YLE:n kolumnisti Kirsi Virtanen keskusteli äsken radio Vegassa HBL:n vapaan kolumnistin Theresa Norrmenin kanssa. Virtanen totesi, että suomen ruotsinkieliset ovat itse pilanneet asemansa, suhtautumalla suomen kieleen ja suomenkielisiin arrogantisti ja siksi ruotsin kielen asema vain heikkenee. Virtasen mukaan ruotsinkieliset katsovat, että heidän ei tarvitse oppia suomea, vaan suomenkielisten pitää oppia ruotsia ja palvella heitä. Jotkut ruotsinkieliset haluavat elää kuplassaan ja sen ulkopuolella vaativat ruotsinkielistä palvelua. Hänestä Suomi laittaa liian paljon rahaa ruotsinkielisyyteen.
Theresa Norrmén katsoo, että kieli-ilmasto on huolestuttava. Hänestä ruotsinkieliset tarvitsevat erityisratkaisuja, koska eivät voi elää ilman niitä. Hänestä kustannuskysymys ei saa ohjata kielipolitiikkaa.Hänestä suomenkieliset ratkaisut eivät ole halvempia. Sekä Norrmen että Kirsi Virtanen sanoivat, että pakkoruotsi- ja suomi poistetaan lähiaikoina kouluopetuksesta. Norrmenin mukaan pakkoruotsin vastustaminen on "massiivista", mikä tulee esiin mm. Helsigin Sanomienkeskustelusta, "jos sitä vähänkään lukee". Hänen mukaansa ruotsinkieliset poliitikot eivät pian enää voi vastustaa niitä henkilöitä, jotka haluavat poistaa pakollisen ruotsinopetuksen..
Verrataanpa Magman "tutkimukseen": Magman mukaan vastustus on "vain harvojen ajamaa nettikiihotusta".
Näin siis pakkoruotsi alkaa lähteä... Vielä tänä iltana Ajankohtaisessa kakkosessa toki toistetaan samoja mantroja kuin HS:n pääkirjoituksessa, onhan SDP saanut paljon hurrirahaa.. Mutta nuoret naiset tietävät totuuden...
Theresa Norrmén katsoo, että kieli-ilmasto on huolestuttava. Hänestä ruotsinkieliset tarvitsevat erityisratkaisuja, koska eivät voi elää ilman niitä. Hänestä kustannuskysymys ei saa ohjata kielipolitiikkaa.Hänestä suomenkieliset ratkaisut eivät ole halvempia. Sekä Norrmen että Kirsi Virtanen sanoivat, että pakkoruotsi- ja suomi poistetaan lähiaikoina kouluopetuksesta. Norrmenin mukaan pakkoruotsin vastustaminen on "massiivista", mikä tulee esiin mm. Helsigin Sanomienkeskustelusta, "jos sitä vähänkään lukee". Hänen mukaansa ruotsinkieliset poliitikot eivät pian enää voi vastustaa niitä henkilöitä, jotka haluavat poistaa pakollisen ruotsinopetuksen..
Verrataanpa Magman "tutkimukseen": Magman mukaan vastustus on "vain harvojen ajamaa nettikiihotusta".
Näin siis pakkoruotsi alkaa lähteä... Vielä tänä iltana Ajankohtaisessa kakkosessa toki toistetaan samoja mantroja kuin HS:n pääkirjoituksessa, onhan SDP saanut paljon hurrirahaa.. Mutta nuoret naiset tietävät totuuden...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muutama ydinkysymys:
-Perustuuko pakkoruotsi kansan tahtoon?
-Katsooko päättjät edustavansa valtiota vai kansaa?
-Miksei suomalaisten itsemääräämisoikeutta voi laajentaa kieliopinnoissa?
Miksei Ruotsissa ole pakollista suomen-kielen opetusta kaikille ruotsalaisille vaikka suomalaistaustaisia on lähes yhtä paljon kuin Suomessa hurreja?
"vaikka suomalaistaustaisia on lähes yhtä paljon kuin Suomessa hurreja?"
ja sama pitkä yhteinen historia mutta ei pakollista suomenkielen opetusta kaikille ruotsalaisille eikä suomenkielisiä kouluja, esikoulusta yliopistoon. Siinäpäs se suurin ero onkin kahden "veljeskansan" välillä.
Suomessa on 262.000 ruotsia puhuvaa Manner-Suomessa. Ahvenanmaata ei voi ottaa lukuun, koska kansainväliset lait määräävät sitä ja se on täysin yksikielisesti ruotsinkielinen, vaikka esim. Maarianhaminassa on 11 % suomenkielisiä ja koko saarella meitä on yli 6 % .
Kirsi Virtanen on erittäin järkevä ihminen.
Kirsi Virtanen puhuu asiaa sanoessaan ,että ruotsinkieliset itse omilla teoillaan ja sanoillaan on pilannut välit suomenkielisiin. Minusta ruotsinkielisten vaatimukset ovat suhteettomia heidän määräänsä nähden. Nykyisin pääkaupunkiseudulla ruotsinkieltä ei tarvitse missään.
"Theresa Norrmén katsoo, että kieli-ilmasto on huolestuttava. Hänestä ruotsinkieliset tarvitsevat erityisratkaisuja, koska eivät voi elää ilman niitä."
Ruotsinkieliset tarvitsevat ensisijaisesti enemmän suomalaisuusgeenejä sisäsiittoiseen yhteisöönsä, jotta itsenäinen ajattelu kohentuisi edes välttävälle tasolle. Sillä kyvyttömyys loogiseen ajatteluun on ruotsalaisen perimän omaavilla synnynnäinen ominaisuus ja näin ollen myös henkinen rasite.
Ruotsalaiset ovat vähäisillä älynlahjoillaan yrittäneet kehittää mahdollisimman monimutkaisia menetelmiä yksinkertaisten ratkaisujen sijaan. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää ruotsalaisten kirjain-ja lukumerkkien tuntemusta. Ruotsalaisille tuottaa huomattavia vaikeuksia erottaa toisistaan nollaa ja O-kirjainta, joten O-kirjaimen tunnistamiseen on kehitetty ruotsalainen apukirjain, eli ruotsalainen å. Siitä huolimatta sekaannuksia sattuu tämän tästä, kuten kuningasperheen lukihäiriöistä voi päätellä.