Suvussa on pari helluntailaista. Töissä on myös yksi, joka aina vain tyrkyttää omaa oppiaan, vaikka olen nätisti sanonut, etten ole siitä kiinnostunut. Minulla kun on omat käsitykseni jo. Hän ei kuitenkaan lopeta - toisin kuin nuo sukulaiseni, joiden tapoihin ei kuulu oman mailmansa tyrkyttäminen ollenkaan. Kysynkin nyt: MITÄ SELLAISTA SANON TYRKYTTÄJÄLLE, että hän viimein lopettaa evankeliuminsa sopottamisen minulle joka käänteessä? En haluaisi pahastikaan sanoa, kun kuitenkin joudumme samassa työssä olemaan. Katson kuitenkin jatkuvan markkinoinnin suoraksi häirinnäksi. Olen aika väsynyt jo "evankeliumiin" ja sen ihanuuteen.
Mikä neuvoksi? Pitääkö pyytää pomoa kieltämään uskonnollinen käännytys vai mitä olisi tehtävä?
Mikä neuvoksi? Pitääkö pyytää pomoa kieltämään uskonnollinen käännytys vai mitä olisi tehtävä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Henkilön ilmoitettua ettei hän ole kiinnostunut iankaikkisesta elämästä, vaan haluaa mennä helvettiin, silloin uskovien on EHDOTTOMASTI kunnioitattava henkilön omaa päätöstä.
Ei ole varmaan yhtäkään ihmistä, joka haluaa mennä helvettiin ja emmehän me uskovat helvettiä täytä, vaan taivasta.
Tietysti uskon väkisin tuputtaminen on väärin. Raamattu sanoo uskomattomien ihmisten kohdalla uskoville, että meidän tulee ottaa vaari oikeasta hetkestä. Uskovien kohdalla taas voi puhua sopivalla ja sopimattomalla hekellä.
Minulle aikoinaan tuputettiin uskoa kovastikkin ja vielä helvetillä pelottelulla ja se sai aikaan minussa vastustuksen. Mutta jos vastaanottoa on, niin silloin pitää tarttua tilaisuuteen. Emmehän me ketään väkisin saa uskoon. Kyllä me voimme kerran puhua ja todistaa uskostamme, mutta emme saa painostaa. Kun olemme tämän siemenen kylväneet, niin silloin pitää antaa Jumalan tehdä työtänsä ja jos mielenkiinto herää tuossa ihmisessä, niin silloin voi puhua niitä sanoja, mitä Jumala antaa.
Aniharvoin sitä totuutta itseään tarjotaan vaikka pyytäisitkin.
Ei kaikki uskosta höpöttäminen ole totuuden tarjoilua.
Ei edes hellareilla!
Ei ole kyse tuommoisesta ollenkaan. En ole menossa helvettiin, eikä minua kiinnosta muiden mielipiteet siitä, mihin olen menossa, enhän itsekään tyunge kommentoimaan muiden taivaita tai helvettejä. Kunnioitatko sinä minun oikeuttani uskoa omalla tavallani haluamiini asioihin? Sävysi perusteella et tunnu kunnioittavan.
ja reilusti pomollesi se, että työkaverisi häiritsee jatkuvasti sinun keskittymistä työssäsi ja ettet kohta enää jaksa tehdä työtä firmassa, niin jokin kyllä sen seurauksena muuttuu mikäli pomot arvostavat sinun työpanostasi firmassa..
Työkaverillesi voit kertoa, että otat yhteyttä työkaverisi seurakunnan vanhemmistoon, ellei hän lopeta evankelioimistasi työaikana. Vapaa-aika on asia erikseen..
niin, että vaelluksemme kautta me voimme puhua aika paljon.
Olen ollut samassa työpaikassa yli kaksikymmentä vuotta ja joskus välillä olen saanut todistaakin uskostani.
Kenenkään kanssa minulla ei ole ollut riitoja töissä. Muutama päivä sitten tuli juttua uskon asioista, kun siinä niitä näitä jutellessa puhe kääntyiJumalalaan, ja uskosta osaton työkaverini kysyi minulta ja toiselta työkaveriltani, että uskotteko te Jumalaan? Toinen vastasi, että ei hän oikein tiedä, että kyllä hän uskoo, että varmaan joku korkeampi on, mutta ei sen enempää.
Minä sain siihen sanoa, että olen uskoon tullut jo aikoja sitten, ja niin siinä puhelimme koko päivän uskon asioista.
En ole kertaakaan tyrkyttänyt ja tuputtanut, vaan kun on joskus puhetta tullut, olen silloin kantani ilmaissut.
Uskon, että Jumala johdattaa niitä ihmisiä, joille saa kertoa Jeesuksesta ja Hänen rakkaudestaan.
Jos olet lapsena kastettu, niin kerro se helluntailaiselle ja sano, että pysyt siinä kasteessa ja uskossa, johon sinut on jo lapsena kasteessa liitetty. Kaste nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen.
Siitäkös helluntailainen raivostuu.
helluntailaisten raivostumisesta. Se on yksilöllistä. On sitä Jumalan antamaa viisautta helluntailaisissakin. Siis sitä viisautta, jolloinka maltti on valttia ja tulo kuulemaan parempi kuin tyhmäin päämiesten huuto..
on saarnattava minun nimessäni kaikille kansoille alkaen Jerusalemista.
Kuka tämän käskyn antoi?
Vai antoiko kukaan?
Voisit ehkä ehdottaa keskustelua muista, sinua kiinnostavista aiheista.
Ellei se onnistu, ehdota hiljaa olemista. Kyllä kelpo helluntailainenkin osaa vaieta, kun oikein ponnistelee.
_____________________________________________________________________________________________________
Kohtasin kerran ihmisen, joka jo lähes kättelyssä ilmoitti minulle, siinä vaiheessa uppo-oudolle ihmiselle, ettei halua kuulla uskon asioista eikä halua tulla käännytetyksi. Ilmoitti olevansa ateisti ja tehneensä "pelit selviksi" uskon asioihin nähden. En ollut ehtinyt lausua sanaakaan aiheesta. Raamattu kädessäni oli 'punainen vaate', joka laukaisi välittömästi hyökkäysreaktion ja ko henkilö heitti sanat suoraan päin kasvojani.
En siitä hämmentynyt, vaan ilmoitin ystävällisesti, että hän voi minun puolestani pitää ateisminsa ja kaikki muutkin isminsä, mitä hänellä on; ja että itse olen se, mikä olen, haluamatta käännyttää ketään. Hän rauhoittui.
Keskustelimme sitten muutaman päivän ajan erilaisista asioista. Oli pakko oleilla samassa tilassa.
Puhuimme molempia kiinnostavista aiheista. Onhan maailmassa ja elämässä asioita, jotka koskettavat meitä kaikkia. Jokaisen ihmisen kanssa löytyy varmasti jotain yhteistä ilman uskontoa tai politiikkaa, jotka yleensä herättävät suurimmat intohimot ja negaatiot ihmisten välille. Minulla ja kyseisellä henkilöllä oli paljonkin yhteistä ja kävimme mielenkiintoisia keskusteluja.
En halua kertoa, miten asia eteni kohta kohdalta, mutta lopputuloksena oli, että meistä tuli ystävät. Jonkin ajan kuluttua hän itse halusi puolestaan rukoiltavan. Itku silmissä tuo 'ateisti' toivoi, että hänelläkin olisi rakastava Taivaallinen Isä. Hämmästyin, koska emme olleet koskaan puhuneet uskon asioista. Sanoin siihen vain, että "onhan sinulla, jos tahdot". Kunnioitin ihmisen tahtoa, ja sitä Taivaan Isäkin kunnioittaa. Hänellä on kullekin oma aikansa eikä meidän pitäisi yrittää tehdä käännynnäisiä.
Nyt tuo ihminen on jo kotona yhteisen Isämme luona.
_____________________________________________________________________________________________________
Kun et kertomasi mukaan ole lainkaan kiinnostunut työtoverisi sanomasta, voisit mielestäni sanoa hänelle suoraan ja päättäväisesti "Ei, kiitos" ja toivottaa hyvää päivänjatkoa tms. Niin minä teen kaikille markkinoijille, joiden tarjoukset eivät kiinnosta eikä muuta puhuttavaa ole. En ryhdy evankelioimaan puhelinmyyjiäkään, elleivät itse pyydä tulla evankelioiduiksi - tai yleensäkään ihmisiä, ellei synny luontevaa tilannetta.
Hyvää illanjatkoa!