Masentunut voi ryhdistäytyä tahdonvoimallaan itsensä etsimään sosiaalisia kontakteja tai aloittaa säännöllisen liikunnanharjoittamisen.
Depressioon ajautunut ihminen on voimaton itse auttamaan itseään. Hän menee lääkäriin. Saa mielialaa kohottavaa nykyaikaista lääkettä. Sen tarkoitus pitäisi olla 'ensiapua'.
Jatkuvaan psyykenlääkkeiden käyttöön liittyy vaaratekijänsä - niitä parhaita hetkiä ei välttämättä enää tunnekaan. 'Ensiavun' pitäisi johtaa mielialan nousun myötä parempaan liikkumiseen.
Virheellinen käsitys on, ettei esim. liikunta-esteinen voisi harjoittaa kehonsa jonkin lihasryhmän kuntoa. Jos harjoituksella saadaan sydämen toimintaa, pulssia vilkastumaan, se auttaa myös mielialaan.
Aivot saavat samalla hapekasta verta kun sydämen syke voimistuu.
Pienten askelten strategia, että pienikin liikunta auttaa jo parissa päivässä näkemään tummassa mielialassa jonkun valoisan pilkahduksen saa toivottavasti lisää intoa liikkumiseen.
Depressioon ajautunut ihminen on voimaton itse auttamaan itseään. Hän menee lääkäriin. Saa mielialaa kohottavaa nykyaikaista lääkettä. Sen tarkoitus pitäisi olla 'ensiapua'.
Jatkuvaan psyykenlääkkeiden käyttöön liittyy vaaratekijänsä - niitä parhaita hetkiä ei välttämättä enää tunnekaan. 'Ensiavun' pitäisi johtaa mielialan nousun myötä parempaan liikkumiseen.
Virheellinen käsitys on, ettei esim. liikunta-esteinen voisi harjoittaa kehonsa jonkin lihasryhmän kuntoa. Jos harjoituksella saadaan sydämen toimintaa, pulssia vilkastumaan, se auttaa myös mielialaan.
Aivot saavat samalla hapekasta verta kun sydämen syke voimistuu.
Pienten askelten strategia, että pienikin liikunta auttaa jo parissa päivässä näkemään tummassa mielialassa jonkun valoisan pilkahduksen saa toivottavasti lisää intoa liikkumiseen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Varmaan kaikista syvimmässä masennuksessa tuo ei välttämättä toimi (VOI ehkä toimiakin, nimenomaan jos tulee se pilkahdus). Muuten kyllä aivan totta. Sen olen kyllä huomannut, että ahdistukseen liikunta ei niin hyvin auta... Valitettavasti. Ei se nyt haittaakaan, mutta ahdistus on sikäli erilaista, että liikunnan tuoma piristyminen ei sitä poista.
Mulla ahdistukseen auttaa nimenomaan pitkäkestoinen matalasykkeinen liikunta. Esimerkiksi hidas hölkkä tai sauvakävely. Eka puoli tuntia on monesti tuskaa kun ei meinaa millään pinna kestää sitä, ahdistus oikein riehuu pään sisällä, tekee mieli kääntyä kotiin tai lopettaa kävely/hölkkä, mutta kun jatkaa vaan sauvomista/hölkkää niin pikkuhiljaa mieli rentoutuu ja rauhoittuu ja on helppo jatkaa sauvomista/hölkkää sen jälkeen. Pahimmassa masiksessa on todella vaikeaa edes päästä ulos ovesta, mutta juuri se motivoi, kun tiesi miten paljon olo kohenee kun vaan jaksaa vääntää itsensä kadulle ja eteenpäin. Muista tavoitteista (matka, kilometriaika) kannattaa luopua, mutta se, että tunti on tultava yhtäjaksoista liikuntaa, siitä kannattaa pitää kiinni. Huonona päivänä se voi olla vaikka maleksimista eteenpäin tunnin ajan, pääasia että pitää tavasta kiinni luodakseen siitä rutiinin.
Olin kuukausia niin väsynyt,etten kyennyt muuta kuin
makaamaan sängyssä.Nyt sain itseni kylpylään:uimaan ja kuntosalille.
Sydän hakkasi tuhatta ja sataa,mutta tunsin selvästi kuinka soutukaite-
vetely ja jalkaprässi tekivät hyvää.Vaikka vapisuttikin.Minä en saa mitään
irti sauvakävelystä:kuntosali on minun juttuni.
Menkää kuntosalille silloin kun siellä on vähän väkeä,niin ei tule suori-
tuspaineita!-Ootteko kuullu,onko masentuneille mitään kelan kuntou-
tusta saatavavana?
Ainakin lievään masennukseen tuo auttaa. Ystävien tai läheisten seura nyt tietenkin auttaa, mutta liikunnan olen huomannut piristävän kummasta mielialaa vaikka mieli olisi ollut kuinka maassa päivän aikana.
siinä on vain se ongelma, miten ensiksi saat masentuneen nousemaam sieltä sängystä ylös, kun voimaa ei ole mihinkään
Näissä tapauksissa jos masennus on johtanut jo pelkkään sängyssä lepäämiseen, se on tuhoava sairaus. Yksinäisen tai erakoituneen ihmisen tuo vie jo lopulliseen romahtamiseen.
Tätä minä tolkutan: riittävät tiedot ihmisen biologisesten lainaaisuuksien toimimisesta auttaisi häntä ponnistelemaan vähä vähältä yhteiskunnassa omillaan pärjääväksi yksilöksi.
Me lopultakin olemme universumissa vipeltäviä 'avaruusolioita'. Elämänpuumme mukaan mikroskooppisesta alkubakteerista kehittyneitä olioita. Hyvänen aika - tämä asia pitää paikkansa kaikkina tulevinakin aikoina!