Yllättäen piispa Björkstrand pohdiskelee mielestäni ihan järkeviä:
http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=12553&deptid=124&languageid=3&NEWS=1
Viittaus nk. Schaumanin kirkkolakiin vuodelta 1869 selittää hyvin sen, kuinka joidenkin mielestä valtionkirkko lakkasi tuolloin olemasta. Tuota mieltä ei ole täysin sen enempää Björkstrand kuin minäkään, sillä esim. piispat nimitti virkaansa tasavallan presidentti vielä vuoteen 2000.
Björkstrand olisi valmis katkomaan kirkon siteitä valtioon nykytilannetta enemmänkin. "Kirkko ja kaupunki" -lehden artikkelin mukaan valtiokirkkomaisuutta puolustavilla on ollut taka-ajatuksenaan valtion määräämän oikeus- ja arvomaailman säilyttäminen myös kirkon piirissä - näin ollen ´"varmistettaisiin", että kirkko noudattaa mm. tasa-arvolakia ja syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä määrittelemättä niitä "kirkon sisäisiksi asioiksi".
Björkstarnd olisi valmis ottamaan riskin ja lisäämään kirkon autonomiaa (mutta ei itsenäisyyttä?) valtiosta.
"ämä kirkon itsenäisyys on nykyaikana tullut entistä tärkeämmäksi, yhteiskunnan moniarvoistumisen myötä ja uskonnollisen kentän muuttuessa yhä kirjavammaksi.", Björkstarnd toteaa.
"Verotusoikeuden lisäksi esille tulee esimerkiksi uskonnonopetus kouluissa, kirkon asema julkisissa tiedotusvälineissä, puoliviralliset valtiolliset jumalanpalvelukset, ja niin edelleen, " Björkstrand sanoo.
No...vai tulkitsiko ateisti nyt piispaa kuten Piru lukiessaan Raamattua?
http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=12553&deptid=124&languageid=3&NEWS=1
Viittaus nk. Schaumanin kirkkolakiin vuodelta 1869 selittää hyvin sen, kuinka joidenkin mielestä valtionkirkko lakkasi tuolloin olemasta. Tuota mieltä ei ole täysin sen enempää Björkstrand kuin minäkään, sillä esim. piispat nimitti virkaansa tasavallan presidentti vielä vuoteen 2000.
Björkstrand olisi valmis katkomaan kirkon siteitä valtioon nykytilannetta enemmänkin. "Kirkko ja kaupunki" -lehden artikkelin mukaan valtiokirkkomaisuutta puolustavilla on ollut taka-ajatuksenaan valtion määräämän oikeus- ja arvomaailman säilyttäminen myös kirkon piirissä - näin ollen ´"varmistettaisiin", että kirkko noudattaa mm. tasa-arvolakia ja syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä määrittelemättä niitä "kirkon sisäisiksi asioiksi".
Björkstarnd olisi valmis ottamaan riskin ja lisäämään kirkon autonomiaa (mutta ei itsenäisyyttä?) valtiosta.
"ämä kirkon itsenäisyys on nykyaikana tullut entistä tärkeämmäksi, yhteiskunnan moniarvoistumisen myötä ja uskonnollisen kentän muuttuessa yhä kirjavammaksi.", Björkstarnd toteaa.
"Verotusoikeuden lisäksi esille tulee esimerkiksi uskonnonopetus kouluissa, kirkon asema julkisissa tiedotusvälineissä, puoliviralliset valtiolliset jumalanpalvelukset, ja niin edelleen, " Björkstrand sanoo.
No...vai tulkitsiko ateisti nyt piispaa kuten Piru lukiessaan Raamattua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomessa on valtion kirkko. Tätä asiaa todistaa myös se, että ev.lut. kirkolla on oikeus liputtaa valtiollisella leijonasiniristilipulla tavallisen siniristilipun sijaan. Tälläinen symbolinen oikeus pitäisi poistaa ev.lut. kirkolta ensitilassa.
TIlanne menisi helpommaksi, ei tulisi mitään ongelmia liputuksen kanssa: Liputusoikeus kokonaan pois kirkolta. Silloin ei olisi tästäkään eriarvoisesta kohtelusta mitään ongelmaa.
Tuo on tavallaan yksi valtionkirkkoperinteen jäänteitä. Mielestäni sellainen, josta kirkko ilman kipuja pystyisi luopumaan. Liputtakoon sitten omalla lähes 2000 vuotta vanhalla logollaan tai teettäköön kovapalkkaisella designerilla uuden.
Jäänteitä on sekin, että tasavallan presidentti yhä nimittää kenttäpiispan puolustusvoimiin.
Ja se, että Puolustusvoimien palveluohjesäännössä tunnetaan sulkeiskäsky: "KYPÄRÄ! PÄÄSTÄ! RUKOILKAAMME!"
Tuossa olisi kirkolle toteuttamisen arvoinen: liputtakoot omalla lipulla eikä siniristilipulla.
Niinpä, tuomiokapituleilla ja ortodoksisella kirkollishallituksella on oikeus liputtaa tuolla vaakunallisella valtiolipulla valtion laitosten tapaan. Kyllä siinä on varsin vahva valtiokirkon symboli.