Faktoja venäjäksi sodan tiimoilta

Yleinen käsitys on se, että venäläiset eivät tiedä tiettyjä historian kiinnekohtia "Suuren Isänmaallisen Sodan" ajalta. Tarkoitan Suomen kanssa sotimiseen liittyneitä seikkoja. Mieleen tulee kysymys: Onko venäjäksi, siis venäjänkielisenä käännöksenä meillä Suomessa tehty ja julkaistu mm. seuraavanlaisia historian yksityiskohtia toteavia asioita?
o Stalinin johtama Neuvostoliitto aloitti Talvisodan ja hyökkäsi Suomeen marraskuun lopussa 1939. Siihen aikaan voimassa oli Molotovin-Ribbentropin sopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja, jossa Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan välisessä "Isossa Jaossa" Suomi oli määritelty kuuluvaksi Neuvostoliiton reviiriin. Natsi-Saksa oli siis yksissätuumin liitossa Neuvostoliiton kanssa.
o Neuvostoliitto muodosti siellä asuvista suomalaisista kommunisteista Kuusisen johtaman Terijoen marionettihallituksen, jonka kanssa Neuvostoliitto kuitenkin laati "rauhansopimuksen", jonka mukaan laajoja alueita Itä-Karjalasta olisi liitetty Suomeen ja vastineeksi pienehkö osa Karjalan Kannasta puolestaan Neuvostoliittoon Leningradin "suojaksi".
o Talvisota kesti Suomen kannalta "sata kunnian päivää" ja päättyi Moskovan rauhaan, jossa Suomen ja Neuvostoliiton välinen uusi raja vedettiin toiseen paikkaan kuin missä rintamalinja sijaitsi sotimisen päättyessä. Vuoksen itäpuolista Karjalan Kannaksen osaa ja Laatokan Karjalaa eli Käkisalmen ja Sortavalan kaupunkeja ympäristöineen Puna-armeija ei sotimalla kyennyt valloittamaan. Petsamo jäi Suomeen kuuluvaksi.
o V.1941 Neuvostoliiton ja Suomen välillä syttyi uusi sota, joka tunnetaan meillä Suomessa jatkosotana. Sen sodan vaiheisiin kuului mm. Leningradin saarto, jonka saksalaiset saivat aikaan. Mannerheimin johtama Suomen armeija pysähtyi Lengradin pohjoispuolelle ja pidättäytyi enemmistä laajoista hyökkäyksellisista sotatoimista kaupunkia vastaan. On todettu, että mikäli myös Suomen armeija olisi hyökännyt aktiivisesti Leningradiin, kaupunki olisi kokonaan valloitettu ja kenties tuhottu maan tasalle niin kuin Hitler oli suunnitellut. Suomen passiivisuuden ansiosta niin ei tapahtunut.
o Jatkosota päättyi aselepoon syyskuun alkupäivinä 1944. Suomen ja Neuvostoliiton väliseksi rajaksi tuli Karjalassa jälleen sama rajalinja, joka oli Stalinin ja Molotovin sanelemana piirretty Talvisodan päättyessä. Tälläkään kerralla v.1944 Puna-armeija ei päässyt etenemään uudelle rajalle asti. Jälleen Vuoksen itäpuolinen osa Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjala mukaanlukien Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit jäi Puna-armeijalta valloittamatta. Tällä kertaa Neuvostoliittoon liitettiin myös Petsamo, jossa sijaitsee suuri nikkelikaivos.
- Historiallinen tosiasia, fakta on se, että Suomen itäraja ei sijaitse siinä paikassa, missä armeijoitten välinen rintamalinja sijaitsi sotimisen päättyessä ja tilanne varsinkin Ilomantsin ja Suomenlahden välillä oli kuta kuinkin sama sekä Talvisodan päättyessä v.1940 maaliskuussa että Jatkosodan jälkeen v.1944 syyskuussa.
o Suomen käymä kolmas sotavaihe toisen maailmansodan aikana oli Saksaa vastaan käyty Lapin sota. V.1944 tehdyn aseleposopimuksen mukaisesti Suomen armeija karkoitti saksalaiset sotajoukot Pohjois-Suomesta ja niin ollen Suomi toimi siinä sodassa liittoutuneittten puolella. Viimeiset saksalaisjoukot karkoitettiin Suomesta suunnilleen samoihin aikoihin kuin Berliini kukistui ja Saksa antautui v.1945.
o Sodan päättymisen jälkeen Suomea ei miehitetty. Suomen ulkopoliittinen suhde Neuvostoliiton kanssa määriteltiin rauhansopimuksen lisäksi Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksella, yya-sopimuksella. Se oli toisenlainen sopimus kuin Neuvostoliiton tekemät sodanjälkeiset sopimukset mm. Romanian, Unkarin ja Tsekkoslovakian kanssa. Suomi ei muuttunut yhteiskunnalliselta järjestykseltään sosialistiseksi maaksi, vaan Suomessa oli voimassa sodan jälkeenkin sama perustuslaki ja valtiosääntö kuin ennen sotaa v.1939.

Onko tämänsisältöinen teksti olemassa venäjäksi ja onko sitä jaettavana kaikille itärajan ylittäville Suomeen saapuville matkustavaisille? Ellei ole, niin onko kyseinen teksti tekeillä Suomen valtiovallan ja vaikkapa ulkoministerimme toimesta? Ellei ole, niin kenen joukoissa ulkoministerimme oikein seisoo?