä ainakin 28. erillinen motorisoitu kivääriprikaati Volgan-Uralin sotilasalueelta sekä maahanlaskujoukkoja muualta. Pihkovan läheltä Viron raja-alueelta siirrettiin toistatuhatta sissiä taistelumateriaaleineen 20 lentokoneella.
Venäjän maavoimien komentajan, kenraali Vladimir Boldyrevin mukaan Ladoga 2009 testasi ennen kaikkea johdon toimintakykyä yleisesikunnasta joukkueen tasolle saakka.
Venäjä siirtyy entisestä neliportaisesta komentoketjusta (sotilasalue – armeijakunta – divisioona – rykmentti) joustavampaan kolmivaiheeseen rakenteeseen (sotilasalue – operationaalinen komentokeskus – prikaati). Uusi rakenne oli osittain samaan aikaan testissä ”lännen” suuntaan nimetyssä myös Zapad 2009 -harjoituksessa, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä harjoittelivat yhdessä.
Satamahankkeet tärkeitä
Alpo Juntusen mukaan on rohkeata kytkeä Ladoga 2009 suoranaisesti kaasuputkihankkeeseen, vaikka Venäjä on toki aikaisemminkin harjoitellut putkiensa suojaamista, eikä sinänsä aiheetta. Onhan maailman kriiseissä isketty näihin kohteisiin.
Juntusen mukaan laaja harjoituskokonaisuus – taustanaan Georgian sota – tahtoo tietysti yleisesti viestiä ulospäin, että Venäjä on valmis ja kykenevä puolustamaan kaikkia intressejään uudistunein tehokkaammin voimin.
Intressit Suomen suunnalla ja erityisesti Kannaksella ovat kasvussa ei vain kaasuhankkeen vaan myös uusien ja laajennettavien satamien myötä. Niitä ovat Primorsk eli Koivisto, Vysotsk eli Uuras ja Ust-Luga eli entinen Ylä-Laukaa.
Itse pääministeri Vladimir Putin on liittänyt Nord Stream -putken turvaamisen Itämeren laivaston uusiin tehtäviin.
Venäjän toteuttama sotilasharjoitusten sarja Caucasus 2009, Zapad 2009 ja Ladoga 2009 liittyvät laajempaan Osen 2009 -harjoituskokonaisuuteen. Yhteensä yli 60 000 miehen harjoitusten tulokset summataan yhteen syksyllä (ven. osen).
Kuvareportaasi Ladoga 2009 -harjoituksesta nähtävänä Pravdan sivuilla:
http://english.pravda.ru/photo/report/ladoga-4726
Raimo Viirret
Venäjän suurin sotaharjoitus Ladoga 2009 päättyi reilu viikko sitten Luoteis-Venäjällä. Laatokalle nimetyn harjoituksen tähtäimessä oli valtiotieteen tohtori Esa Seppäsen mukaan Venäjän taloudellisten intressien suojeleminen ja erityisesti tulevan Itämeren kaasuputken turvaaminen.
Arviossaan Seppänen nojaa venäläisiin lähteisiin. Samanlaisia tulkintoja tehtiin harjoituksen alkaessa elokuussa yleisemminkin Suomessa ja Ruotsissa. Elokuun 10 päivästä syyskuun 28:enteen kestäneen harjoituksen toiminta-alue oli harvinaisen laaja: 1 500 kilometriä pitkä ja 300 kilometriä leveä kaistale Barentsinmereltä Suomenlahdelle.
Seppänen esitelmöi keskiviikkoiltana Kajaanissa Kainuun UKK-seuran tilaisuudessa. Seppänen on myös everstiluutnantti evp ja entinen presidentti Urho Kekkosen adjutantti. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja Suomen ja Venäjän suhteista ja venäläisestä ajattelutavasta.
Seppäsen mukaan kaasuputkihanke on ehdottomasti myös ulko-, turvallisuus ja sotilaspolitiikkaa, eikä Suomellekaan pelkkä ympäristökysymys.
Venäjän suurin harjoitus
Harjoitukseen osallistuivat kaikki Leningradin sotilasalueen joukot, joita tukemaan tuotiin useita yksikköjä Siperian sotilasalueelta. Myös Pohjoisen ja Itämeren laivastot olivat mukana harjoituksessa. Sisäisen turvallisuuden joukkoja ja rajavartiosto osallistuivat niinikään harjoitukseen.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen dosentti Alpo Juntunen toteaakin, että Ladoga 2009 oli uuden Venäjän merkittävin sotaharjoitus koskaan luoteisella alueella. Hänen mukaansa siinä testattiin sotavoimien uutta johtamisjärjestelmää ja joukkojen nopeaa siirtoa Keski-Venäjältä kohdealueelle.
Venäjän puolustusministeriön selosteiden mukaan harjoitusalueelle siirrettiin nopealla hälytyksellä ainakin 28. erillinen motorisoitu kivääriprikaati Volgan-Uralin sotilasalueelta sekä maahanlaskujoukkoja muualta. Pihkovan läheltä Viron raja-alueelta siirrettiin toistatuhatta sissiä taistelumateriaaleineen 20 lentokoneella.
Venäjän maavoimien komentajan, kenraali Vladimir Boldyrevin mukaan Ladoga 2009 testasi ennen kaikkea johdon toimintakykyä yleisesikunnasta joukkueen tasolle saakka.
Venäjä siirtyy entisestä neliportaisesta komentoketjusta (sotilasalue – armeijakunta – divisioona – rykmentti) joustavampaan kolmivaiheeseen rakenteeseen (sotilasalue – operationaalinen komentokeskus – prikaati). Uusi rakenne oli osittain samaan aikaan testissä ”lännen” suuntaan nimetyssä myös Zapad 2009 -harjoituksessa, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä harjoittelivat yhdessä.
Satamahankkeet tärkeitä
Alpo Juntusen mukaan on rohkeata kytkeä Ladoga 2009 suoranaisesti kaasuputkihankkeeseen, vaikka Venäjä on toki aikaisemminkin harjoitellut putkiensa suojaamista, eikä sinänsä aiheetta. Onhan maailman kriiseissä isketty näihin kohteisiin.
Juntusen mukaan laaja harjoituskokonaisuus – taustanaan Georgian sota – tahtoo tietysti yleisesti viestiä ulospäin, että Venäjä on valmis ja kykenevä puolustamaan kaikkia intressejään uudistunein tehokkaammin voimin.
Intressit Suomen suunnalla ja erityisesti Kannaksella ovat kasvussa ei vain kaasuhankkeen vaan myös uusien ja laajennettavien satamien myötä. Niitä ovat Primorsk eli Koivisto, Vysotsk eli Uuras ja Ust-Luga eli entinen Ylä-Laukaa.
Itse pääministeri Vladimir Putin on liittänyt Nord Stream -putken turvaamisen Itämeren laivaston uusiin tehtäviin.
Venäjän toteuttama sotilasharjoitusten sarja Caucasus 2009, Zapad 2009 ja Ladoga 2009 liittyvät laajempaan Osen 2009 -harjoituskokonaisuuteen. Yhteensä yli 60 000 miehen harjoitusten tulokset summataan yhteen syksyllä (ven. osen).
Kuvareportaasi Ladoga 2009 -harjoituksesta nähtävänä Pravdan sivuilla:
http://english.pravda.ru/photo/report/ladoga-4726
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.