Taas uutta tietoa Mannerheimin murha-aikeista sodan aikana. Ei salaliittoteoretisointia ja vaan sattumus rintamalta. Kuulostaako uskottavalta?
http://www.tamperelainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Tama-olisi-voinut-olla-viimeinen-kuva-elavasta-Mannerheim...
http://www.tamperelainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Tama-olisi-voinut-olla-viimeinen-kuva-elavasta-Mannerheim...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Linkki katkesi kesken jostain syystä. Toivottavasti nyt toimii. Viimeinen otsikkorimpsu pitäisi olla Tama-olisi-voinut-olla-viimeinen-kuva-elavasta-Mannerheimista
http://www.tamperelainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Tama-olisi-voinut-olla-viimeinen-kuva-elavasta-Mannerheim...
http://www.tamperelainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Tama-olisi-voinut-olla-viimeinen-kuva-elavasta-Mannerheim...
Parempi tietysti, jos luokkaoikeus olisi tavannut valkokenraalin jo Venäjällä 1917.
Onko kukaan laskenut, kuinka monta murhaa Mannerheimilla on omatunnollaan, niin venäläisiä kuin suomalaisiakin, tapettuja ja tapatettuja. Tsaarin kenraali, lahtarien kenraali, Hitlerin kenraali, Suomen marsalkka, kansallinen häpeä.
ylipäällikkönä ja kahdesti valtionpäämiehenä. Ei hänellä ole ainoatakaan murhaa omallatunnollaan. Hän pelasti kansamme kommunismin orjuudelta, joukkomurhilta Siperiaan kuljetuksilta. Hänen takanaan seisoi aina koko isänmaallinen kansa. Vain pieni maanpetturiporukka, nämä Viljaset, yrittää mustamaalata Marskia. Ei onnistu.
Niistä tiedettiin enemmän vielä 1970-luvulla... Taitaa olla aika ottaa peruskoulut ja lukiot takaisin porvareilta, joiden haltuun ne ainakin historianopetuksen suhteen näyttävät vuoden 1991 jälkeisenä kiihkoisänmaallisena aikana luisuneen.
Mannerheim oli yksi Suomen kansan suurimmista vihollisista, suomalaisten teurastaja, suomalaisen köyhäillistön pyöveli.
Ei Mannerheimista ole muuta kerrottavaa kuin sankaritekoja. Suomea ei olisi olemassa ilman hänen tekojaan. Sehän näitä Viljasia pännii. Jopa Stalin kuului Mannerheimin ihailijoihin. Tämä olikin ainoa, joka antoi Stalinille kunnon vastuksen.
Kyllä se sinun kuume helpottaa, kun otat toiseen käteen venäläisen ruislimpun ja toiseen pullon Stolisnajaa.
Päällesi pistät Suomen Talvisodanaikaisen sotilasmanttelin. A VOT seuraavana aamuna on kuume tipotiessään.
venäläisten silmin. Entäpä kuinka monta sataatuhatta SUOMALAISTA säästyi Stalinin kynsistä, koska emme antautuneet talvisodan alla?
" Voimme vain arvailla, mitä meille olisi tapahtunut Suomen miehittämisen jälkeen. Tuskin Stalin oli yksityiskohtia vielä miettinytkään. Mutta hyvää tahtoa hänellä ei meidän varallemme ollut. Talvisodan aikana hän oli todennut: “Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa. Heidät on helppo siirtää jonnekin.” Samaisen talvisodan aikana neuvostodiktaattori oli lausunut: “Valkosuomalaisten rungon muodostavat 150 000 suojeluskuntalaista. Olemme tappaneet heistä 60 000. Myös loput ammutaan. Vain vanhukset ja pikkupojat jätetään.” Tämän ajatuksen mukaisesti määrättiin Katynin seudun keskitysleirit tyhjennettäväksi 20 000 suomalaista upseeria varten, kun Neuvostoliitto valmistautui antamaan Suomelle kuoliniskun helmikuussa 1940.
Suomalaisia Katyniin ei lopultakaan saatu. Heidän tilalleen sinne toimitettiin sitten 25 000 puolalaista upseeria ja sivistyneistön edustajaa, jotka ammuttiin keväällä 1941. "
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200403_sivu_23.html
NÄIN SUOMI PELASTI LENINGRADIN TOTAALISELTA TUHOLTA.
Totaalinen tuho olisi muutoin kohdannut tuota miljoonakaupunkia, ainut todellinen olemassa oleva este saksalaisille oli suomalaisten joukkojen SIJOITTUMINEN omine tavoitteineen, joka olikin ratkaisevan merkitsevä seikka kaiken kaikkijaan saksalaisten pyrkimyksille tällä suunnalla.
Näin Suomen erillissota strategia olikin SAKSALAISTEN strategiaa ajatellen kohtalokas. Suomi sijoitti omine tavoiteineen joukkonsa näin saksalaisten joukkojen eteen, niin Kannakselle Valkeasaaren puolustuslinjallemme, kuin myös valtaamalla Itä-Karjalan Aunuksen linjan ja rakentamalla sinne puolustuslinjan Bunkkereineen Syvärin Laatokan väliselle linjalle.
Näin Saksa ei pystynytkään hyödyntämään OLLENKAAN Kannaksen ja Itä-Karjalan geopoliittista asemaa Lenigradiin kohdistuneessa tuhoamisyritysstrategiassaan, koska vielä Mannerheim HENKILÖKOHTAISESTI, oli se viimeinen kieltävä tekijä saksalaisten pyrkimyksille.
Näin Saksalla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä tekemään Suomen kautta lopullista tuhoiskuaan Leninin mukaan nimettyyn kaupunkiin.
Näin samalla strategialla Suomi salli Leningradin huollon Laatokalta ns. elämäntietä pitkin, tämä oli ainut huoltoretti tuohon saksalaisten VAIN OSAKSI motittamaan kaupunkiin.
Näin tämän tie oli mahdollinen pitää auki VAIN, suomalaisten jääräpäisyyden vuoksi saksalaisiin nähden.
Näin Oranienbaumin motin huolto onnistui VAIN ja ainoastaa, koska Suomi salli huoltoliikenteen kyseiseen mottiin, aivan Suomen Pääpuolustusasemien edestä.
Kyllä kai Adolf Hitler oli isompi vastus.
Olisihan ollutkin mukavaa ja onnellista kontata Viron rinnalla Aurinkoisen suojeluksessa.
http://www.tamperelainen.fi/Paikallisuutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Tama-olisi-voinut-olla-viimeinen-kuva-elavasta-Mannerheim...
Jos toi toimis. Jos ei toimi, niin hae lauseella
"tämä olisi voinut olla viimeinen kuva elävästä mannerheimistä"
haku sen löytää.
Ja tuossa se kuva.
http://www.tamperelainen.fi/var/sly/storage/images/sivustot/tamperelainen/paikallisuutiset/kaikki-uutiset/paauutiset/tama-olisi-...
alksdjlkajslkaj ----
Tämä olisi voinut olla viimeinen kuva elävästä Mannerheimista
11.10.2009 12:05
Petteri Mäkinen
Tämä olisi voinut olla viimeinen kuva hengissä olevasta marsalkka C.G.E. Mannerheimista. Majuri Eino Pyyry esittelee Mannerheimille pioneerien taistelunäytöksen kulkua Paavo Korhosen ottamassa kuvassa. Samaa toimitusta katseli kiväärinsä kiikaritähtäimen läpi myös muutaman sadan metrin päässä metsänlaidassa ollut venäläinen majuri. (Kuvaaja: Paavo Korhonen)
Tamperelainen Paavo Korhonen otti vuonna 1943 valokuvia Mannerheimista tietämättä että marsalkkaa katsottiin samaan aikaan myös vihollisen kiikaritähtäimen läpi.
Historiallinen jossittelu on suosittu ajanviete illanistujaisissa ja vähän vakavampi puheenaihe akateemisissa väännöissä.
Yksittäisen ihmisen päätöksen ja teon vaikutus suurempiin historian kehityskulkuihin ja mahdollisesti suurten joukkojen elämään jaksaa kiehtoa ja innostaa.
Tamperelaisen Paavo Korhosen tarina Aunuksen Karjalasta 25. päivältä syyskuuta vuonna 1943 on monella tapaa kiehtovimmasta päästä.
Tuolloin 23-vuotiaan pioneeriluutnantin ottama viiden kuvan sarja olisi saattanut olla viimeinen, joissa Suomen marsalkka ja myöhempi presidentti C.G.E. Mannerheim esiintyy hengissä.
Nykyään 89-vuotias Härmälässä asuva Korhonen on muistellut tapausta omakustannekirjassaan ”Pentuvänrikki” muistelee ja Suomen Kuvalehden haastattelussa syyskuun lopussa.
Tarinan tapahtumapaikka on Aunuksen Karjalan Sammatuksessa, jossa Korhonen vietti syyskuussa 1943 kaksi viikkoa pioneeriupseereille tarkoitetussa koulutuksessa.
Yllätysvieras
Noin 40 upseeria kurssitettiin saksalaisilta aseveljiltä saaduilla opeilla aselajin uusimmista tuulista. Kurssin päätti taistelunäytös, jossa käytettiin oikeita ammuksia, käsikranaatteja ja kasapanoksia.
Jo muutenkin jännittynyt tunnelma sai lisää sähköä, kun Mannerheimin ja hänen esikuntansa autosaattue saapui yllättäen paikalle.
– Se oli ensimmäinen tämänkaltainen harjoitus, joten todennäköisesti siksi marsalkka oli siitä kiinnostunut, arvelee Korhonen.
Korhonen toipui yllätyksestä nopeasti, sillä ensimmäinen kuva Ikonta 521 -kameran filmille tallentui, kun autosta nousseelle marsalkalle tehtiin ilmoitusta. Innokasta valokuvauksen harrastajaa harmitti se, että kamerassa oli sateisen tuhruiseen säähän turhan hidasta filmiä ja sitäkin vain viisi ruutua.
Harjoituspaikka sijaitsi laajan peltoaukean reunassa. Korhonen muistaa paikan selvästi, sillä aukeat paikat olivat kammottaneet sen jälkeen, kun hän oli jatkosodan alussa haavoittunut hyökkäyksessä samankaltaisen aukean yli.
”Miksen ampunut!”
Selkäytimessä ollut tunne oli perusteltu. Tämä selvisi kuitenkin vasta 1960-luvulla.
Tuolloin Tampereen kaupungin järjestelypäällikkönä työskennellyt Korhonen kuuli myös kaupungin leivissä olleelta rakennusinsinööri Ilkka Seppälältä kertomuksen rauhanteon jälkeisiltä viikoilta.
Suomalaisten miinakenttiä purkamassa ollut Seppälän tuttava oli joutunut puheisiin Suomea puhuneen venäläisen partisaanimajurin kanssa. Mies kertoi tiedustelumatkasta linjojen taakse Sammatus-nimiseen paikkaan, jossa hän oli kiikaritähtäimen läpi katsellut syyskuussa 1943 aukealla liikuskellutta upseeriseuruetta.
Miehelle oli jäänyt mieleen pitkä upseeri, jonka edessä muut käyttäytyivät poikkeuksellisen kunnioittavasti. Liipasimesta vetämistä pohtinut majuri jätti ampumatta, sillä käskyn mukaan partio ei saanut paljastua.
– Kuultuaan, että upseeri oli todennäköisesti Mannerheim mies kirosi suomeksi ja venäjäksi, ja kertoi, että olisi ampunut, jos olisi tiennyt.
Korhonen on pohtinut tarinan todenperäisyyttä moneen kertaan. Aukkoja on vähän.
– Ei tarina voi niin paljon muuttua, jos se kulkee kahden miehen kautta. Tapahtuman yksityiskohdat ja päivämäärät partisaanimajurin kertomuksessa täsmäävät täydellisesti.
.........
Kyllä se olisi ampunut, jos olisi osannut tai edes saanut kunnolla tähtäimeensä. Totuus on, että puskissa ei ollut ketään ainakaan sellaisissa asemissa, että ampumisesta olisi tullut mitään. Turha soittaa suutaan jossittlulla.
"Jos tädillä olisi munat hän olisi setä."
Historian jossittelu: Jos Josef Stalin olisi ollut tähtäimessä, niin jokainen olisi vetänyt liipasimesta. Se että Berian Josefin tappoi myrkyllä osoittaa sitä, että Josefia oli vaikea saada tähtäimeen. Kaikki kunnia Berianille.
Miksi Stalinia vastaan ei tehty attentaatteja?
Vaikka Stalin tiedettiin kovaksi, jopa armottomaksi johtajaksi, hän oli kuitenkin neuvoskansalaiselle kiistaton auktoriteetti, voiton järjestäjä.
mutta jenkit pelastivat. Siinä sinulle sankaria, Viljanen.
Parhaimmilaan Stalin oli aatetoveriensa natsien liittolaisena. Natsit vain eivät ymmärtäneet hänen arvoaan.
Löytyy heti 1. sivulta
http://www.tamperelainen.fi/
hakusanalla: tämä olisi voinut olla viimeinen kuva elävästä mannerheimistä