Aamulla kun heräsin, näin uutisista, että on tapahtunut suuronnettomuus, jossa oli kuollut 24 ihmistä. Olin tietysti surullinen, mutta en noteerannut asiaa kummemmin. Oli kiire kouluun. Vasta koulussa totuus iski, kun historianopettajamme puhui meille asiasta. Hän puhui koskettavasti bussin kuljettajasta, ja kuinka hirvittävää se mahtaa hänelle olla. Hän puhui myös siitä, kuinka niillä kuolleilla nuorilla olis ollu koko elämä edessä. Siinä vaiheessa olin vähällä purskahtaa itkuun. Olo oli hirveä. En osaa edes kuvitella kuinka pahalta uhrien omaisista tuntuu. Syvä osanottoni heille.
Järkyttävää, pistää hiljaiseksi
Viltsu
3614
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
hiljentävän, kun palstaa katsoo, päinvastoin.
Hiljentävän ,kaikki sanat tuntuu turhilta. Ei osaa kuin kauhistella.
Itselläni kävi mielessä että mitäs jos olisi itse ollut siinä bussissa.
Sekä miltä niistä vanhemmista tuntui kun oma lapsi oli kuollut tai loukkaantunut pahasti.
Kävi mulla kyyneleet silmissä.. ;(
Otan osaa.