"Brittiläis-venäläinen Owen Matthews on kirjoittanut omakohtaisen, vaikuttavan ja liikuttavan kirjan sukunsa vaiheista Neuvostoliitossa.
Matthewsin isoisä Boris Bibikov oli intomielinen sosialismin rakentaja, yksi jättimäisen Harkovan traktoritehtaan johtajista Ukrainassa 1930-luvulla.
Äidinäiti Marta tuli julmista oloista ja joutui nuorena omilleen. Lavantautiin kuolevan sisarensa hän joutui 23-vuotiaana hylkäämään juna-aseman laiturille.
1930-luvun alussa miljoonat kuolivat maaseudun kollektivisointiin. Lommoposkiset talonpojat myivät paloiteltujen lasten lihaa torilla, ja nälkäpakolaiset kuolivat kaupunkien kaduille.
Pian tulivat Stalinin vainot, ja Boris Bibikov katosi 1937. Matthews löysi asiakirjat, joissa kidutettu ja teloitettu isoisä tunnusti olleensa vastavallankumouksellinen terroristi-sabotööri.
Kansanvihollinen Marttakin lapsineen haettiin yöllä. Hänet erotettiin 3- ja 12-vuotiaista tyttäristään 11 vuodeksi, mikä tuhosi Martan horjuvan mielen lopullisesti.
Lapset Ljudmila ja Lenina säilyivät ihmeen kaupalla hengissä vankilasta, orpokodista, nälästä, sairauksista ja sodasta.
Ljudmila, Matthewsin äiti, rakastui brittimieheen, mutta joutui elämään vuosia erossa rakastetustaan rautaesiripun takana - ja kun ero oli ohi, oli rakkauskin haalistunut.
1971 syntynyt Matthews päätyi etsimään itseään Venäjältä 1995. Hän kirjoittaa ihastuttavan rehellisesti ja itsekriittisesti toimittajan työstään ja motiiveistaan niin Moskovan hurjassa yöelämässä kuin Tshetshenian sodassaKIN.
Stalinin lapset on suoruudessaan lähes sietämätön yhteiskunnallisen julmuuden ja totalitarismin perinnön kuvaus. Kirjan luettuaan Matthewsin väite englantilaisista lellipentuina kuulostaa uskottavalta.
”Keskiverto venäläinen 17-vuotias oli ehtinyt nähdä enemmän todellista väärinkäyttöä ja toivottomuutta ja korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta kuin useimmat englantilaiset ystäväni koko elämänsä aikana. On niin paljon sellaista, mikä venäläisten on haudattava, jätettävä tietoisesti huomiotta pysyäkseen hengissä ja ollakseen onnellisia.”"
Selittämättä selvempi
http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2009/10/06/Ven%E4l%E4isen suvun tie k%E4rsimyksest%E4 k%E4rsimykseen/200917778244/173
Matthewsin isoisä Boris Bibikov oli intomielinen sosialismin rakentaja, yksi jättimäisen Harkovan traktoritehtaan johtajista Ukrainassa 1930-luvulla.
Äidinäiti Marta tuli julmista oloista ja joutui nuorena omilleen. Lavantautiin kuolevan sisarensa hän joutui 23-vuotiaana hylkäämään juna-aseman laiturille.
1930-luvun alussa miljoonat kuolivat maaseudun kollektivisointiin. Lommoposkiset talonpojat myivät paloiteltujen lasten lihaa torilla, ja nälkäpakolaiset kuolivat kaupunkien kaduille.
Pian tulivat Stalinin vainot, ja Boris Bibikov katosi 1937. Matthews löysi asiakirjat, joissa kidutettu ja teloitettu isoisä tunnusti olleensa vastavallankumouksellinen terroristi-sabotööri.
Kansanvihollinen Marttakin lapsineen haettiin yöllä. Hänet erotettiin 3- ja 12-vuotiaista tyttäristään 11 vuodeksi, mikä tuhosi Martan horjuvan mielen lopullisesti.
Lapset Ljudmila ja Lenina säilyivät ihmeen kaupalla hengissä vankilasta, orpokodista, nälästä, sairauksista ja sodasta.
Ljudmila, Matthewsin äiti, rakastui brittimieheen, mutta joutui elämään vuosia erossa rakastetustaan rautaesiripun takana - ja kun ero oli ohi, oli rakkauskin haalistunut.
1971 syntynyt Matthews päätyi etsimään itseään Venäjältä 1995. Hän kirjoittaa ihastuttavan rehellisesti ja itsekriittisesti toimittajan työstään ja motiiveistaan niin Moskovan hurjassa yöelämässä kuin Tshetshenian sodassaKIN.
Stalinin lapset on suoruudessaan lähes sietämätön yhteiskunnallisen julmuuden ja totalitarismin perinnön kuvaus. Kirjan luettuaan Matthewsin väite englantilaisista lellipentuina kuulostaa uskottavalta.
”Keskiverto venäläinen 17-vuotias oli ehtinyt nähdä enemmän todellista väärinkäyttöä ja toivottomuutta ja korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta kuin useimmat englantilaiset ystäväni koko elämänsä aikana. On niin paljon sellaista, mikä venäläisten on haudattava, jätettävä tietoisesti huomiotta pysyäkseen hengissä ja ollakseen onnellisia.”"
Selittämättä selvempi
http://www.esaimaa.fi/Kulttuuri---Kirjat/2009/10/06/Ven%E4l%E4isen suvun tie k%E4rsimyksest%E4 k%E4rsimykseen/200917778244/173
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kannattaa muistaa, että englantilaisten lellipentujen hyvinvointi on synnyttänyt kymmeniä miljoonia ruumiita ympäri maailmaa.
ONNEKSI TUO RIKOS ON TUOMITTU JA TUOMITAAN LOPULLISESTI HISTORIAN MUSTAAN SUOHON.
Kun ihmiskunta sivistyy, kommunismi jää automaattisesti pois, lopullisesti.
Joskus pitää esittää kysymys, pitäisikö nykyiset, toki harvalukuiset, kommunistit tuomita pelkästään siitä että ne yrittää perustaa uudestaan hirviömäistä yhteiskuntajärjestelmää..
Onneksi, nyt näyttää siltä että EU tulee tuomitsemaan kommunismin ja tulee kieltämään kaiken kommunistisen toiminnan tai sen valmistelun.
Sitten tämäkin palsta loppuu.
Se on hyvä asia.
vaan ihan tavallisia humaaneja ihmisiä, joilla on laaja-alainen katse yhteiskuntaan. Kyllä kommunisteja tarvitaan vieläkin luomaan hyvinvointia Suomeenkin. Kuten joskus aikaisemminkin.
vapaa ja inhimillinen kommunistinen valtio? Kysyn vaan! Tähän mennessä kaikki joista olen kuullut ovat olleet totalitaarisia yhden puolueen diktatuureja joissa inhimillisyys on ollut hakusassa varsinkin jos ei ole ollut aivan samaa mieltä siitä mitä väkisin syötetään mukamas totuutena ja jonka tarkastusta pyritään estämästään blokkaamalla muiden maiden tiedotusvälineet muurin taakse.