serkku kuoli

isä,siskoni,veljeni ja serkun siskontytön veli kuoli siellä... just joo..

En tiiä mitä sanoa... Pahalta tuntuu..
Koita jaksaa!

Otan osaa. Tämä on aivan käsittämätöntä. Mun rakas kamuni on vakavassa tilassa ja toivon sydämmeni pohjasta että hän selviää.. hän voi halvaantua.. Kaikista pahinta on tämä kun ei tiedä mitä hänelle on tapahtunut..
Koita jaksaa.. mikään muu ei auta kuin aika.. ota ystävien ja läheisten apu vastaan kun he sitä tarjoavat. VOIMIA KAIKILLE!!!

Mitkään sanat eivät riitä lohduttamaan sinua eikä muita läheisensä menettäneitä, ystävää ei unohda milloinkaan, on vain jaksettava ottaa pieni askel kerrallaan eteenpäin, päivästä toiseen, haavat arpeutuvat kyllä ajan kanssa vaikka jäljen jättävätkin. Toivon paljon voimia sulle tuleviin päiviin.

Otan osaa suruusi ja toivon sinulle kaikkea hyvää tulevaisuudessa. Vaikka nyt menetyksen hetkellä tuntuu pahalta ja epätoivoiselta, on silti tärkeää muistaa kaikki ne hyvät yhdessä jaetut hetket menetetyn ystävän seurassa ja hakea voimia niistä muistoista.
Sure surusi rauhassa, jotta ystävän muisto säilyy kauniina.

otan osaa suruusi tiedän että se on kamalaa ja tiedän tunteesi minunkin serrku kuoli mutta ei tässä onnettomuudessa.....koeta kestää.....kyynel vain:;;)

otan osaa..jos mulla olis ollu joku läheinen siinä en olis tietäny mitä tehä..mulla tuli jo nyt pitkän matkan linja-auto kammo... :( syvät osaan ottoni.

En tiiä.. :(
Arvaa itkikä mun mutsi ku kuuli siitä.. :(
Sit se rupes miettii niitten vahempii ja sillee..
must se oli ihan hirveetä!
Jos mun bestikset ois ollu siel ni oisin kuollu, koska ne sai mun elämän taas kondiksee!!

Suru on pohjaton, onnettomuus satuttaa koko suomen kansaa. Elämä tuntuu varmaan tyhjältä ja tulee kysymyksiä: miksi juuri hän?? -ei oikein meinaa ymmärtää, mitä tapahtui. Rukoilen jaksamista sinulle ja perheellenne ja kaikille uhrien omaisille. Lämmin osanottoni.
"yö saapuu, päivä on poissa. Hämy silmiä hämmentää"-tarvitaan aikaa surra, jotta voitais nähdä taas valoa.

Juuri nyt on varmasti vaikea uskoa selviytyvänsä, mutta Sinä ja läheisesi voitte selvitä. Nyt on tärkeää kohdata suru ja kaikki siihen liittyvät tunteet. Surun lisäksi voi tuntea vihaa, merkityksettömyyttä, toivottomuutta, omituista syyllisyyttäkin - kaikenlaisia tunteita, joihin kaikkiin on oikeus, ja jotka kaikki ovat tällaisen tragedian hetkellä luonnollisia, normaaleja. On tärkeää saada puhua ja tulla kuulluksi. Itkeä, huutaa, olla hiljaa. Sinä ja läheisesi voitte olla tärkeä tuki toinen toisillenne. Voitte surra yhdessä, jakaa tunteitanne ja muistella menetettyä rakastanne.
Pikkuhiljaa, ajan kanssa pimeydessä alkaa häämöttää valoa, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa juuri nyt.

Voimia ja jaksamista sinulle ja läheisillesi!

Oon tosi pahoillani sun ja sun serkkujen vanhempien puolesta! tää on mullekin tosi kauhee paikka vaikka kukaan mun läheisistä ei ollutkaan siellä bussissa! Mistä päin sun serkku oli? jos vaan saa kysyä ja pystyt vastaamaan..!En osaa kuvitella sun surua,mutta koitan ymmärtää!!

kenenkään pitää kuolla?, AINA SE KOSKETTAA, mun eno kuoli "vahingossa" aiheuttaja ei tarkoittanut tappaa, mut en sille voi mitään. On sanomattakin selvää, et toi bussikolari koskettaa monia, vaik ei tuttuja ollut mukana, näin se homma vaan etenee. Entäs Irakin siviilit?. koskettaako sekin, ok asuvat toisella puolella tellusta tai Espajan metro?.

Vielä oli pakko kirjoittaa sinulle...vaikka en osaa sanoa mitään... en voi ymmärtää, miten tälläistä voi tapahtua... Toivon sinulle koko sydämeni pohjasta sinulle voimia.

Sinulle, kyynel vain,
toivon että löydät lohdutuksen surussain,
toivon lohtua, voimia teille,
rakkaansa, ystävänsä menettäneille.

Syvästi ottaen osaa suruunne. Vilma

multakin kuoli koira just uutena vuonna jäi auton alle