Caracas, 7.9. (Granma) -- Kahden venezuelalaisen riippumattoman tutkimuslaitoksen elokuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan lähes 60% venezuelalaista antaa tukensa maan nykyiselle presidentti Hugo Chavezille.
http://www.vunet.org/ulkomaat/chavezin_kannatus_edelleen_kasvussa-10374.html
http://www.vunet.org/ulkomaat/chavezin_kannatus_edelleen_kasvussa-10374.html
Vastaukset 19
Vanhimmat
onko sosialistiseksi itseään kutsuvalla Chavezilla enää Venezuelassa riippumattomia tutkimuslaitoksia ja edes lehdistöä. Jos sitä vertaa muihin sosialistimaihin niin ei ole vaan kaikki on valjastettu sen oikean uskon levitykseen. Toisaalta jos tieto on kotoisin komujen "vunetista" on se jo sillänsä epäilyttävää. Toivottavasti he, siis venezuelaiset, pian huomaavat virheensä ja toimittavat Hugonsa vieroitukseen.
Eikö Työeläkeläinen tiedä että 80 prosenttia Venezuelan lehdistöstä ja muista tiedotusvälineistä omistaa yksityiset ja ne suoltaa jatkuvasti hallituksen vastaista todella törkeää ja asiatonta propakandaa? Miksi teidän porvarien on lähes mahdoton sulattaa sitä peräänkuuluttamaanne demokratiaa siinä tapauksessa jos enemmistö kansalaisista kannattaakin sosialisteja? Teille näköjään kelpaa se demokratia vain siinä tapauksessa jos oikeisto voittaa vaalit. No oikeistolaiset ovat aina olleet kaksinaamaisia valehtelijoita. Venetzuelan oikeisto on jo 2 kertaa yrittänyt CIA:n tuella vallankaappausta mutta kansa on molemmilla kerroilla tullut heti presidenttinsä tueksi.
yrityksistä.
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/02/chavez_venezuelassa_vallankaappausyritys_541631.html?origin=rss
http://hanskatirti.blogspot.com/2009/05/taistelu-byrokratiaa-ja-korruptiota.html
http://masanlaari.blogspot.com/2008/04/kun-vallankaappaus-saapui-venezuelaan.html
Näin se meni. 12. huhtikuuta 2002 Chávez syrjäytettiin lyhytaikaisesti liikemies Pedro Carmonan johtamassa vallankaappauksessa. Yhdysvallat, joka oli tunnustanut Chávezin hallinnon, ei tuominnut kaappausta ennen kuin Chávez palasi valtaan. On myös esitetty väitteitä, että Bushin hallinto oli sotkeutunut tiiviisti kaappauksen valmisteluun. Journalisti John Pilgerin mukaan Venezuelan oppositio tapasi ennen kaappausta USA:n edustajia Washingtonissa ja sai rahoitusta yhdysvaltalaiselta National Endowment for Democracylta (NED). Pari päivää ennen kaappausta yksityinen RCTV yllytti kansaa yleislakkoon Chavezin suistamiseksi vallasta. Itse kaappaus alkoi mielenosoituksessa tapahtuneesta ammuskelusta, jonka yksityinen media esitti Chavezin kannattajien aloittamaksi. Tosiasiassa tarkkampujat tulittivat Chavezin kannattajia ja nämä vastasivat tuleen. Chavez pakotettiin luopumaan vallasta ja kaappaajat veivät hänet pois Caracasista. Seuravana päivänä Chavezin kannattajat marssivat kaduille vaatien presidentin palauttamista valtaan, mutta yksityinen media ei maininnut mitään Chavezin tukijoiden mielenosoituksista.[6] Kansan tukemana Chavezin joukot ottivat presidentinpalatsi Mirafloresin takaisin hallintaan ja Chavez palautettiin valtaan.
Vaikka Venezuelan talous nojaa edelleen öljyyn, ei uutisointi taloudellisesti kestämättömästä öljyrahapopulismista pidä paikkaansa, kirjoittaa ekonomisti Luciano Wexell Severo.
Severo arvostelee kirjoituksessaan valtavirtauutisointia, joka on jatkuvasti povannut presidentti Hugo Chávezille romahdusta. Romahduksen on ajateltu jossain vaiheessa väistämättä koittavan, kun Chávez edelleen jatkaa leväperäistä öljyrahojen jakamista köyhille, lyhytnäköisenä tarkoituksenaan kannatuksen ostaminen ja oman valtansa pönkittäminen.
Severon mukaan tällaiset mielipiteet pohjautuvat kyllä sinänsä oikeisiin lähtökohtiin, sillä Venezuela saa öljyn viennistä yli 90 prosenttia valuuttatuloistaan ja öljyn hinta on romahtanut puolessa vuodessa lähes 140 dollarista barrelilta reiluun 50 dollariin. Tästä vedetyt yleisimmät johtopäätökset ovat kuitenkin virheellisiä, sanoo Severo.
“Kestämätön jakopolitiikka” pelkkä myytti
Venezula on nykyisellään selvästi vähemmän riippuvainen öljyn viennistä kuin Chávezia edeltäneiden presidenttien aikana. Chávezin kauden öljyriippuvuus asukasta kohti on ollut vain 85 prosenttia häntä välittömästi edeltäneen presidentti Rafael Calderan kauteen verrattuna, ja Calderaa edeltäneisiin presidentteihin nähden vielä vähemmän.
Severo tyrmää täysin ajatuksen, että Chávezin kaudella olisi aloitettu kestämätön tukiaisten ja rahan jakaminen. Päinvastoin hän huomauttaa, että vuoden 2003 jälkeen, jolloin valtio otti öljyntuotannon uudelleen haltuunsa, Chávezin hallinto on sijoittanut huomattavia summia tuottaviin kohteisiin eikä suinkaan kylvänyt rahaa tuuleen.
“Jotkut liberaalit ‘analyytikot’ ovat viime vuosina esittäneet, että kasvava julkinen sektori Venezuelassa edustaa ‘kestämätöntä’ suuntausta. Todellisuus osoittaa päinvastaista. Kun julkisen sektorin bruttokansantuoteosuus kasvoi vuosien 1998 ja 2006 välillä 21,4 prosentista vuonna 30 prosenttiin, valtion tulot kasvoivat vielä enemmän: 17,4 prosentista 30 prosenttiin BKT:stä. Tämä tarkoittaa, että rahoitusalijäämistä huolimatta tulot kasvoivat nopeammin kuin menot, ja tämä puolestaan takaa kestävyyden.”
Avaintekijä näiden tulosten saavuttamisessa oli vuonna 2001 säädetty uusi öljy- ja kaasulaki, joka kavensi huomattavasti ulkomaisten öljy-yhtiöiden voittoja valtion hyväksi. Niin ikään Venezuelassa valtion budjetti on laadittu öljyn hinnan suhteen erittäin varovaisesti, eikä se näin ole nojannut lyhytaikaiseen hintapiikkiin. Korkeiden hintojen aikana valtio keräsi 150 miljardin dollarin vientiylijäämän, ja sen valuuttavarannot ovat 82 miljardia dollaria.
Inhimillisen kehityksen indeksi nousussa
Vuosina 2003-2008 Venezuelan BKT kasvoi peräti 94,7 prosenttia, ja kasvu vuosineljännestä kohti oli keskimäärin 13,5 prosenttia. Vuoden 2004 jälkeen muun kuin öljyyn liittyvän BKT on kasvanut nopeammin kuin öljysektorin osuus BKT:stä, ja sen sisällä suurin kasvu nähtiin elintarvikkeissa, tupakassa, jalkineissa, autoteollisuudessa sekä koneiden ja laitteiden tuotannossa.
Taloudellinen kasvu ei Venezuelan tapauksessa ole jäänyt vain varakkaiden eduksi, sillä Chávezin kaudella YK:n mittaama inhimilisen kehityksen indeksi (HDI) on Venezuelassa parantunut. Vuonna 2006 maan indeksi oli 0,826, kun se vuonna 2000, kaksi vuotta Chávezin kauden alkamisesta, oli vielä 0,776.
“On mielenkiintoista panna merkille, että Venezuelan HDI kasvoi huomattavasti enemmän kuin muiden vastaavalla tasolla olevien öljynviejämaiden”, Severo huomauttaa. Hän viittaa myös Venezuelan HDI:n kehitykseen 70-luvulla, jolloin öljyn hinta myös oli korkealla; tuolloin indeksi kasvoi 0.723:sta vain 0.737:ään.
Chávezin kaudella myös Venezulan taloudellinen eriarvoisuus on pienentynyt, mistä kertoo gini-indeksin lasku. Kun se vuonna 1998 oli 0.4865, oli se vuonna 2007 laskenut 0.4200:aan.
varsin yksiarvoinen sosialismi tai kommunismi niin omistaminen ei riitä. Omistamisen lisäksi pitäisi olla valtaa jotta voi vapaasti sanoa mitä ajattelee. Omistussuhteista riippumatta en usko sosialistisen maan vapaaseen tiedonvälitykseen. Sosialistit pyrkivät aina yksinvaltaan koska eivät kestä kilpailua muiden puolueiden taholta.
KANNATUS ON EDELLEEN; 150% KANSALAISISTA LUOTTAA NKP:HEN.
Sillee se menee.. mutta ei se haittaa..
Aina hauskaa olla pittää..
onko siellä sosialistinen presidentti? Suomen elintasoon sellainen maa ei pääse koskaan.
Vain kommunisti voi olla niin tyhmä, että se lähtee hakemaan Suomelle esikuvaa jostain kehitysmaasta.
nouse kehitysmaata korkeammalle. Yleensä ne taantuvat kommunistisen kaappauksen jälkeen. Niinhän toki käy diktaattori huukollekin ja dynastiaperheelleen.
Alamäki on alkanut jo. huuko kielsi suihkun ottamisen. venezueelalaiset saavat pestä itsensä ja pyykkinsä vapaasti vain vesisateessa.
Hugo on valittu rehellisillä vaaleilla maan presidentiksi ja viimeistä kansanäänestystä oli valvomassa muumoassa USA:n entinen presinentti. Oikeistovoimat sen sijaan ovat yrittäneet jo kaksi kertaa siellä vallankaappausta mutta kansalaiset ja maan armeijastakin 99 prosenttia on ne estänyt.
Jopa 188% kansalaisista luottaa huukodynastiaan..
Ja valmistelee samalla demokraattisten lakien palauttamista maahan, mm. vapaata lehdistöä ja muutakin vapaata mediaa, vapaata kokoontumis- ja keskusteluoikeutta. Samalla valmistellaan huugon peseytymisohjeiden kumoamista.. Suunnitellaan myös laulamisoikeuden palauttamista, jonka huuko kumosi. Laulaminen on tärkeää Etelä-Amerikan alkuperäisväestölle ja sen itsetunnolle. Huuko tiesi hyvin että kansan selkärankaa voi heikentää kun estää kansaa laulamsta. Huuko yritti tuossa asiassa samaa kuin Chilen sotilasjuntta 1970-luvulla. Laulaminen on tärkeää poliittista työtä, kuten tiedämme naapurimaastamme Virosta jossa David lauloi Goljatin nurin. Niin taitaa käydä tässäkin tapauksessa..
ja niiden omistussuhteista. http://www.voima.fi/content/view/full/2200
KOMMUNISTISEN TIEDONANTAJAN JATKE.
Voi saatana.
KOMMUNISTISEN TIEDONANTAJAN JATKE.
Voi saatana.
mitä siinä on vaahtoamista? Yks kaikki mikä tietolähde.
jotkut tiedot pitävät paikkansa ja jotkut "tiedot" taas eivät .. Siinä se pieni iso ero..
"Yks kaikki mikä tietolähde."
Tai silleen..
kaheleita että ne eivät tiedä saako suihkussa laulaa vai ei, ellei joku isompi ja vielä kahelimpi politrukki sano sitä hänelle.
:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
itsellesi yhtään seuraa.ihan turhaa on tuo provoilusi.
nauraa, mutta ei ole pakko..
:DDDDDDDDD