MIKSI!!``???*itkee*

Et kai luule ystävääsi niin omahyväiseksi, että olisi iloinen sinun tulosta rajan toiselle puolen? Eiköhän siellä olevat jaksa odottaa..

Jos tarkoitat viestissäsi perjantaisen onnettomuuden uhreja¨, käsittääkseni heidän joukossaan ei ole Tiina nimistä.

Jos olet tosissasi kirjoittanut tuon, haluan kolmen lapsen isänä sanoa sinulle jotain.

Jos Tiina yllättäen lähti luotasi, saattoi siihen olla jokin syy, mitä me emme täällä vielä ymmärrä.

Silti elämä on meille annettu lahja, josta saamme nauttia niin kauan, kuin se itse kunkin kohdalla on tarkoitettu.

Ymmärrän, että suru ja kaipuu voivat tuntua ylettömän raskailta kantaa, mutta silti aika parantaa henkisetkin haavat.

Jos Tiina voisi vielä puhua kanssasi, hän varmasti sanoisi, että älä hätiköi omaa tuloasi tänne rajan taakse, sillä sinulle on tarkoitettu ihan ainutlaatuinen elämä, jota ei kenellekään toiselle ihmiselle ole suotu.

Voit rakastaa häntä edelleen sillä tavoin, että vaalit hänen muistoaan niin kauan kuin elät; näin hänkin tavallaan jatkaa omaa elämäänsä myös täällä maan päällä, vaikkakin näkymättömänä, kuten hän jatkaa sitä siellä, missä ei enää surua, kaipuuta, kipua eikä kuolemaa tunneta.

Elä sellainen elämä, että voit ylläpitää jälleennäkemisen toivetta Tiinankin suhteen.

Hän odottaa sinua sitten, kun sinulle tarkoitettu elämä on täällä päättynyt.

Ennen aikojaan sinne ei itse pidä lähteä.

Ajattele: Tiina pysyy sinun muistoissasi aina yhtä nuorena ja elämänhaluisena kuin hän oli täällä eläessään!

Kun joskus taas saat tavata hänet, hän on samanikäinen kuin täältä lähtiessään.

Sinä tunnet hänet siellä jälleen.

kirjoittamastasi asiasta huomasin että menetit rakkaan ystäväsi siinä kamalassa onnettomuudessa. Huomasin myös että ajattelet itsemurhaa. Itsemurha ei ole mikään ratkaisu siihen. SÄ saat lohtua perheeltäsi, ja myös tiinan perheeltä. Luultavasti Tiina ei ole joutunut kärsimään, koska se kaikki tapahtui niin nopeasti. Minäkin menetin rakkaan ystäväni. Olen todella surullinen, olen itkenyt koko ajan, nytkin itken. Niille kyyneleille ei vaan tuu loppua, mut silti koitan samalla yrittää ajatella elämää eteenpäin. Sinullakin on mahdollisuus selvitä, mutta se vie aikansa. En minäkään varmaan selviä vielä pitkään aikaan, mutta toivoa on, sitä ei saa koskaan menettää. Tiina, ja minun ystäväni Emilia ovat aina meidän mielessä, ja aina meidän luonamme.

Hei minävaan. Ystävän menetys on suuri asia, eikä sitä voi ymmärtää. Sinun on kuitenkin jatkettava omaa elämääsi, jo Ystäväsikin puolesta. Voimia suruun ja muista, että sinun ympärillä on läheisiä, jotka tukevat sinua.

Hei! Olen surullinen vuoksesi, älä edes harkitse itsemurhaa. HAE APUA KRIISIPUHELIMESTA TAI NETISTÄ. Niin taas moni jäisi sinua kaipaamaan, et ole surussasi yksin, olen itsekin menettänyt lähiomaisen liikenneonnettomuudessa. Toivon sinulle jaksamista, suru hellittää omallaan ajallaan, vaikka aikaa menisikin.