Sieltä hän taas tulee. Kukaan muu ei aja pyörällä tässä kelissä. Sentti pari lunta maassa ja hiljalleen lisää leijailee. Vanhan polkupyörän etulokasuoja on ruostunut. Hänellä on tuo tumma villakankainen takki ja nahkaiset saappaat, joiden varsista tursuaa värikkäät villasukat. Paksu punainen kaulaliina on moneen kertaan kaulan ympärille kiedottu, mutta silti siitä riittää pitkät päät tuulessa heilumaan.
Hän ajaa pitäen toista kättään tangolla. Minä kävelen vaikka haluaisin pysähtyä.
-Ihana ilma!, hän huutaa jo kaukaa ja huiskii lunta kasvoiltaan.
-Joo.. niin on, vastaan ja mietin jatkoa. Hän ajaa ohitseni valloittava hymy kasvoillaan. Lunta on takertunut ripsiin ja pikku pakkanen on hellinyt posket punertaviksi. Käännyn katsomaan hänen peräänsä. Kaupunki on hiljaa, kuuluu vain hänen pyöränsä ketjusuojan räminä. Ehkä ensi kerralla saan sen sanotuksi.
Hän ajaa pitäen toista kättään tangolla. Minä kävelen vaikka haluaisin pysähtyä.
-Ihana ilma!, hän huutaa jo kaukaa ja huiskii lunta kasvoiltaan.
-Joo.. niin on, vastaan ja mietin jatkoa. Hän ajaa ohitseni valloittava hymy kasvoillaan. Lunta on takertunut ripsiin ja pikku pakkanen on hellinyt posket punertaviksi. Käännyn katsomaan hänen peräänsä. Kaupunki on hiljaa, kuuluu vain hänen pyöränsä ketjusuojan räminä. Ehkä ensi kerralla saan sen sanotuksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
teksti:- Tähän jäi odottamaan jatkoa.....)))
...joka mutrusuuna lumessa tarpoo pitäisi ottaa tuosta polkupyöräilijästä mallia...vaikka kuinka kenkuttaisi ajaa, niin omasta itsestä mieliala lähtee...voihan tietysti huikkaus "Ihana ilma" olla hänen sarkasmiaan, mutta silti hymyilee.:)
Ensilumi satoi ja pieniä rippeitä on siitä jäljellä, pakkasta vajaat kolme astetta ja aurinko paistaa.
Su la hopsula hei su la hopsanssaa.... Ihmekkään, että olit mykistynyt. Nyt äkkiä hankkimaan vastaavanlainen pyörä ja pitkä kaulaliina.
Ihana tarina kertakaikkiaan:)
tietää mitä halusit hänelle sanoa?
Maksoin ostokseni ja pakkasin niitä muovipussiin. Myyjä oli värjännyt hiuksensa, eilen hän ei ollut blondi. Hän hymyilee mutta silmät eivät. Niin nopeasti katse siirtyy seuraavaan. Taidan olla vaan vanha.
Rakastan pakkasta. Upeaa kun lumi narskuu kenkien alla ja ilma höyrystyy. Kaikki tuntuu niin tuoreelta. Kesähelteellä maailmasta tulee eltaantunut, härskiintynyttä voita. Helle on sellaista tahdotonta ja aikaan saamatonta. Talvisodassa on potkua.
Mä taidan rakastaa häntä. Heräsin aamulla ja unessa hän halasi mua pörröisessä villapaidassaan ja suukotti. Jumalalle kiitos unista.
Tämän kirjoitti siis "luminen tie" nimimerkki. kait pitäs pitää samaa koko ajan.