Lueskelen historiaa ,sukutarinoita .Silmiini osui tarinaa 1663 luvun Kainuusta. Tämä sitä Pietari Brahen aikaa. Johannes Terserus suorittaa " piispantarkastusmatkaa" seurakuntiin. Kreivin käskystä juhlat pystyyn Kajaanin linnan tykkien säestyksellä pappiloissa runsailla kestityksillä. Cajanus sukupapit hallitsi uskonasiat ,vaan eniten kiinnosti maalliset ,etenkin veronkanto. Kajaanin voutikuntaa hallitsi Cajanus suku. Oli siellä vieraillu Getselius vanhempi ,taas kemut pystyyn .Kuka maksoi ,rahvas maksoi kaksi viljakappaa per savu. Palveltiin kuin piispaa pappilassa. Miksi Koskelan Jussin itse raivaamat pellot ei kuulunu hänelle ? Millä oikeudella kirkkoherra sai viedä pellot ? Nälkäänsä ,siihenkö hän ne tarvitsi ?
Koskelan Jussin torppa
kurnii
8914
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ettei Alman ollenkaan? Alma sentään teki töitä siellä ikänsä kaiken, eli romaanin alusta loppuun ja kauemminkin! Jussi kuoli jo puolivälissä! Oli Jussin kanssa naimisissakin eikä ollut avioehtoa ja toi vedellä jatkettua piimää, keskikokoisen suolalahnan puolikkaan ja mustaa leipää. Alman oli vähintään puolet jos ei enemmänkin. Jussi vaan juopotteli ja hakkasi toisia seipäällä ja otti suutaa suupielet valkosena mitähän linnunmaitoa sekin on heroiinia vai?! Olet Sovinisti-sika!
Näin siellä kerrotaan ,kahteen kertaan olen lukenut . Kuinka se Kirkkoherra antoi sen naisen vaikuttaa päätökseen ottaa Jussin kuokkimat pellot .Ne eväät oli semmosia muistan itsekkin -50 luvulta .Joo kyllä äiti oli enemmän kuin puolet .Mutta tämä sivistynyt kirkkoherran vaimo ei paljo Almasta välittänyt .Mitä ne söi siellä pappilassa .Rengit raatoi pellolla ,tuskimpa lahnoja pöydässä ,jos nyt vähän huvikseen illanviettoo ongella. Jussin ja Alman piti tehdä työtä ,siis elättää heitä.
Torppari oli vuokraviljelijä. Oli omistajalta vuokrannut tilan ja rakennukset ja maksoi niistä tekemällä päivätöitä, taksvärkkiä. Mutta mikään ei piisannut, johan hetken päästä olivat vaatimassa torppia itselleen. Mihin jouduttaisiin jos nykypäivänä kaikki vuokralla asuvat vaatisivatkin vuokraamiaan asuntoja korvauksetta tai marginaalikorvausta vastaan itselleen? Entä jos vuokraisin veneen tai kesämökin ja loppukesästä edellyttäisin saavani sen ilmaiseksi omistukseeni?
Niin että kirkkoherrako se rakensi tämän Koskelan torpan. Oletko lukenu kirjaa .Sinä olet sama tyyppi näillä palstoilla eri nimimerkeillä ,ikäänkuin joku toinen vastaisi . Mutta et vastaa siihen kysymykseen .?Millä oikeudella kirkkoherra vei pellot .Nyt puhutaan vain Koskelan torpasta ja Koskelan pelloista ,sen kirkkoherran edesottamuksista. Muuten Feodaali aika ei ole kaukana ,eli maaorjuus. Pikkusen lukenu kirkkohistoriaa ,ja tuolla naapurin puolella kirkon maaorjat laittoi ranttaliksi. Naapurin puolella sitä torppaa odotettiin satoja vuosia. Ei siis hetken päästä. Satupoika ei tunne historiaa ,tämä on historia palsta. Mitä niillä torppareilla oli liikaa ,oliko kirkkoherralla vähemmän.
on romaani, kaikki sen henkilöt ja tapahtumat ovat kuviteltuja. Se ei tämän kirjan ja Tuntemattoman sotilaan kohdalla tunnu millään uppoavan kaaliin. Keskustelu kuuluu Kirjallisuus-palstalle, ei Historia-palstalle.
Kyseessä oleva maa-alue oli koko ajan kirkkoherran omaisuutta. Tarkemmin sanoen seurakunnan omaisuutta, kirkkoherran hallinnassa osana kirkkoherran palkkaa. Jussi oli toki sen raivannut viljelyskelpoiseksi, mutta toisaalta saanut siitä vuosikymmenien ajan perheelleen elatuksen ja myös maksanut raivaustyön korvauksena käypää vuokraa alempaa hintaa. Jussi ei myöskään ollut maaorja, Jussi saattoi koska tahansa pakata kampsunsa ja lähteä muuhun työpaikkaan mikäli olisi halunnut.
Meistä jokainen lie työssä jossakin yrityksessä, pois lukien työttömät ja julkisella sektorilla työskentelevät, mutta emme pitkänkään työrupeaman jälkeen yleensä saa yritystä omistukseemme. Mitä meillä palkkatyöläisillä on liikaa, mitä yrityksen omistajilla vähemmän? Eipä varmaan paljoakaan mutta tämä on yleisesti hyväksytty pelin henki valitsemassamme yhteiskuntajärjestelmässä.
Kainuussa on Keliakiaa enemmän kuin muualla. Selityksenä tähän on perinteinen pettuleivän syönti.
Siksi kuulemam suolet ei kestä selvää leipää. Näin sanoi Laihialainen vaimoni suvussamme esiintyvästä Keliakiasta...
Ilmari Kiannon Kainuuta halveeraava Nälkämään laulu on halpamainen rienaus verrattuna alkuperäiseen Kainuun maakuntalauluun.
Jussi Kukkosen runo kuvastaa 1950- luvun maahenkeä:
"On Kainuu jylhien korpien maa ja köyhä sen luonto lie. Mutt´ Kainuun kauneus kiehtova on - se syömmeni sytyttää.
Kenet kerran Kainuun korpihin on johtanut kohtalon tie ei kaihoo hän konsaan etelään, hän korpien tenhoon jää.
Soi vaarain varjossa korkeiden kohu koskien kuohuisten ja siintää huipuille valtavat veet ja välkkyvät virtain vyöt.
Ja tienoot uinuvat iltaisin pois päivistä sinehen. Valon siunaamat sill´ on suvisäät ja juhannusjuhlain yöt.
Jo taatot kirjoitti kuokallaan omat mietteensä korpehen, he miekoin varjeli viljelmiään ja kallista Kainuutaan.
Suuri siunaus ollut toimille on polvien menneiden. Niin olkohon meidän töillä myös, kun kaadumme multaan maan."
Sinne kainuuseen minunkin sukuni ajettiin 1640 luvulla veroja pakoon .Silloin ei demokratia toiminu .Kartanon herrat tarvitsi työväkeä ,mutta nälkäpalkalla. Katselin tuota Laukon katanoo Wikipediasta. Pirullinen ukkeli työmiestään kohtaan ,siellä hänen henkilökohtaisista ominaisuuksista annetaan tyly kuva.
Maata oli 10.000 heht. Ruotsin Vaasa kuninkaat ja Upsalan piispat antoi näitä "ylhäisten" nimityksiä, Salaneuvos ,Valtaneuvos, Vapaaherra, ym, kummallisia nimityksiä. Aateliset ,Papisto .Minun suvussa eräässä pitäjän kirkossa penkkirivi 11 , riviä 16 . Ketkä siellä etummaisissa." He pitävät huomattavimmasta paikasta illalisilla ja etummaisista istuimista synagogissa" ,keihin tämä lause soveltuu..?
Onko tosiasioita tuoda esiin paapomisesta .Niin se Väinö Linnan kirja trilogia perustuu vain tosiasioihin .Tykinlaukauksia kajaaninlinnassa ,rahvas vain sai uneksia niitä herkkuja ,viini virtas vaan.,,