Karmea Öinen Karhunmetsästys...

Viime talvena mulla olikin tiukka tilanne päällä.Yhtenä lauantai-iltana nappailin kotona päärynäsiideriä ja tutkiskelin eläinkirjaa.Siellä oli juttu karhusta sekä kuvia sen tassunjäljistä.Kun sitten menin ulos tupakalle niin istuin rappusilla ja mietiskelin asiaa.Olisi se hienoa saada kaadettua oma karhu!Komea turkki päineen siinä takan edustalla sekä pakastin täynnä karhun lihaa...Sitten mä huomasin oudot jäljet lintulaudan luona.Tutkin niitä tarkemmin ja ryntäsin sisälle tarkistamaan kirjasta.Kyllä!Aivan selvät karhun jäljet!-Tein äkkiä muutaman makkaraleivän evääksi ja pistin vielä reppuun mukaan ison maitopullon.Sitten vaan reppu selkään ja kellarista hakemaan mäyräpaukkuja sekä 12 kaliiberin Baikal-haulikkoni.Ei muuta kuin pedon kintereille...Taskulampun valossa mä huomasin jälkien johtavan pellon yli ja siellä alkavaan metsään.Kilometrin päässä jäljet päättyivät ison kuusen juurelle eikä poistumisjälkiä löytynyt mistään.Oli se ovela otus...meni puuhun piiloon mutta mua ei niin vaan hämätä.Lampun valossa näin ruskean turkin vilahtavan korkealla puun latvassa.Ammuin oitin kaikki paukut sinne ylöspäin sillä kyllähän niin isoon petoon osuu ihan sattumalta.Pistin tupakaksi mutta vaikka kuinka odottelin niin tappajakarhun ruhoa ei tipahtanut puusta alas.Mulle rupesi tulemaan nälkä joten otin repusta eväsleivät ja maitopullon.Samassa kuului puusta rapinaa kun peto alkoi laskeutua alas.Mä iskin heti käteni pään suojaksi.Kohta alkaisi armoton raatelu ja veri punaisi hangen...Kynsi ropsahti päähäni ja kohta toinenkin.Kun kolmas kynsi napsahti pääluuhun niin mä parkaisin ääneen.Karhu varmasti pelästyi koska ruskea hahmo vilahti ohitseni ja häipyi metsään.Vähän ihmettelin kun ei verta tullut mistään.Hangella lojui 3 isoa kuusenkäpyä enkä tiennyt mistä ne oli tulleet.Mutta sitten iski pakokauhu ja tempaisin repun ja kiväärin mukaani sekä ampaisin vauhtiin.Mä juosta jolkottelin kuin kojootti niska lysyssä ja selkä koukussa siitä aina kotiin saakka.Olin ihan loppu joten taisin simahtaa sängylle nopeasti ja kyllähän se siiderikin kihisi pöntössä...Heräsin vasta puolenpäivän aikoihin ja hiippailin keittiöön kahvinkeittoon.Odottelin sumpin tippumista ja samalla kelasin yöllistä tappajan jahtia.Eläinkirja oli pöydällä ja kun vilkaisin auki olevaa kirjaa niin rupesi vähän harmittamaan.Mulla oli vahingossa väärä sivu näkyvillä ja siinä oli juttua oravasta...Mutta jos se olisi ollut suurempi ja nälkäisempi niin varmasti mulle olisi käynyt pahasti!Ja tulihan siinä kyllä turkille hintaa.Kalliit makkaravoileivät jäivät sinne metsään ja se mun maitopullokin tipahti suoraan kiven päälle niin että hajosi.Äääähhhh...miten se nyt niin menikin pieleen koko tappajakarhun jäljitys...