Tässä netistä löytynyt teksti, jonka ilmeisesti on kirjoittanut joku koululainen, Aija Nuuttila.
Hänen tekstissäään on pari asiavirhettä, jotka tulee kirjoittajalle korjata. Hän väittää, että"...Toinen meille merkittävä niin sanottu vieraskieli on ruotsi. Se on toinen äidinkielemme, jota puhutaan varsinkin rannikkoseuduilla. Jos haluaa lähteä vaikka Kristiinankaupunkiin tai Vaasaan töihin, täytyy hallita kummatkin kielet..." Ei, ei, hyvä Aija, ruotsin kieli ei ole toinen äidinkielemme. Meillä on kaikilla vain yksi äidinkieli. ja ei tarvitse oppia ruotsia, voidakseen asua Vaasassa ytai Kristiinankaupungissa. Ei edes Närpiössä tarvitse osata ruotsia. Tuo on vain ruotsinopettajasi kertomaa valhetta, jota hän toistaa, koska on saanut rahaa Ruotsalaiselta kansanpuolueelta. Vaasassa asuu 75 % suomenkielisiä ja Kristiinakaupungissa on puolet suomenkielisiä. Ihan hyvin pärjäät vain suomeksi, ei hätää.
"Kielten opiskelu – piece of cake?
Teksti: Aija Nuuttila
Une tasse de la chocolat, s´il vous plait. Can I have a cup of cocoa, please? Ursäkta, kan jag få en kopp choklat. Kun aloitan keskustelun ranskalaisessa kahvilassa s'il vous plait monsieur/madmoiselle, minua rientää palvelemaan hyvin pukeutunut, kohtelias nuori mies tai nainen. He puhuvat sujuvasti, mutta hitaasti ranskaa. He ovat huomanneet, että olet turisti, mutta kohtelevat sinua kuin ranskalaista, koska uskaltauduit puhumaan heidän kieltään. Älä hätäile, mikäli et puhu sujuvasti vierasta kieltä, he osaavat kyllä englantia ja kääntävät keskustelun siksi, jos näkevät sen tarpeelliseksi.
Englannin kieli on maailman neljänneksi puhutuin kieli kiinan, espanjan ja hindin jälkeen. Englantia puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä, ja sitä puhutaan 105 maassa. Lisäksi yli 600 miljoonaa ihmistä käyttää englantia päivittäin. Tällaista faktatietoa löytyy erään koulun nettisivuilta ja tottahan tuo onkin.
Englanti on laajalle levinnyt ja hyvin kansainvälinen side eri kansakuntien välillä. Myös Suomessa kuulee paljon puhuttavan tätä brittien kieltä. et.
Kieliä opitaan nykyään pääasiassa koulussa. Ala-asteella opimme englantia ja jotkut myös ruotsia, itse opiskelin vuoden verran saksaa. Seitsemännelle mentäessä kielitaitoaan voi harjoittaa lisää ja myös ottaa vastaan uusia haasteita. Kielistä kiinnostuneet nuoret suu...
Aina kielet eivät ole helppoja, ja ne vaativatkin paljon pänttäämistä ja opettelua. Kaikille se ei koskaan tule olemaan niin kutsuttu piece of cake, eli helppo homma. Ongelmana voi olla esimerkiksi lukihäiriö tai motivaation puute. Tällaisessa tapauksessa opiskelu on hankalaa ja saattaa nostaa voimakkaita tunteita. Jos jokin ei suju, asian pänttääminen alkaa tuntua tylsältä ja vaikealta. Silloin kieltä ei helpolla opi, ja ihminen voi masentua, kun ajatte...maan piileviä kykyjään tai vahvistamaan entistä osaamistaan. Englanti ja ruotsi kuuluvat jokaisen lukujärjestykseen, mutta tarjontaa löytyy saksasta ja ranskasta venäjään ja latinaan asti. Kaikkiin aineisiin ei välttäm.....
Kansainväliset leirit, kuten EF:n kielikurssit, ovat nousseet nuorten suosioon viime vuosina. Minäkin tunnen kymmenkunta ihmistä, jotka ovat päässeet tällaisten kautta ulkomaille ja saaneet hyviä kokemuksia sekä uusia ystäviä. Itse asiassa sain itsekin kavereita ulkomailta, kun eräät italialaiset olivat tutustumiskäynnillä Kauhajoella.
Mielestäni jokaiseen tuollaiseen tilaisuuteen pitää tarttua. Koskaan ei voi olla ystäviä liikaa, ja uudet elämykset ovat aina mielenkiintoinen asia. Olenkin innokkaasti suunnittelemassa Italian-matkaa.
Uudet haasteet ja tiedonjano ohjaavat myös oppimaan uutta. Sukulaiskieliä tai suurin piirtein samanlaisia kieliä luetaan yleensä samaan aikaan, koska ne auttavat toistensa opiskelussa samankaltaisten kielioppiensa tai sanastojensa avulla.
Kieliä näkee ja kuulee paljon erilaisissa paikoissa. Tv:stä katsotaan joka päivä tekstitettyjä sarjoja ja elokuvia. Myös uutisia tulee ruotsiksi ja englanniksi. Nuoret oppivat tahtomattaankin sanoja ja lauseita, joita alkavat ehkä myöhemmin hyödyntää puheessaan tai koulutöissään. Itse en televisiota paljoa katsele, mutta lauluja kuuntelen paljon. Niiden kertosäkeet ja melodiat jäävät helposti päähän ja auttavat muistamaan sanoja ja fraaseja. Opin niitä ihan tiedostamattani.
Tällaisen tilanteen huomaa vaikkapa kokeessa. Jos jotain sanaa ei muista, se saattaa tulla yhtäkkiä mieleen jonkin laulun kautta. Tämä tahaton oppiminen tehostaa koulutyöskentelyä ja sanavaraston kehittymistä. Väitän, että jokainen meistä suomalaisista nuorista osaa ainakin vähän ruotsia ja englantia, koska kaikki seuraavat niin paljon mediaa ja kuuntelevat musiikkia. Ei kai kukaan voi asua niin eristyksissä, ettei kuulisi muita kieliä?
Suomalaiset nuoret siis oppivat vaikka eivät tahtoisikaan. Tämä on mielestäni yhteiskunnan kannalta oikein hyvä asia, koska kielitaitoisia ihmisiä tarvitaan, eihän maailmassa muuten pärjää!
Päivitetty 11.03.2007"
Hänen tekstissäään on pari asiavirhettä, jotka tulee kirjoittajalle korjata. Hän väittää, että"...Toinen meille merkittävä niin sanottu vieraskieli on ruotsi. Se on toinen äidinkielemme, jota puhutaan varsinkin rannikkoseuduilla. Jos haluaa lähteä vaikka Kristiinankaupunkiin tai Vaasaan töihin, täytyy hallita kummatkin kielet..." Ei, ei, hyvä Aija, ruotsin kieli ei ole toinen äidinkielemme. Meillä on kaikilla vain yksi äidinkieli. ja ei tarvitse oppia ruotsia, voidakseen asua Vaasassa ytai Kristiinankaupungissa. Ei edes Närpiössä tarvitse osata ruotsia. Tuo on vain ruotsinopettajasi kertomaa valhetta, jota hän toistaa, koska on saanut rahaa Ruotsalaiselta kansanpuolueelta. Vaasassa asuu 75 % suomenkielisiä ja Kristiinakaupungissa on puolet suomenkielisiä. Ihan hyvin pärjäät vain suomeksi, ei hätää.
"Kielten opiskelu – piece of cake?
Teksti: Aija Nuuttila
Une tasse de la chocolat, s´il vous plait. Can I have a cup of cocoa, please? Ursäkta, kan jag få en kopp choklat. Kun aloitan keskustelun ranskalaisessa kahvilassa s'il vous plait monsieur/madmoiselle, minua rientää palvelemaan hyvin pukeutunut, kohtelias nuori mies tai nainen. He puhuvat sujuvasti, mutta hitaasti ranskaa. He ovat huomanneet, että olet turisti, mutta kohtelevat sinua kuin ranskalaista, koska uskaltauduit puhumaan heidän kieltään. Älä hätäile, mikäli et puhu sujuvasti vierasta kieltä, he osaavat kyllä englantia ja kääntävät keskustelun siksi, jos näkevät sen tarpeelliseksi.
Englannin kieli on maailman neljänneksi puhutuin kieli kiinan, espanjan ja hindin jälkeen. Englantia puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä, ja sitä puhutaan 105 maassa. Lisäksi yli 600 miljoonaa ihmistä käyttää englantia päivittäin. Tällaista faktatietoa löytyy erään koulun nettisivuilta ja tottahan tuo onkin.
Englanti on laajalle levinnyt ja hyvin kansainvälinen side eri kansakuntien välillä. Myös Suomessa kuulee paljon puhuttavan tätä brittien kieltä. et.
Kieliä opitaan nykyään pääasiassa koulussa. Ala-asteella opimme englantia ja jotkut myös ruotsia, itse opiskelin vuoden verran saksaa. Seitsemännelle mentäessä kielitaitoaan voi harjoittaa lisää ja myös ottaa vastaan uusia haasteita. Kielistä kiinnostuneet nuoret suu...
Aina kielet eivät ole helppoja, ja ne vaativatkin paljon pänttäämistä ja opettelua. Kaikille se ei koskaan tule olemaan niin kutsuttu piece of cake, eli helppo homma. Ongelmana voi olla esimerkiksi lukihäiriö tai motivaation puute. Tällaisessa tapauksessa opiskelu on hankalaa ja saattaa nostaa voimakkaita tunteita. Jos jokin ei suju, asian pänttääminen alkaa tuntua tylsältä ja vaikealta. Silloin kieltä ei helpolla opi, ja ihminen voi masentua, kun ajatte...maan piileviä kykyjään tai vahvistamaan entistä osaamistaan. Englanti ja ruotsi kuuluvat jokaisen lukujärjestykseen, mutta tarjontaa löytyy saksasta ja ranskasta venäjään ja latinaan asti. Kaikkiin aineisiin ei välttäm.....
Kansainväliset leirit, kuten EF:n kielikurssit, ovat nousseet nuorten suosioon viime vuosina. Minäkin tunnen kymmenkunta ihmistä, jotka ovat päässeet tällaisten kautta ulkomaille ja saaneet hyviä kokemuksia sekä uusia ystäviä. Itse asiassa sain itsekin kavereita ulkomailta, kun eräät italialaiset olivat tutustumiskäynnillä Kauhajoella.
Mielestäni jokaiseen tuollaiseen tilaisuuteen pitää tarttua. Koskaan ei voi olla ystäviä liikaa, ja uudet elämykset ovat aina mielenkiintoinen asia. Olenkin innokkaasti suunnittelemassa Italian-matkaa.
Uudet haasteet ja tiedonjano ohjaavat myös oppimaan uutta. Sukulaiskieliä tai suurin piirtein samanlaisia kieliä luetaan yleensä samaan aikaan, koska ne auttavat toistensa opiskelussa samankaltaisten kielioppiensa tai sanastojensa avulla.
Kieliä näkee ja kuulee paljon erilaisissa paikoissa. Tv:stä katsotaan joka päivä tekstitettyjä sarjoja ja elokuvia. Myös uutisia tulee ruotsiksi ja englanniksi. Nuoret oppivat tahtomattaankin sanoja ja lauseita, joita alkavat ehkä myöhemmin hyödyntää puheessaan tai koulutöissään. Itse en televisiota paljoa katsele, mutta lauluja kuuntelen paljon. Niiden kertosäkeet ja melodiat jäävät helposti päähän ja auttavat muistamaan sanoja ja fraaseja. Opin niitä ihan tiedostamattani.
Tällaisen tilanteen huomaa vaikkapa kokeessa. Jos jotain sanaa ei muista, se saattaa tulla yhtäkkiä mieleen jonkin laulun kautta. Tämä tahaton oppiminen tehostaa koulutyöskentelyä ja sanavaraston kehittymistä. Väitän, että jokainen meistä suomalaisista nuorista osaa ainakin vähän ruotsia ja englantia, koska kaikki seuraavat niin paljon mediaa ja kuuntelevat musiikkia. Ei kai kukaan voi asua niin eristyksissä, ettei kuulisi muita kieliä?
Suomalaiset nuoret siis oppivat vaikka eivät tahtoisikaan. Tämä on mielestäni yhteiskunnan kannalta oikein hyvä asia, koska kielitaitoisia ihmisiä tarvitaan, eihän maailmassa muuten pärjää!
Päivitetty 11.03.2007"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kerrot taidostasi osata tilata kaakaota eri maissa ja kuinka hyvin saat palvelua.
Tässä sinulle pieni tiedonanto maailman reaaliteeteista.
Jos Ruotsissa tilaat kaakaosi vaikka kuinka sujuvalla suomenruotsilla, niin palvelusi osoittautuu hyvinkin nihkeäksi. Paljastat näet olevasi vastenmielinen ugrimölli eli finne.
Siis tilaapa se juomasi vain englanniksi, jos tahdot hyvää palvelua.
olet varmasti ollut hyvin humalassa, niin kuin suomi-pojat
matkoillaan yleensä ovat ja
vastenmielinen kohtelu johtuu siitä.
Kyllä minulle ainakin ollaan kohteliaita
Ruotsissa, tilaanpa sitten kahvini suomeksi tai
ruotsiksi.
arvatkaapas millä kielellä he kommunikoivat Aasiassa? Englannilla tietenkin ja meidän pieni vähemmistömme yrittää kaikin voimin pistää suomenkielisiä suomalaisia pakkoruotsin loukkuun.
"Ursäkta, kan jag få en kopp choklat." Oikea voisi pyytää vaikkapa seuraavalla tavalla sitä kaakota, Ursäkta, kan jag få en kopp choklad, men inte choklat. Sinä vain paljastat itsesi, että et ole ruotsalainen vaikka kuinka halauaisit. Yksi kirjain paljasti, että et ole muu kuin pakkoruotsitettu suomalainen.