Mikä on mahtanut muuttaa hesarin linjan? Vielä jonkin aikaa sitten täysin asiallisesti kirjoitetut pakkoruotsin vastaiset kirjoitukset jäivät keskustelupalstalla sensuurin kynsiin. Viime aikoina on tuntunut olevan vähän joka toinen päivä pakkoruotsista keskustelua ja tekstit julkaistaan tuosta vaan. Ja tänään jopa tuo venäjä vs. ruotsi kyselykin käynnissä. Mistä nyt oikein tuulee?
Hesarin muuttunut linja?
ja vi kan
19285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Taitaa Hesarissa huolestuneisuuus levikistä painaa niin, että kansan tahtoa vastaan ei huvita enää pullikoida. Hyvä näin.
konsultti.
Raha ratkaisee.
tapahtumaan vahinkoja. Ne on korjattu joko syvällä anteeksipyynnöllä tai toimittajan vapaaehtoisella eroamisella. Nyt taisi käydä niin että Hesari luuli että suomalaisissa elää yhä syvä "rüssäviha" ja että suomalaiset valitsevat kahdesta pahasta mieluummin RUOTSIN !
että jo kauan sitten Hesari poisti keskusteluista kielipolitiikkaosion nettifennojen häiriköinnin takia.
On aivan loogista, ettei Hesari salli kielipolitiikalla häiriköintiä muissakaan osioissa.
HS on tarkka siitä, että sen liberaali linja säilyyy. Sen vuoksi se sensuroi kirjoitukset, jotka eivät ole toimituksen mieleen.
Onko sinun mielestäsi häiriköintiä se, jos esittää RKP:n linjasta poikkeavan mielipiteen kielipolitiikasta?
"Ja tänään jopa tuo venäjä vs. ruotsi kyselykin käynnissä. Mistä nyt oikein tuulee? "
Venäjä on sentään sivistystvaltio Ruotsiin verrattuna. Venäjältä ovat lähtöisin moneet maailmankuulut kirjailijat ja säveltäjät, puhumattakaan tiedemiehistä- ja naisista.
Mutta missä piileksivät ruotsalaiset kirjailijat ja säveltäjät? Ruotsista ei taida löytyä muita Ruotsin ulkopuolella tunnettuja, kuin se yksi tyyppi, joka kolmella loikalla yrittää osua sorakasaan.
miten asiasi esität. Jos esität kuten nettifennojen iso päällikkö Heikki Tala, on varmaa, ettei kirjoitustasi julkaista
(esimerkki:"Mietipä, jos ruoansulatuskanavan loppupäässä eli peräaukossa askartelisi joka neljäs lääkäri täysipäiväisesti ympärivuotisesti koko työuransa. Silloin olisi jo kauan sitten persreikä julistettu kansalliseen hätätilaan.")
Kansanryhmää vastaan ?
Vai loukkkaava tuo vitsi hurrin siveyttä ?
Mikä tuossa närästää hurria ?
Painokelvotonta tekstiä. hesari voisi ihan hyvin julkaista sen.
aivan normaalia käytöstä/kirjoittelua.
Mutta kun tämä maailma eikä tämä maa toimi nettifennon typeryyksien pohjalta.
"hesari voisi ihan hyvin julkaista sen."
että on sääntöjä ja tämä on viivan alapuolella, eihän lehdissä yleensä puhuta persreistä, vai puhutaanko ??
niin, että ne osuvat ytimeen ja jäävät elämään. Jatkuvasti elävässä elämässäkin tapaan ihmisiä, jotka kertovat olleensa joskus vuosikymmeniä sitten kuuntelemassa luentoani, "jossa sanoit niin ja niin"! ;-D
Tuo yllä oleva lainaus on tehnyt omalla tavallaan työtä hammashuoltohenkilöstön rakenteen ja työnjaon kehittämiseksi. Viimeksi AAMULEHTI julkaisi 25.9.2009 alakerta-artikkelini "Mitenkäs suu nyt pannaan?"
Voitte lukea sen kotisivuillani http://www.simplesite.com/Tala
R. Valentino laittaa omat rumat sanalliset kirjoituksensa Talan esittämäksi. Hyi sinua, olet tosi kiero vai liero. Asiallisia kommentteja, niitä voi mielihyvin lukea, ei tuollaisia.
"Mietipä, jos ruoansulatuskanavan loppupäässä eli peräaukossa askartelisi joka neljäs lääkäri täysipäiväisesti ympärivuotisesti koko työuransa. Silloin olisi jo kauan sitten persreikä julistettu kansalliseen hätätilaan."
TALA:
"Myös C.G. E. Mannerheim oli sitä, mieltä, että yhtenäisyyden vuoksi kansankunta tarvitsee yhden virallisen kielen – suomen"
Mannerheim itse muistelmissaan:
"Minulla ei koskaan, vaikka oma äidinkieleni on ruotsi, ole ollut sitä tunnetta, että se erottaisi minut suomenkielisistä maanmiehistäni, ja olen aina sanonut ja sanon itseäni suomalaiseksi (finne).
Suvussani oli suomen kielen puolestapuhujana esiintynyt jo isäni isä, Viipurin hovioikeuden presidentti C.G. Mannerheim, joka oli aktiivisesti toiminut sen hyväksi. Kun itse henkilökohtaisesti olin kieliriitojen ulkopuolella, en voinut olla panematta merkille sen haitallista vaikutusta. Se loitonsi meitä Ruotsista ja antoi aseen käsiin niille, jotka halusivat eristää maamme ja heikentää sitä. Näytti välttämättömältä yrittää saada aikaan jännityksen laukeamista tässä tunnevoittoisessa sisäisessä ristiriidassa, ja pohdittuani tilannetta vanhojen ystävieni ja sotakumppanieni kenraalien Hannes Ignatiusen ja Rudolf Waldenin, kanssa laadimme siinä tarkoituksessa Suomen kansalle osoitetun vetoomuksen, joka julkaistiin meidän nimissämme 6. helmikuuta 1935.
Se kuului näin:
Me allekirjoittaneet, jotka henkilökohtaisesti olemme nähneet sen isänmaanrakkauden, urhoollisuuden ja uhrautuvaisuuden, jolla niin hyvin suomen- kuin ruotsinkieliset kansalaiset taistelivat maamme itsenäisyyden puolesta, me jotka olemme nähneet heidän kaatuvan toinen toisensa vieressä taistelutantereella ja olemme olleet mukana kätkemässä heidät maan poveen - samaan veljeshautaan -, olemme surulla todenneet, kuinka kielikysymys uhkaa jakaa kansamme kahteen leiriin ja siten heikentää valtakuntaamme.
Siihen, missä olemme, on historia meidät saattanut, mutta olemme vakuutetut siitä, että hyvällä tahdolla kummaltakin puolen kielisuhteet voidaan järjestää siten, että molempien kieliryhmien kansalaiset tuhlaamatta voimiaan voivat yhdessä kohdistaa työnsä kansamme kaikkien kerrosten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja isänmaamme turvaamiseksi. Me vetoamme ennen kaikkea aseveljiimme - rintamamiehiin, jotka olivat mukana, kun valtakuntaamme rakennettiin, ja vetoamme myös kaikkiin kansalaisiin, että he, kukin kohdaltaan, tekisivät kaikkensa sovinnon aikaansaamiseksi, jota ilman maassamme ei saada sisäistä, kansallemme niin välttämätöntä rauhaa. Muistakaamme, ettei historiamme ole lopussa. Hetki on vielä tuleva, jolloin kansamme on pakko keskittää kaikki voimansa. Suokoon Jumala, että silloin löytäisimme maassamme yksimielisen kansan."
Eikö olekin aika vinkeetä, että sä munaton, nimitön hörhö piipität kuin mikkihiiri,
Siimahäntäinen idioootti, jolla ei ole edes kunniaa..
Eller hur dorka ;)
Lainaus Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen verkkojulkaisusta:
"Täysin ruotsinkielisestä kodista ollut Mannerheim itse oli kielikysymyksessä maltillinen. Hänelle suomen kielen valta-asema oli realiteetti ja tämän hän osoitti käyttäessään valtionhoitajana virallisessa allekirjoituksessa nimensä suomennettua muotoa Kustaa Mannerheim."
Ilman paineita syntyperän suunnalta ja maailmantilanne huomioon ottaen voidaankin nyt todeta seuraavasti:
Historia on saattanut meidät aikaan, jolloin voimme vailla välitöntä ulkoista uhkaa selvittää sisäistä hajaannusta aiheuttavan kielikiistan. Tämän kamppailun jälkeen Suomi, virallisesti pääkielenään suomi, voi jatkaa kilpailuaan globalisoituvassa maailmassa entistäkin vahvempana. Monipiolisemman kielitaidon omaavat kansalaiset, tuhlaamatta voimiaan pakkoruotsiin, voivat kohdistaa työnsä kansamme kaikkien kerrosten hyvinvoinnin kehittämiseksi ja isänmaamme turvaamiseksi.