Hyysärin raju RASISMI

näköjään päivystävä hyysäystoimittaja huomasi,,hahhaa...oletko huolissasi rasistilehtesi tilauskannasta?

rassehesari kirjoitti:

näköjään päivystävä hyysäystoimittaja huomasi,,hahhaa...oletko huolissasi rasistilehtesi tilauskannasta?

et ole Hesarin tilaaja aivan kuten ketjun aloittanutkaan propellipelle.

pirua seinälle, kuten sanonta kuuluu. Joten myöhemmin on turha ruikuttaa.

siinä maalattiin kirjoitti:

pirua seinälle, kuten sanonta kuuluu. Joten myöhemmin on turha ruikuttaa.

Tälläinen rasismikirjoitus tällä kertaa, varmaan lukunautinto tilaajalle/ lukijalle. Mutta jos koko ajan saa rahoittajiaan, suomen kansaa haukkua, niin kai siinä perääkin on.

Suomi on sisäsiittoinen, byrokraattinen ja tasapäistävä
30.10.2009 3:00
A A Helsingin Sanomat

Opetusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö teettivät kuudella ulkomaalaisella ja kuudella suomalaisella professorilla sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijoilla arvion Suomen innovaatiojärjestelmästä. Tulos on, että innovaatiojärjestelmän rakenteet ja asenne on uudistettava.

Suomen menestystarina on näihin vuosiin saakka ollut se, että keskittämällä voimavaransa metsä- ja metalliteollisuuteen pieni kansakunta on pystynyt loikkaamaan kehittyneeksi teollisuusmaaksi. Salainen aseemme ei ole ollut omaperäisyys, pikemminkin perinteinen osaaminen ja luotettavuus. On vain yksi poikkeus, Nokia, joka on myös sokaissut meidät uskomaan, että olemme poikkeuksellisen innovatiivinen kasankunta. Valitettavasti näin ei ole – pikemminkin olemme jäämässä muista jälkeen.

Arviointiryhmän kolme ehkä tärkeintä havaintoa ovat, että Suomen pitää avautua kansainvälisesti, riskejä ottavia ja luovia ihmisiä pitää kannustaa ja tuen hakemisen innovaatioille pitää olla mahdollisimman mutkatonta.

Suomi on itsetyytyväinen, sisäsiittoinen maa. Yliopistojen ja tutkijoiden kansainväliset yhteydet ovat luvattoman vähäisiä. Ulkomaiset huippututkijat eivät hakeudu Suomeen, eikä meillä myöskään järjestelmällisesti rohkaista omia tutkijoita hakeutumaan ulkomaisen huippututkimuksen ääreen. Ulkomaiset yritykset eivät ymmärrettävistä syistä hakeudu Suomeen. Kuitenkin innovaation ydin piilee vuorovaikutuksessa. Siksi kansainvälisen suuntautumisen tulisi olla yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, valtion innovaatioita edistävissä ohjelmissa ja organisaatioissa kaikkeen toimintaan luonnostaan kuuluva lähtökohta.

Professoriryhmä tutki valtion tutkimus- ja innovaationeuvoston kokouspöytäkirjat vuodesta 2002 nykyhetkeen. Tähän pääministerin johtamaan Suomen innovaatiojärjestelmän "hallitukseen" kuuluvat keskeisimmät ministerimme. Valtiovarainministeri on osallistunut kahdeksan vuoden aikana neuvoston 33 kokouksesta vain yhteen. Näin paljon "superministeriössä" siis arvostetaan kansantaloutemme tulevaisuuden kannalta ehkä tärkeimmän osaamispohjan vahvistamista.

Professoriryhmä korostaa kansallisen innovaatiojärjestelmän rakentamisessa erityisesti valtiovarainministeriön merkitystä, koska kansainvälisten yhteyksien rinnalla ehkä toiseksi tärkein seikka ovat kannustimet ja ne rakennetaan ensisijaisesti veropolitiikan avulla. Lahjakkuuteen ja riskinottoon kannattaa kannustaa ja rakentaa verojärjestelmä, jossa otetaan huomioon kasvavien yritysten erityisluonne.

Arviointiryhmä sai päänsäryn, kun se yritti ottaa selvää innovaatiojärjestelmämme toimijoista ja tukimuodoista. Toimijoita on satoja ja tukimuotoja tuhansia. Eri toimijat toimivat päällekkäin. Voimavarat ovat hajallaan. Tuen saaminen on monimutkaista. Kasvavien yritysten tukemisessa on arviointiryhmän mukaan neljä ulottuvuutta: kansainvälistymisen tukeminen, tutkimuksen ja kehitystyön tukeminen, yritysten pääomapohjan vahvistaminen sekä rahoitus. Nyt näiden laatikoiden sisällä häärii monta päällekkäistä julkisen vallan toimijaa.

Innovaatiopolitiikassa pätee sama kuin ilmastopolitiikassa: kaikki toimet on arvioitava päämäärän mukaan. Jos haluamme, että Suomessa leviää yrittämiseen, oivalluksiin ja uuden etsimiseen kannustava henki, kaikki toimet pitää arvioida sen mukaan.

Toisin kuitenkin toimitaan jatkuvasti. Ajankohtainen esimerkki on Suomen Akatemian huippututkijajärjestelmän perusteiden horjuttaminen Akatemiaa koskevan lainmuutoksen yhteydessä. Tässäkin tapauksessa hallinnon logiikka on tärkeämpi asia kuin parhaan osaamisen suojelu.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Suomi on sisäsiittoinen byrokraattinen ja tasapäistävä/1135250384187

kusimatti kirjoitti:

Tälläinen rasismikirjoitus tällä kertaa, varmaan lukunautinto tilaajalle/ lukijalle. Mutta jos koko ajan saa rahoittajiaan, suomen kansaa haukkua, niin kai siinä perääkin on.

Suomi on sisäsiittoinen, byrokraattinen ja tasapäistävä
30.10.2009 3:00
A A Helsingin Sanomat

Opetusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö teettivät kuudella ulkomaalaisella ja kuudella suomalaisella professorilla sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijoilla arvion Suomen innovaatiojärjestelmästä. Tulos on, että innovaatiojärjestelmän rakenteet ja asenne on uudistettava.

Suomen menestystarina on näihin vuosiin saakka ollut se, että keskittämällä voimavaransa metsä- ja metalliteollisuuteen pieni kansakunta on pystynyt loikkaamaan kehittyneeksi teollisuusmaaksi. Salainen aseemme ei ole ollut omaperäisyys, pikemminkin perinteinen osaaminen ja luotettavuus. On vain yksi poikkeus, Nokia, joka on myös sokaissut meidät uskomaan, että olemme poikkeuksellisen innovatiivinen kasankunta. Valitettavasti näin ei ole – pikemminkin olemme jäämässä muista jälkeen.

Arviointiryhmän kolme ehkä tärkeintä havaintoa ovat, että Suomen pitää avautua kansainvälisesti, riskejä ottavia ja luovia ihmisiä pitää kannustaa ja tuen hakemisen innovaatioille pitää olla mahdollisimman mutkatonta.

Suomi on itsetyytyväinen, sisäsiittoinen maa. Yliopistojen ja tutkijoiden kansainväliset yhteydet ovat luvattoman vähäisiä. Ulkomaiset huippututkijat eivät hakeudu Suomeen, eikä meillä myöskään järjestelmällisesti rohkaista omia tutkijoita hakeutumaan ulkomaisen huippututkimuksen ääreen. Ulkomaiset yritykset eivät ymmärrettävistä syistä hakeudu Suomeen. Kuitenkin innovaation ydin piilee vuorovaikutuksessa. Siksi kansainvälisen suuntautumisen tulisi olla yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, valtion innovaatioita edistävissä ohjelmissa ja organisaatioissa kaikkeen toimintaan luonnostaan kuuluva lähtökohta.

Professoriryhmä tutki valtion tutkimus- ja innovaationeuvoston kokouspöytäkirjat vuodesta 2002 nykyhetkeen. Tähän pääministerin johtamaan Suomen innovaatiojärjestelmän "hallitukseen" kuuluvat keskeisimmät ministerimme. Valtiovarainministeri on osallistunut kahdeksan vuoden aikana neuvoston 33 kokouksesta vain yhteen. Näin paljon "superministeriössä" siis arvostetaan kansantaloutemme tulevaisuuden kannalta ehkä tärkeimmän osaamispohjan vahvistamista.

Professoriryhmä korostaa kansallisen innovaatiojärjestelmän rakentamisessa erityisesti valtiovarainministeriön merkitystä, koska kansainvälisten yhteyksien rinnalla ehkä toiseksi tärkein seikka ovat kannustimet ja ne rakennetaan ensisijaisesti veropolitiikan avulla. Lahjakkuuteen ja riskinottoon kannattaa kannustaa ja rakentaa verojärjestelmä, jossa otetaan huomioon kasvavien yritysten erityisluonne.

Arviointiryhmä sai päänsäryn, kun se yritti ottaa selvää innovaatiojärjestelmämme toimijoista ja tukimuodoista. Toimijoita on satoja ja tukimuotoja tuhansia. Eri toimijat toimivat päällekkäin. Voimavarat ovat hajallaan. Tuen saaminen on monimutkaista. Kasvavien yritysten tukemisessa on arviointiryhmän mukaan neljä ulottuvuutta: kansainvälistymisen tukeminen, tutkimuksen ja kehitystyön tukeminen, yritysten pääomapohjan vahvistaminen sekä rahoitus. Nyt näiden laatikoiden sisällä häärii monta päällekkäistä julkisen vallan toimijaa.

Innovaatiopolitiikassa pätee sama kuin ilmastopolitiikassa: kaikki toimet on arvioitava päämäärän mukaan. Jos haluamme, että Suomessa leviää yrittämiseen, oivalluksiin ja uuden etsimiseen kannustava henki, kaikki toimet pitää arvioida sen mukaan.

Toisin kuitenkin toimitaan jatkuvasti. Ajankohtainen esimerkki on Suomen Akatemian huippututkijajärjestelmän perusteiden horjuttaminen Akatemiaa koskevan lainmuutoksen yhteydessä. Tässäkin tapauksessa hallinnon logiikka on tärkeämpi asia kuin parhaan osaamisen suojelu.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Suomi on sisäsiittoinen byrokraattinen ja tasapäistävä/1135250384187

ulkomaalaisten moniosaajien maahantuloa. Kaikki luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset maahanmuuttajat tulevat opetusministerin mukaan rikastuttamaan meidän talouttamme ja kulttuuriamme, olemme vain liian hätäisiä tulosten odottuksissa..

kusimatti kirjoitti:

Tälläinen rasismikirjoitus tällä kertaa, varmaan lukunautinto tilaajalle/ lukijalle. Mutta jos koko ajan saa rahoittajiaan, suomen kansaa haukkua, niin kai siinä perääkin on.

Suomi on sisäsiittoinen, byrokraattinen ja tasapäistävä
30.10.2009 3:00
A A Helsingin Sanomat

Opetusministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö teettivät kuudella ulkomaalaisella ja kuudella suomalaisella professorilla sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijoilla arvion Suomen innovaatiojärjestelmästä. Tulos on, että innovaatiojärjestelmän rakenteet ja asenne on uudistettava.

Suomen menestystarina on näihin vuosiin saakka ollut se, että keskittämällä voimavaransa metsä- ja metalliteollisuuteen pieni kansakunta on pystynyt loikkaamaan kehittyneeksi teollisuusmaaksi. Salainen aseemme ei ole ollut omaperäisyys, pikemminkin perinteinen osaaminen ja luotettavuus. On vain yksi poikkeus, Nokia, joka on myös sokaissut meidät uskomaan, että olemme poikkeuksellisen innovatiivinen kasankunta. Valitettavasti näin ei ole – pikemminkin olemme jäämässä muista jälkeen.

Arviointiryhmän kolme ehkä tärkeintä havaintoa ovat, että Suomen pitää avautua kansainvälisesti, riskejä ottavia ja luovia ihmisiä pitää kannustaa ja tuen hakemisen innovaatioille pitää olla mahdollisimman mutkatonta.

Suomi on itsetyytyväinen, sisäsiittoinen maa. Yliopistojen ja tutkijoiden kansainväliset yhteydet ovat luvattoman vähäisiä. Ulkomaiset huippututkijat eivät hakeudu Suomeen, eikä meillä myöskään järjestelmällisesti rohkaista omia tutkijoita hakeutumaan ulkomaisen huippututkimuksen ääreen. Ulkomaiset yritykset eivät ymmärrettävistä syistä hakeudu Suomeen. Kuitenkin innovaation ydin piilee vuorovaikutuksessa. Siksi kansainvälisen suuntautumisen tulisi olla yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa, valtion innovaatioita edistävissä ohjelmissa ja organisaatioissa kaikkeen toimintaan luonnostaan kuuluva lähtökohta.

Professoriryhmä tutki valtion tutkimus- ja innovaationeuvoston kokouspöytäkirjat vuodesta 2002 nykyhetkeen. Tähän pääministerin johtamaan Suomen innovaatiojärjestelmän "hallitukseen" kuuluvat keskeisimmät ministerimme. Valtiovarainministeri on osallistunut kahdeksan vuoden aikana neuvoston 33 kokouksesta vain yhteen. Näin paljon "superministeriössä" siis arvostetaan kansantaloutemme tulevaisuuden kannalta ehkä tärkeimmän osaamispohjan vahvistamista.

Professoriryhmä korostaa kansallisen innovaatiojärjestelmän rakentamisessa erityisesti valtiovarainministeriön merkitystä, koska kansainvälisten yhteyksien rinnalla ehkä toiseksi tärkein seikka ovat kannustimet ja ne rakennetaan ensisijaisesti veropolitiikan avulla. Lahjakkuuteen ja riskinottoon kannattaa kannustaa ja rakentaa verojärjestelmä, jossa otetaan huomioon kasvavien yritysten erityisluonne.

Arviointiryhmä sai päänsäryn, kun se yritti ottaa selvää innovaatiojärjestelmämme toimijoista ja tukimuodoista. Toimijoita on satoja ja tukimuotoja tuhansia. Eri toimijat toimivat päällekkäin. Voimavarat ovat hajallaan. Tuen saaminen on monimutkaista. Kasvavien yritysten tukemisessa on arviointiryhmän mukaan neljä ulottuvuutta: kansainvälistymisen tukeminen, tutkimuksen ja kehitystyön tukeminen, yritysten pääomapohjan vahvistaminen sekä rahoitus. Nyt näiden laatikoiden sisällä häärii monta päällekkäistä julkisen vallan toimijaa.

Innovaatiopolitiikassa pätee sama kuin ilmastopolitiikassa: kaikki toimet on arvioitava päämäärän mukaan. Jos haluamme, että Suomessa leviää yrittämiseen, oivalluksiin ja uuden etsimiseen kannustava henki, kaikki toimet pitää arvioida sen mukaan.

Toisin kuitenkin toimitaan jatkuvasti. Ajankohtainen esimerkki on Suomen Akatemian huippututkijajärjestelmän perusteiden horjuttaminen Akatemiaa koskevan lainmuutoksen yhteydessä. Tässäkin tapauksessa hallinnon logiikka on tärkeämpi asia kuin parhaan osaamisen suojelu.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Suomi on sisäsiittoinen byrokraattinen ja tasapäistävä/1135250384187

sisäsiittoinen ja eristäytynyt Suomi on parempi kuin ei Suomea ollenkaan