Suomalaisen demokratian synkimpiä päiviä elettiin vuonna 1974, jolloin kansan perustuslaillinen oikeus valita presidentti kumottiin. Kekkonen suostumalla poikkeuslakiin osoitti vieraantuneensa normaalidemokratiasta, mitä ns. hovi hännystelijöineen vain pönkitti.
Yksi erittäin hyvä puoli asiassa kuitenkin oli. Näin estettiin Ahti Karjalaisen nousu presidentiksi. Karjalainen oli paljon Kekkostakin Neuvostomyönteisempi ja Suomi olisi joutunut tapahtunuttakin kiinteämmin Neuvostoliiton vaikutuksen alle. Kammottaa ajatellakin, K-linja potenssiin 2.
Yksi erittäin hyvä puoli asiassa kuitenkin oli. Näin estettiin Ahti Karjalaisen nousu presidentiksi. Karjalainen oli paljon Kekkostakin Neuvostomyönteisempi ja Suomi olisi joutunut tapahtunuttakin kiinteämmin Neuvostoliiton vaikutuksen alle. Kammottaa ajatellakin, K-linja potenssiin 2.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No,Suomesta olisi tullut vain Varsovan liiton ja
COMECON:in liitännäisjäsen,mutta sehän olisi vain
ollut hyvä asia idänkaupan kannalta.Ehkä myös
Suomelle olisi avautunut aivan uudet mahdollisuu-
det elintarvikeviennille jopa Kuubaam ja muihin
Neuvostoliiton kanssa ystävystyneille maille?
Seteliselkäranakainen rappio rehotti- Vennamo oli oikeassa.
Esimerkiksi sankarillista Eino Uusitaloa, joka oli niin isänmaallinen, että ehdotti neuvostoliittolaisia ystäviämme ilahduttaakseen 19.9. eli välirauhan solmimispäivää uudeksi itsenäisyyspäiväksi. Pikkusielut ovat turhaan puuttuneet mitättömään yksityiskohtaan, että ko. päivä sinetöi 400.000 karjalaisen kodin menettämisen ja 11% maan pinta-alasta siirtymisen ystävämme N-Liiton omistukseen. Evakkojen menetykset olivat ajan K-hengessä toki Einon mielestä pikku murhe kansojemme välisen ystävyyden rinnalla. Eläköön Soinin-Lehtimäen suuri poika!
Eipä tuo kansa niin pahakseen ottanut tuota poikkeuslakia. 78 se sai taas äänestää valitsijamiesvaaleissa ja antoi 86 prosenttisen tuen Kekkosen valitsijamiehille.
Kansa myös ymmärtää eduskunnan syvän merkityksen. Se edustaa Suomen kansaa. Sillä on riittävän suuren määräenemmistön voimin tavattoman suuri valta. Presidentin se on valinnut monta kertaa ilman erillistä vaalia.
Minusta pitäisikin siirtää presidentin valinta eduskunnalle. Uuden perustuslain myötä presidentin valta on niin kaventunut, että on turha sen takia enää järjestää erillisiä vaaleja.
Olisivatko nuo vuoden 1978 presidentinvaalit
täyttäneet vapaiden ja avoimien vaalien edellytykset jos silloin ETYK olisi lähettänyt
Suomeen vaalitarkkailijoita kuten taannoisiin
Venäjän vaaleihin? Niissä vaaleissahan Putin
sai "vain" 71 %:n kannatuksen.
Kekkonenhan oli noissa vaaleissa käytännössä ainoa ehdokas ja kaikki tiedotusvälineet olivat hänen hallinnassan. 86 %:n kannatuslukemat ovat mahdollisia vain autoritäärisesti johdetuissa
maissa.
Presidentin valinnan siirtäminen eduskunnalle on ikiaikainen vasemmiston teesi.
Ikävällä tavalla Härkösen kirjoituksesta huokuu tuki K-linjan ummehtuneelle kansanvallan halveksimiselle. Kerro nyt saman tien kannatuksesi kaikkien juoksupoika-hännystelijöiden äidin Eino Uusitalon samana vuonna tekemälle ehdotukselle uudesta itsenäisyyspäivästä välirauhan solmimispäiväksi.