Energiavaraaja?

juu

Olen laitaamassa yösähköllä toimivaa vesivaraajaa lämmönlähteeksi talooni ja kiinnostais tietää noista varaajista. Eli minkä valmistajan varaajia olette laittaneet? Onko hyviä ja huonoja merkkejä? Koko 2-2.5m3. Myös varaajien hinnat kiinnostaa.

30

22681

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sivusta katsoja

      Tuttu rakensi talon ja mietti myös suurta varaajaa ja vesikiertoista lattialämmitystä, mutta suurenvaraajan (=kallis), joka olisi tarvinnut teknisentilan suurentamisen, valitsi maalämmön. Sille tuli vähän yli 150m2 talo, jossa neljä asukasta ja olisi tarvinnut kuulemma 3000 litran varaajan.

      • juu

        Olin itsekkin laittamassa maalämpöä,mutta investointikustannukset karkaavat kyllä käsistä sen kohdalla. Pumppu, lisävaraaja (poreammeen takia) ja porakaivo asennuksineen luokkaa 13000-15000€! Nopeasti LVI-liikkeestä kysyttynä 2m3 varaaja maksaa vastuksineen 1500€. Tämän lisäksi oheissälää noin 500-1000€, eli aika pitkäksi venyy takaisinmaksuaika maalämmöllä. Ja jos vielä ottaa investoinnin korot huomioon, on aika vielä paljon pidempi... Tilantarve maalämpö varaaja yhdistelmällä suurempi kuin pelkällä varaajalla.


      • Pellettipolttaja
        juu kirjoitti:

        Olin itsekkin laittamassa maalämpöä,mutta investointikustannukset karkaavat kyllä käsistä sen kohdalla. Pumppu, lisävaraaja (poreammeen takia) ja porakaivo asennuksineen luokkaa 13000-15000€! Nopeasti LVI-liikkeestä kysyttynä 2m3 varaaja maksaa vastuksineen 1500€. Tämän lisäksi oheissälää noin 500-1000€, eli aika pitkäksi venyy takaisinmaksuaika maalämmöllä. Ja jos vielä ottaa investoinnin korot huomioon, on aika vielä paljon pidempi... Tilantarve maalämpö varaaja yhdistelmällä suurempi kuin pelkällä varaajalla.

        Minä laitoin talooni pellettilämmityksen.Se on edullinen ja ympäristöystävällinen.Katso ruotsalaisista mallia.


      • sähkäri
        juu kirjoitti:

        Olin itsekkin laittamassa maalämpöä,mutta investointikustannukset karkaavat kyllä käsistä sen kohdalla. Pumppu, lisävaraaja (poreammeen takia) ja porakaivo asennuksineen luokkaa 13000-15000€! Nopeasti LVI-liikkeestä kysyttynä 2m3 varaaja maksaa vastuksineen 1500€. Tämän lisäksi oheissälää noin 500-1000€, eli aika pitkäksi venyy takaisinmaksuaika maalämmöllä. Ja jos vielä ottaa investoinnin korot huomioon, on aika vielä paljon pidempi... Tilantarve maalämpö varaaja yhdistelmällä suurempi kuin pelkällä varaajalla.

        Mistä saa niin valtavan kokoisia maalämpö järjestelmiä??? ei maalämpö tarvitse 2 m3 varaajaa.jös valitaan maalämpö pitää unohtaa varaava mitoitus sillä lämpöä syntyy jatkuvasti.
        Ei suuri poreammekaan tarvitse 2 m3 sunttaamatonta kuumaavettä.


      • juu
        sähkäri kirjoitti:

        Mistä saa niin valtavan kokoisia maalämpö järjestelmiä??? ei maalämpö tarvitse 2 m3 varaajaa.jös valitaan maalämpö pitää unohtaa varaava mitoitus sillä lämpöä syntyy jatkuvasti.
        Ei suuri poreammekaan tarvitse 2 m3 sunttaamatonta kuumaavettä.

        Eli mainitsin, että olin aikeissa laittaa tuon maalämmön ja silloin olisi tarvittu n. 400l varaaja tuon poreammeen takia. Tähän en kuitenkaan lähtenyt hirivittävän alkuinvestoinnin takia. Nyt olen laittamassa pelkästään yösähköllä toimivaa energiavaraajaa ja siksi tarvitaan suuri koko, jotta riittää lämpöä ja vettä myös päiväsaikaan. Kuitenkin yksi 2m3 varaaja menee pienempään tai suunnilleen samaan tilaan kuin MLP 400l varaaja...


      • juu
        Pellettipolttaja kirjoitti:

        Minä laitoin talooni pellettilämmityksen.Se on edullinen ja ympäristöystävällinen.Katso ruotsalaisista mallia.

        Ruotsissa maksaa pellettitonni yli 200€. Kun tuosta laskee hinnan kilowatille (~5snt/kWh), on se kalliimpi kuin Suomessa yösähköllä tuotettu. Minkähän hintaista pelletti Suomessa on esim. 5 vuoden päästä? Myös sähkön hinta on varmasti kalliimpi kuin nyt, mutta tuolle lisäinvestoinnille pitäis kuitenkin saada järkevä takaisinmaksuaika. Tuntuisi hassulta, että Suomessa tonni myytäisiin 150€:lla, kun roudaamalla tuo samainen tonni Ruotsin puolelle nostaisi myyntihinnan yli 200€:oon. Itse ainakain toimittajana myisin tavaran Ruotsiin tai/ja koittaisin saada myyntihinnan samalle tasolle Suomessa... Lisäksi pelletissä arveluttaa systeemin toimivuus ja huolettomuus. Ekologisesti katsottuna pelletti kyllä on yksi parhaimmista energialähteistä.


      • sähkäri
        juu kirjoitti:

        Eli mainitsin, että olin aikeissa laittaa tuon maalämmön ja silloin olisi tarvittu n. 400l varaaja tuon poreammeen takia. Tähän en kuitenkaan lähtenyt hirivittävän alkuinvestoinnin takia. Nyt olen laittamassa pelkästään yösähköllä toimivaa energiavaraajaa ja siksi tarvitaan suuri koko, jotta riittää lämpöä ja vettä myös päiväsaikaan. Kuitenkin yksi 2m3 varaaja menee pienempään tai suunnilleen samaan tilaan kuin MLP 400l varaaja...

        Todellakin,luin ehkä hiukan äkkiä mutta ei tuossa 400 l mainittu. Olet siis päätöksesi tehnyt.Kannattaa kuitenkin varaajaa valitessa kiinnittää huomiota muuhunkin kuin hintaan(Liitännät).Sekä tilaa varattaessa jättää pieni lisätila muulle lämmönlähteelle esim:aurinkokeräin tai maalämpöpumppu jotka ilman varaajaa ovat noin kohtalaisenkokoisen matkalaukun kokoisia. Kannattaa varautua tulevaan sähkönhinnan kohoamiseen(tulee varmasti) sekä yö- ja päiväsähkön hintaeron tasaantumiseen jota vauhdittaa ns."perusmaksu" joka kohoaa aikaajoin jokatapauksessa. On myös yksi asia jota ei yleensä oteta huomioon eli varaajan lämpöhäviö joka tuonkokoisessa varaajassa on jo jonkinverran rahassakin.


      • Putkimies
        juu kirjoitti:

        Ruotsissa maksaa pellettitonni yli 200€. Kun tuosta laskee hinnan kilowatille (~5snt/kWh), on se kalliimpi kuin Suomessa yösähköllä tuotettu. Minkähän hintaista pelletti Suomessa on esim. 5 vuoden päästä? Myös sähkön hinta on varmasti kalliimpi kuin nyt, mutta tuolle lisäinvestoinnille pitäis kuitenkin saada järkevä takaisinmaksuaika. Tuntuisi hassulta, että Suomessa tonni myytäisiin 150€:lla, kun roudaamalla tuo samainen tonni Ruotsin puolelle nostaisi myyntihinnan yli 200€:oon. Itse ainakain toimittajana myisin tavaran Ruotsiin tai/ja koittaisin saada myyntihinnan samalle tasolle Suomessa... Lisäksi pelletissä arveluttaa systeemin toimivuus ja huolettomuus. Ekologisesti katsottuna pelletti kyllä on yksi parhaimmista energialähteistä.

        Joulukuulta oleva tarjous, isohko käyttäjä (40 tonnia vuodessa).
        Suomen pellettituotannosta menee vientiin nyt yli 80%. Pelletin korkea hinta Ruotsissa on ihan markkinavetoinen juttu. Lämmitysöljy maksaa enemmän kuin autodieseli meillä, sähkölämmittäjä joutuu maksamaan haittaveroa. Pelletin hitna tulee AINA olemaan lämmitysöljyä halvempi koska muuten sille ei löydy ostajia. Pellettilämmittäjä kun voi hyvin helposti siirtyä takaisin öljyyn niin halutessaan.
        Sähkö(suora)lämmittäjä taas on kusessa koska energialähteen muutos ei koskaan maksa itseään takaisin. Pelletti vaatii aina käyttäjältään jonkunäköistä vaivaa. Avuttomille se ei käy.


      • Putkimies
        sähkäri kirjoitti:

        Todellakin,luin ehkä hiukan äkkiä mutta ei tuossa 400 l mainittu. Olet siis päätöksesi tehnyt.Kannattaa kuitenkin varaajaa valitessa kiinnittää huomiota muuhunkin kuin hintaan(Liitännät).Sekä tilaa varattaessa jättää pieni lisätila muulle lämmönlähteelle esim:aurinkokeräin tai maalämpöpumppu jotka ilman varaajaa ovat noin kohtalaisenkokoisen matkalaukun kokoisia. Kannattaa varautua tulevaan sähkönhinnan kohoamiseen(tulee varmasti) sekä yö- ja päiväsähkön hintaeron tasaantumiseen jota vauhdittaa ns."perusmaksu" joka kohoaa aikaajoin jokatapauksessa. On myös yksi asia jota ei yleensä oteta huomioon eli varaajan lämpöhäviö joka tuonkokoisessa varaajassa on jo jonkinverran rahassakin.

        ...lämmittää taloasi eli lämpö ei mene hukkaan. Ellet sitten laita varaajaa kuistille tai muuten kylmiin/lämmittämättömiin tiloihin.


      • Kepa
        Putkimies kirjoitti:

        ...lämmittää taloasi eli lämpö ei mene hukkaan. Ellet sitten laita varaajaa kuistille tai muuten kylmiin/lämmittämättömiin tiloihin.

        Kahteen varaajaan sitä kannattaa päätyä yösähkölläkin. 1800L jäspi riittää täysin 200 neliön talon lämmittämiseen, kun käyttövedelle on oma varaaja. Itsellä on suuren varaajan perässä lattialämmitys ja iv-koneen jälkilämmityspatteri, sekä käyttövedelle oma 500L varaaja.

        Kun käyttövedelle on oma varaajan, niin suuren varaajan lämpötilan voi laskea alas kesäksi. Samalla suuren varaajan käyttöalue laajenee ja se on lattialämmityksellä noin 25-95 astetta, kun taas käyttövesikierrukalla se olisi 50-95 astetta ja silloinkin käyttöveden sunttaukseen pitäisi laittaa automaatti tai varaajan yläosaan myös päiväsähköllä lämmitys.


      • Kepa
        Putkimies kirjoitti:

        ...lämmittää taloasi eli lämpö ei mene hukkaan. Ellet sitten laita varaajaa kuistille tai muuten kylmiin/lämmittämättömiin tiloihin.

        Jäspin sähköovaali (1800L 21kW) maksoi pari vuotta sitten 19.000mk (sisältää sähkökeskuksen jossa on tehonrajoitusautomatiikka) ja jäspin 500L (2-3-6kw) varaaja maksoi jotain 7000mk.


      • Pelletti
        juu kirjoitti:

        Ruotsissa maksaa pellettitonni yli 200€. Kun tuosta laskee hinnan kilowatille (~5snt/kWh), on se kalliimpi kuin Suomessa yösähköllä tuotettu. Minkähän hintaista pelletti Suomessa on esim. 5 vuoden päästä? Myös sähkön hinta on varmasti kalliimpi kuin nyt, mutta tuolle lisäinvestoinnille pitäis kuitenkin saada järkevä takaisinmaksuaika. Tuntuisi hassulta, että Suomessa tonni myytäisiin 150€:lla, kun roudaamalla tuo samainen tonni Ruotsin puolelle nostaisi myyntihinnan yli 200€:oon. Itse ainakain toimittajana myisin tavaran Ruotsiin tai/ja koittaisin saada myyntihinnan samalle tasolle Suomessa... Lisäksi pelletissä arveluttaa systeemin toimivuus ja huolettomuus. Ekologisesti katsottuna pelletti kyllä on yksi parhaimmista energialähteistä.

        Jos pelletin hinta nousee voi kattilassa polttimen säädön jälkeen polttaa myös viljaa. 68€/t Savu tuoksuu leivälle ja palamisen hyöty parempi kuin pelletillä. Uskoisin että viljelijät tekee mielellään kauppaa. EU:n viisaat ovat päätöksissään taanneet viljalle loputtoman ylituotannon. Etiikka tosin toistaiseksi kärsii mutta raha ohjaa päätöksentekoa.


      • rak
        Kepa kirjoitti:

        Jäspin sähköovaali (1800L 21kW) maksoi pari vuotta sitten 19.000mk (sisältää sähkökeskuksen jossa on tehonrajoitusautomatiikka) ja jäspin 500L (2-3-6kw) varaaja maksoi jotain 7000mk.

        Siis lähes 20000 mk varaajan hinta. Ei ihme että vertailuissa kallein lämmmitysmuoto on ollut juuri tuollainen iso vesivaraaja vesikiertoinen lattialämmitys.
        Yö ja päiväsähkön hintaero ei aivan valtava oli (35% luokkaa kuitenkin) ja väittävät että vielä pieneneekin tulevaisuudessa. Jos tuo 20000 mk on todellakin laitteen hinta niin eihän tuota investointia saa käyttökuluista koskaan säästettyä. Tilaakinhan se tietysti vie, ainakin varastolta. No vapaa maa, jokainen rakentelee haluamansa.


      • Putkimies
        Pelletti kirjoitti:

        Jos pelletin hinta nousee voi kattilassa polttimen säädön jälkeen polttaa myös viljaa. 68€/t Savu tuoksuu leivälle ja palamisen hyöty parempi kuin pelletillä. Uskoisin että viljelijät tekee mielellään kauppaa. EU:n viisaat ovat päätöksissään taanneet viljalle loputtoman ylituotannon. Etiikka tosin toistaiseksi kärsii mutta raha ohjaa päätöksentekoa.

        ...mikään pellettipoltin toimii viljalla. Vilajn tuhkapitoisuus on yli kymmenkertainen verrattuna pellettiin, tuhkans ulamispiste on alhaisempi ja vaikka se palaisikin niin automaatioasteelle saa heittää terveiset. Huolto- ja putsaustyötä on päivittäin.


      • Kepa
        rak kirjoitti:

        Siis lähes 20000 mk varaajan hinta. Ei ihme että vertailuissa kallein lämmmitysmuoto on ollut juuri tuollainen iso vesivaraaja vesikiertoinen lattialämmitys.
        Yö ja päiväsähkön hintaero ei aivan valtava oli (35% luokkaa kuitenkin) ja väittävät että vielä pieneneekin tulevaisuudessa. Jos tuo 20000 mk on todellakin laitteen hinta niin eihän tuota investointia saa käyttökuluista koskaan säästettyä. Tilaakinhan se tietysti vie, ainakin varastolta. No vapaa maa, jokainen rakentelee haluamansa.

        Itse sain tuon näyttämään kannattavammalta kuitenkin kuin maalämmön. Silloin yösähkövaraajalla vs. maalämpö oli saman hintaista 19 vuoden käytöllä.

        Itse päädyin vesikiertoiseen, koska jää se teoreettinen mahdollisuus energialähteen vaihtamiseen. Sähköön päädyin, koska maalämmön ivestoinnit olivat suhteettoman kalliita ja kulutettava energia kuitenkin sähköä. Öljyä ja muita poltettavia energioita en suuremmin edes harkinnut.

        Aika näyttää millä taloja kannattaa tulevaisuudessa lämmittää, tällä hetkellä ei ole juuri eroja, jos tarkastellaan koko pakettia.


      • sähkäri
        Kepa kirjoitti:

        Itse sain tuon näyttämään kannattavammalta kuitenkin kuin maalämmön. Silloin yösähkövaraajalla vs. maalämpö oli saman hintaista 19 vuoden käytöllä.

        Itse päädyin vesikiertoiseen, koska jää se teoreettinen mahdollisuus energialähteen vaihtamiseen. Sähköön päädyin, koska maalämmön ivestoinnit olivat suhteettoman kalliita ja kulutettava energia kuitenkin sähköä. Öljyä ja muita poltettavia energioita en suuremmin edes harkinnut.

        Aika näyttää millä taloja kannattaa tulevaisuudessa lämmittää, tällä hetkellä ei ole juuri eroja, jos tarkastellaan koko pakettia.

        Sähköalan ammattilaisena suosittelen: jos talosi on yli 80 m2 ehdottomasti vesikiertoinen lämmönjako oli sitten teknistätilaa tai ei.
        olen asentanut kaapeleita suureenkin lattiaan ja on niitä jälkeenpäin kirottu! Miettikää ennen kuin teette sen peruuttamattoman virheen.


      • sähkäri
        Putkimies kirjoitti:

        ...lämmittää taloasi eli lämpö ei mene hukkaan. Ellet sitten laita varaajaa kuistille tai muuten kylmiin/lämmittämättömiin tiloihin.

        Todellakin se lämpö on kesähelteelläkin mukana talon lämmityksessä että eipä mene hukkaan.
        Ei käyttövettä akusta vaan ehdottomasti erillinen varaaja.


      • Kepa
        sähkäri kirjoitti:

        Sähköalan ammattilaisena suosittelen: jos talosi on yli 80 m2 ehdottomasti vesikiertoinen lämmönjako oli sitten teknistätilaa tai ei.
        olen asentanut kaapeleita suureenkin lattiaan ja on niitä jälkeenpäin kirottu! Miettikää ennen kuin teette sen peruuttamattoman virheen.

        Suosittelen tekemään teknisen tilan, vaikka romppeet mahtuisikin kodinhoitohuoneeseen. Teknisen tilan asennusten ei tarvitse olla katseen kestäviä, eli jakotukit sun muut keskuspölynimurin putket voi jättää seinille näkösille. Laitteiden huolto on myös helpompaa, kun ei tarvitse varoa vaimon laittamia verhoja kun pöllyyttelee iv-konee suodattien tai imurin säiliön kanssa.


      • Putkimies
        sähkäri kirjoitti:

        Sähköalan ammattilaisena suosittelen: jos talosi on yli 80 m2 ehdottomasti vesikiertoinen lämmönjako oli sitten teknistätilaa tai ei.
        olen asentanut kaapeleita suureenkin lattiaan ja on niitä jälkeenpäin kirottu! Miettikää ennen kuin teette sen peruuttamattoman virheen.

        Tuttava muutti vuodenvaihteessa sähkölämmitteiseen taloon ja sai eilen shokin sähköyhtiön laskun muodossa. Neliöitä en muista, isohko talo seinäpattereilla kuitenkin.


      • rak
        Kepa kirjoitti:

        Itse sain tuon näyttämään kannattavammalta kuitenkin kuin maalämmön. Silloin yösähkövaraajalla vs. maalämpö oli saman hintaista 19 vuoden käytöllä.

        Itse päädyin vesikiertoiseen, koska jää se teoreettinen mahdollisuus energialähteen vaihtamiseen. Sähköön päädyin, koska maalämmön ivestoinnit olivat suhteettoman kalliita ja kulutettava energia kuitenkin sähköä. Öljyä ja muita poltettavia energioita en suuremmin edes harkinnut.

        Aika näyttää millä taloja kannattaa tulevaisuudessa lämmittää, tällä hetkellä ei ole juuri eroja, jos tarkastellaan koko pakettia.

        Maksoiko varaaja tosissaan jotain 20000mk luokkaa, miten kummassa sait laskelmissasi kannattavaksi investoinniksi. Kun kuitenkaan yö ja päiväsähkön hintaeroero ei ole aivan suurensuuri ja siitähän tuo 20000 investointi pitäisi kattaa.
        Voisin aivan arvioida että tuolla laitteella saa siirrettyä vuodessa maksimissaan luokkaa 8000Kwh energiankulutuksesta yösähkölle (muuten siis menisi päiväsähköä lämmitykseen tuonverran). Lämmin käyttövesi toki yösähköllä tuotetaan joka tapauksessa. Noiden sähköjen hintaero minulla 2.6sent/Kwh eli 15.5 penniä/kWh. Eli säästöä vuodessa 1240 mk. 20000 mk investointi maksettu 16 vuodessa. Mutta kun pitää tuo investointikin usein lainalla maksaa ja väittävät että yö ja päiväsähkön hintaero pienenee. Ainakin mielestäni todella suuuren riskiluokan sijoitus jos tuottoa/säästöä ajatellaan. Jos tuohon vielä laskisi sen ylimääräisen tilakustannuksen...


      • Kepa
        rak kirjoitti:

        Maksoiko varaaja tosissaan jotain 20000mk luokkaa, miten kummassa sait laskelmissasi kannattavaksi investoinniksi. Kun kuitenkaan yö ja päiväsähkön hintaeroero ei ole aivan suurensuuri ja siitähän tuo 20000 investointi pitäisi kattaa.
        Voisin aivan arvioida että tuolla laitteella saa siirrettyä vuodessa maksimissaan luokkaa 8000Kwh energiankulutuksesta yösähkölle (muuten siis menisi päiväsähköä lämmitykseen tuonverran). Lämmin käyttövesi toki yösähköllä tuotetaan joka tapauksessa. Noiden sähköjen hintaero minulla 2.6sent/Kwh eli 15.5 penniä/kWh. Eli säästöä vuodessa 1240 mk. 20000 mk investointi maksettu 16 vuodessa. Mutta kun pitää tuo investointikin usein lainalla maksaa ja väittävät että yö ja päiväsähkön hintaero pienenee. Ainakin mielestäni todella suuuren riskiluokan sijoitus jos tuottoa/säästöä ajatellaan. Jos tuohon vielä laskisi sen ylimääräisen tilakustannuksen...

        Yösähkön aika on 9h. eli 37,5%. Nyt yösähköä kuluu 23.000kWh vuodessa ja päiväsähköä 6000kWh. Suoralla tuntien mukaan jaolla suhteen pitäisi olla yö 10875kWh ja päivä 18125kWh. Eli varaaja siirtää päiväosuudesta yöajalle noin 12000kWh.

        sinun luvuillasi siis 315€/a eli varaajan kuoletus noin 10 vuotta.

        Otetaan näillä luvuilla vertailuun vielä maalämpö. Lämmitys ja käyttövesi tekee suunnilleen tuon yösähkön osuuden eli 23000kWh ja jos oletetaan että maalämpö pystyy tehokertoimeen 3, niin sähköä kuluu 7667kWh taloussähkö = 13667kWh/a.

        Maalämmön hyvkäsi tulee sähkänhinnassa vuodessa 738€ (riippuu tietysti sähköyhtiöstä). Maalämmön ja sähköyöveden hintaero on noin 10.000€, eli sitä saa kuoletella yli 13 vuotta, mikäli ei huomioida korkoja sun muuta. Pari vuotta sitten aika oli lähes 20 vuotta, mutta edellistalven aähkön hinnan korotukset muutti asiaa.

        Suoraan sähkölämmitykseen maalämmön kuoletus alkaakin olla jo yli 20V.

        20 vuoden päästä voidaan laskeskella, että mikä olisi ollut kannattavinta.


      • Kilo Watti
        Kepa kirjoitti:

        Yösähkön aika on 9h. eli 37,5%. Nyt yösähköä kuluu 23.000kWh vuodessa ja päiväsähköä 6000kWh. Suoralla tuntien mukaan jaolla suhteen pitäisi olla yö 10875kWh ja päivä 18125kWh. Eli varaaja siirtää päiväosuudesta yöajalle noin 12000kWh.

        sinun luvuillasi siis 315€/a eli varaajan kuoletus noin 10 vuotta.

        Otetaan näillä luvuilla vertailuun vielä maalämpö. Lämmitys ja käyttövesi tekee suunnilleen tuon yösähkön osuuden eli 23000kWh ja jos oletetaan että maalämpö pystyy tehokertoimeen 3, niin sähköä kuluu 7667kWh taloussähkö = 13667kWh/a.

        Maalämmön hyvkäsi tulee sähkänhinnassa vuodessa 738€ (riippuu tietysti sähköyhtiöstä). Maalämmön ja sähköyöveden hintaero on noin 10.000€, eli sitä saa kuoletella yli 13 vuotta, mikäli ei huomioida korkoja sun muuta. Pari vuotta sitten aika oli lähes 20 vuotta, mutta edellistalven aähkön hinnan korotukset muutti asiaa.

        Suoraan sähkölämmitykseen maalämmön kuoletus alkaakin olla jo yli 20V.

        20 vuoden päästä voidaan laskeskella, että mikä olisi ollut kannattavinta.

        Entäs sähköliittymän pääsulakkeiden koko?
        Paljonko eroa liittymä- ja perusmaksuissa ?
        Jos on parituhatta litraa vettä joka pitäisi yön aikana nostaa 90 asteeseen ei taida 3*25 A rittää, onko 35 A:kin tiukoilla, jos on muutakin kuormaa.


      • qwe
        Kepa kirjoitti:

        Yösähkön aika on 9h. eli 37,5%. Nyt yösähköä kuluu 23.000kWh vuodessa ja päiväsähköä 6000kWh. Suoralla tuntien mukaan jaolla suhteen pitäisi olla yö 10875kWh ja päivä 18125kWh. Eli varaaja siirtää päiväosuudesta yöajalle noin 12000kWh.

        sinun luvuillasi siis 315€/a eli varaajan kuoletus noin 10 vuotta.

        Otetaan näillä luvuilla vertailuun vielä maalämpö. Lämmitys ja käyttövesi tekee suunnilleen tuon yösähkön osuuden eli 23000kWh ja jos oletetaan että maalämpö pystyy tehokertoimeen 3, niin sähköä kuluu 7667kWh taloussähkö = 13667kWh/a.

        Maalämmön hyvkäsi tulee sähkänhinnassa vuodessa 738€ (riippuu tietysti sähköyhtiöstä). Maalämmön ja sähköyöveden hintaero on noin 10.000€, eli sitä saa kuoletella yli 13 vuotta, mikäli ei huomioida korkoja sun muuta. Pari vuotta sitten aika oli lähes 20 vuotta, mutta edellistalven aähkön hinnan korotukset muutti asiaa.

        Suoraan sähkölämmitykseen maalämmön kuoletus alkaakin olla jo yli 20V.

        20 vuoden päästä voidaan laskeskella, että mikä olisi ollut kannattavinta.

        Siis tuolla systeemillä (varaava vesikiert) sinulla menee kokonaissähkönkulutuksesta ilmeisimmin yösähköä 80% ja päiväsähköä 20%.
        Minulla on alakerrassa osittain varaava runs. 10 cm paksu betonilaatta (sähkökaapelit devi550), 300l lämminvesivaraaja ja yläkerrassa lämpöpatterit, lto.
        Minulla vuoden sähkönkulutus 25000 Kwh, josta kuitenkin yösähköä selvästi yli 60%.
        9 tuntia/vrk minullakin tuota yösähköä on käytettävissä.
        Tuonmukaan siis minä saisin 5000 kwh tuollaisella laitteistollasi siirrettyä päiväsähköstä yösähköön. Hintaero minulla yö/päiväsähkö 2.6sent/kwh eli säästöä tulisi vuodessa 130 euroa. Laitteiston (varaajan) kuoletusajaksi tulee 26 vuotta. Ja vielä lainalla olisin joutunut investoinnin kattamaan. Menee takaisinmaksuaika yli 30 vuoden.


      • Kepa
        qwe kirjoitti:

        Siis tuolla systeemillä (varaava vesikiert) sinulla menee kokonaissähkönkulutuksesta ilmeisimmin yösähköä 80% ja päiväsähköä 20%.
        Minulla on alakerrassa osittain varaava runs. 10 cm paksu betonilaatta (sähkökaapelit devi550), 300l lämminvesivaraaja ja yläkerrassa lämpöpatterit, lto.
        Minulla vuoden sähkönkulutus 25000 Kwh, josta kuitenkin yösähköä selvästi yli 60%.
        9 tuntia/vrk minullakin tuota yösähköä on käytettävissä.
        Tuonmukaan siis minä saisin 5000 kwh tuollaisella laitteistollasi siirrettyä päiväsähköstä yösähköön. Hintaero minulla yö/päiväsähkö 2.6sent/kwh eli säästöä tulisi vuodessa 130 euroa. Laitteiston (varaajan) kuoletusajaksi tulee 26 vuotta. Ja vielä lainalla olisin joutunut investoinnin kattamaan. Menee takaisinmaksuaika yli 30 vuoden.

        Mitä laski kuolettavasi 26 vuotta? Kaapelilämmityksen ja vesikiertoisen eroa?


      • Kepa
        Kilo Watti kirjoitti:

        Entäs sähköliittymän pääsulakkeiden koko?
        Paljonko eroa liittymä- ja perusmaksuissa ?
        Jos on parituhatta litraa vettä joka pitäisi yön aikana nostaa 90 asteeseen ei taida 3*25 A rittää, onko 35 A:kin tiukoilla, jos on muutakin kuormaa.

        Jouduin tosiaan ottamaan 35A liittymän joka on n. 400€ 25A liittymää kalliimpi. 2 aika tariffi on lisäksi noin 70€ vuodessa kalliimpi kuin 1 aika tariffi.

        Tuossa varaajassa on tehovahti, eli se se laskee portaittain varaajan tehoa, jos virtaraja meinaa ylittyä.

        Olisin pärjännyt kyllä 25A liittymällä, mutta silloin talviaikaan olsi väkisin osa lämmityksestä mennyt päiväsähkölle.


      • qwe
        Kepa kirjoitti:

        Mitä laski kuolettavasi 26 vuotta? Kaapelilämmityksen ja vesikiertoisen eroa?

        Laskin osittain varaavan kaapeli lattialämmityksen ( yösähköllä lämmin vesi) ja varaavan vesikiertoisen lämmityksen eroa. Laskelmassa vielä ei kyllä edes investointina huomioitu tuota vesikiertoisen lämmityksen putkistoa (2500-3000 eur).
        2500 l varaajalla hämmästyttävän vähän minun systeemiin verrattuna lisää saadaan tuota yösähköä hyödynnettyä. Mutta toisaaltahan olen nähnyt useampiakin kokonaiskustannusarvioita jossa nimenomaan kallein järjestelmä on vesikiertoinen varaava lattialämmitys. Eli lyhyesti investointikulut suuret ja käyttökulutkin ihan kohtuulliset.


      • Kepa
        qwe kirjoitti:

        Laskin osittain varaavan kaapeli lattialämmityksen ( yösähköllä lämmin vesi) ja varaavan vesikiertoisen lämmityksen eroa. Laskelmassa vielä ei kyllä edes investointina huomioitu tuota vesikiertoisen lämmityksen putkistoa (2500-3000 eur).
        2500 l varaajalla hämmästyttävän vähän minun systeemiin verrattuna lisää saadaan tuota yösähköä hyödynnettyä. Mutta toisaaltahan olen nähnyt useampiakin kokonaiskustannusarvioita jossa nimenomaan kallein järjestelmä on vesikiertoinen varaava lattialämmitys. Eli lyhyesti investointikulut suuret ja käyttökulutkin ihan kohtuulliset.

        Vesikiertoinen ei ole sähkökaapelilämmitystä halvempi, sehän on selvä. Halusin kuitenkin säilyttää säädettävyyden, joka kaapeliversiossa tarkoittaisi päiväsähkön käyttämistä säätölämpönä. Halusin myös jättää mahdollisuuden lämmön lähteen vaihtamisella, jos sähkön hinta vaikka noudattasi öljylämmityslaskelmien mukaista sähkön hinnan nousu tahtia.

        Ja kuten laskit, niin talon käyttöaikana hinnallakaan ei juuri ole eroa.


      • qwe
        Kepa kirjoitti:

        Vesikiertoinen ei ole sähkökaapelilämmitystä halvempi, sehän on selvä. Halusin kuitenkin säilyttää säädettävyyden, joka kaapeliversiossa tarkoittaisi päiväsähkön käyttämistä säätölämpönä. Halusin myös jättää mahdollisuuden lämmön lähteen vaihtamisella, jos sähkön hinta vaikka noudattasi öljylämmityslaskelmien mukaista sähkön hinnan nousu tahtia.

        Ja kuten laskit, niin talon käyttöaikana hinnallakaan ei juuri ole eroa.

        Enpä tuossa säädettävyydessä paljon eroa näkisi noiden em. vaihtoehtojen välillä kuitenkaan. Ainoa suurempi ero tuo lämmönlähteen vaihdon mahdollisuus, minä en talooni sellaista ylimääräistä tilaa rakentanut. Eikö se rakennusneliö maksa jotain 800eur luokkaa ainakin.


      • Kepa
        qwe kirjoitti:

        Enpä tuossa säädettävyydessä paljon eroa näkisi noiden em. vaihtoehtojen välillä kuitenkaan. Ainoa suurempi ero tuo lämmönlähteen vaihdon mahdollisuus, minä en talooni sellaista ylimääräistä tilaa rakentanut. Eikö se rakennusneliö maksa jotain 800eur luokkaa ainakin.

        Onhan se lattialaatta melkoinen hitaustekijä, mutta vesikiertoisessa on kuitenkin jatkuva säätö, kun taas kaapeliversio lämmitetään yöllä ja päivällä katsotaan että lämmitettiinkö liikaa vai liian vähän.


      • qwe
        Kepa kirjoitti:

        Onhan se lattialaatta melkoinen hitaustekijä, mutta vesikiertoisessa on kuitenkin jatkuva säätö, kun taas kaapeliversio lämmitetään yöllä ja päivällä katsotaan että lämmitettiinkö liikaa vai liian vähän.

        Tietysti paksu lattia hitaanpuoleisesti nopeisiin lämpöeroihin sinänsä reagoi. Liekö osatekijänä minulla se että yläkerrassa siis normaalit sähköpatterit jotka tietysti talon lämmön noustessa heti pois päältä menevät eikä yläkerrassa lämpöä ole ns. varattuna.
        Jokatapauksessa Devireg 550 termostaatit kyllä pitäneet huoneen lämpötilan todella hyvin vakiona päivänmittaan vaikka ulkona olisi lämpötila yön ja päivän välillä muuttunut 20 astetta. Eikä takan lämmityskään näytä olevan mikään ongelma. Toki olohuone jossa takka on lämpenee jnkv enemmän (1-jopa 2 astetta) kuin muut huoneet mutta pikaisesti lämpötilat kyllä tasaantuu. Ei tuohon takkaantaitaisi reagoida nopeammin kuin lämpöpatterit tai kattolämmitys olohuoneessa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko kertonut jo muille tunteistasi?

      Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.
      Ikävä
      73
      3364
    2. Kesä, kesä!

      Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k
      Tunteet
      9
      1891
    3. Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.

      Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes
      Maailman menoa
      224
      1279
    4. Olisin ottanut sinusta akan itselleni

      Mutta olitkin aika itsepäinen ja hankala luonne.
      Ikävä
      131
      1088
    5. Pitikö mennä rakastumaan

      Oi kyllä, kyllä piti. Kiitos vaan sulle mies! Todella kiitän..
      Ikävä
      100
      1023
    6. Mitä tai ketä kaivattusi

      muistuttaa?
      Ikävä
      60
      964
    7. Miksi nuori ottaa hatkat? Rajut seuraukset: seksuaalinen hyväksikäyttö, väkivalta, huumeet...

      Lastensuojelu on kriisissä ja nuorten ongelmat kasvussa Suomessa. Hatkaaminen tarkoittaa nuoren luvatta poistumista omil
      Maailman menoa
      67
      946
    8. Shokki! Suuri seikkailu -kisassa todellinen jättiyllätys - Tämä muutos järkyttää varmasti monia!

      No nyt on kyllä aikamoinen ylläri, peli todellakin kovenee…! Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde/shokki-suuri-seik
      Viihde ja kulttuuri
      6
      905
    9. Ei sua pysty unohtamaan

      Ei vaan yksinkertaisesti pysty
      Ikävä
      84
      889
    10. Hei, huomenta komistus

      Yllättääkö, että olet heti mielessä. Mukavaa päivää upea ❤️
      Ikävä
      34
      820
    Aihe