Täällä monet nettifennot väittävät ruotsin kieltä ja kulttuuria suomalaisille "vieraaksi", mitä se ei ole. Mutta olipa tuosta mitä mieltä tahansa, on syitä, miksi ruotsin kieltä tuetaan ja suuntaudutaan pohjoiseen Eurooppaan.
Yksin ei ole kiva olla. Se pätee myös maihin: täytyy hakea liittolaisia, etenkin pienien maiden, jotka eivät ole itseriittoisia. Skandinavia/Pohjoismaat tarjoaa tällaisen kehyksen meille. Vastaavasti esimerkiksi ranskankielisestä tai saksankielisestä alueesta hakevat viitekehystä sellaisetkin maat, joissa enemmistökieli on jokin muu kieli. Espanjan ja portugalin kielillä, englannin kielellä, slaavilaisilla kielillä jne. on myös vahvat yhteisöt.
Millainen yhteisö meille olisi tarjolla suomen kielellä? Lahden toisella puolella piskuinen, köyhä Viro. Venäjän alaisuudessa on heikossa asemassa Venäjän Karjala. Kauempaa löytyy Unkari, jolla on omat viitekehyksensä lähempänä.
Luonnollinen suunta on siis hakea liittolaisia Pohjolasta. Siinä tarvitaan myös ruotsin kieltä - sen kautta meidät yhdistetän Pohjolaan/Skandinaviaan, kuten vaikkapa Belgia ja Sveitsi frankofoniaan (kummassakin vähemmistökielenä ranska, johtava kieli hollanti ja saksa).
Vaikka ei pitäisikään ruotsia kotimaisena kulttuurina (mitä pidän outona), niin on kuitenkin syytä olla realisti: kumppaneita tarvitaan, ja ruotsin kielestä on siten hyötyä. Voi kysyä, olisiko Suomea edes otettu pohjoismaiseen yhteisöön (esim. Pohjoismaiden neuvostoon), mikäli ruotsi ei olisi ollut enää voimissaan Suomessa?
Yksin ei ole kiva olla. Se pätee myös maihin: täytyy hakea liittolaisia, etenkin pienien maiden, jotka eivät ole itseriittoisia. Skandinavia/Pohjoismaat tarjoaa tällaisen kehyksen meille. Vastaavasti esimerkiksi ranskankielisestä tai saksankielisestä alueesta hakevat viitekehystä sellaisetkin maat, joissa enemmistökieli on jokin muu kieli. Espanjan ja portugalin kielillä, englannin kielellä, slaavilaisilla kielillä jne. on myös vahvat yhteisöt.
Millainen yhteisö meille olisi tarjolla suomen kielellä? Lahden toisella puolella piskuinen, köyhä Viro. Venäjän alaisuudessa on heikossa asemassa Venäjän Karjala. Kauempaa löytyy Unkari, jolla on omat viitekehyksensä lähempänä.
Luonnollinen suunta on siis hakea liittolaisia Pohjolasta. Siinä tarvitaan myös ruotsin kieltä - sen kautta meidät yhdistetän Pohjolaan/Skandinaviaan, kuten vaikkapa Belgia ja Sveitsi frankofoniaan (kummassakin vähemmistökielenä ranska, johtava kieli hollanti ja saksa).
Vaikka ei pitäisikään ruotsia kotimaisena kulttuurina (mitä pidän outona), niin on kuitenkin syytä olla realisti: kumppaneita tarvitaan, ja ruotsin kielestä on siten hyötyä. Voi kysyä, olisiko Suomea edes otettu pohjoismaiseen yhteisöön (esim. Pohjoismaiden neuvostoon), mikäli ruotsi ei olisi ollut enää voimissaan Suomessa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kuka oli Suomen liittolainen toisessa maailmansodassa Saksa vai Ruotsi?
hurri ei selviä tuosta
Kiitos
Meidän pahin vihollinen.
ei vihollisen kanssa pidä liittoutua.
De jure Saksa, mutta de facto myös Ruotsi. Ruotsi tukea Suomea kaikin muin mahdollisin keinoin - vapaaehtoisjoukot, suuret rahasummat, sotatarvikkeet, sotalasten vastaanotto -, paitsi lähettämällä virallisesti armeijan. Tiedetään, että Ruotsi tuki talvisodassa Suomea jälkimmäisen koko vuoden bruttokansantuotetta vastaavalla rahasummalla. Ilman tuota rahamäärää ja asevarustusta Suomi olisi miehitetty.
Ja tuolloin meillä ei ollut Pohjoismaiden neuvostoa tai puolustusliittoa - mitään sitoumuksia avunannosta ei ollut. Sellaisia kyllä yritettiin saada aikaisemmin aikaiseksi, mukana piti olla myös Norja, jonka Saksa miehitti. Tulevaisuudessa pitäisikin olla mustaa valkoisella.
puolustuslinjan - Salpalinjan, jota ei koskaan tarvittu.
Ruotsin kanssa tehdyt sopimukset ovat samanlaisia kuin Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus - siis täysin arvottomia tosipaikan tullen. Ruotsi ei tee, eikä ole koskaan tehnyt mitään Suomen, suomalaisten ja suomen kielen hyväksi ilman, että ensimmäinen ajatus on ollut Ruotsin oma etu. Ruotsi pettää yhä edelleen Suomen kaikessa, missä se suinkin voi. Niin kävi EU-jäsenyyshakemuksessa. Samoin Ruotsi esti törkeällä panettelulla suomalaisen upseerin pääsyn tärkeään EU-virkaan.
Ruotsi toimii aivan kuin Neuvostoliitto, joka totesi 1939, että Suomi on pyytänyt puna-armeijaa vapauttamaan suomalaiset. Ruotsin hallitus esitti vain muutama vuosi sitten, että Suomesta tuli pyyntö asettaa Ruotsin oma virkamies Suomen opetushallitukseen.
Suomen miehityksen esti Suomen armeija (josta suomenruotsalaisia luikki pilvin pimein käpykaartiin Ruotsiin). Apuna oli monta tekijää; Saksan lento-osasto, rynnäkkötykkiprikaati ja 200.000 saksalaista sotilasta Pohjois-Suomessa. Tilanteen ollessa tiukimmillaan Ruotsi lopetti ilmatorjuntatykkien ammusten toimittamisen Suomeen! Onneksi myös punatauti tuli suomalaisten avuksi. Ja lopulta Neuvostoliiton kiire Berliiniin.
Että semmoinen "velikulta" on Ruotsi - häikäilemätön oman edun tavoittelija. Katsoitte toivottavasti ruotsalaisen tv-ohjelman Ruotsin siirtomaista ja orjakaupasta, josta Ruotsi on kaikin tavoin yrittänyt olla hiljaa. Neekerikauppa oli samaa ruotsalaisuutta kuin Saksan varustaminen teräksellä toisessa maailmasodassa. Maksuksi kelpasi keskitysleirien kultahampaat.
ja lopettivat "skandinaviska" -pelleilyn. Pohjoismaisuus on tänään kaikkea muuta kuin ruotsin kieltä. Tanskalaiset eivät suostu puhumaan ruotsia (eivätkä sitä enää edes osaa, koska "skandinaviskan" opetus lopetettiin siellä jo kauan sitten). Nuoret ovat todenneet, että Pohjoismaita ihan oikeasti yhdistää englannin kieli. Se todettiin myös Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimuksessa yhteispohjoismaisista firmoista, joissa siirryttiin englannin käyttöön. Se on lisännyt erityisesti suomalaisten osallistumista keskusteluun ja päätöksentekoon. Sähköpostit aloitetaan ruotsinkielisellä tervehdyksellä "Hej på dig" ja siirrytään asiaan englanniksi. Lopussa on taas ruotsinkielinen tervehdys "mvh" (med vänliga hälsningar). Nuo oppii kyllä parissa minuutissa ilman pakkoruotsia peruskoulusta yliopistoihin.
Ruotsalaisuus ei ole suomalaisuutta, vaikka miten outona sitä pitäisit. Voit kysyä ihan mitä tahansa, mutta Suomi on osa Pohjoismaita ja suomen kieli on Pohjolan toiseksi suurin kieli.
Meidän on järjetöntä yrittää puhua ruotsalaisille ruotsia, joka on heidän äidinkieltään, samalla saisivat neuvotteluissa kielellisen etulyönti aseman. Joten on viisanita puhua Englantia, jolloin molemma ovat samalla lähtöviivalla. Suomalaisen ei kannata olla tyhmä, johon kotimaiset svedut meitä yrittävät johdattaa.
"Luonnollinen suunta on siis hakea liittolaisia Pohjolasta. Siinä tarvitaan myös ruotsin kieltä - sen kautta meidät yhdistetän Pohjolaan/Skandinaviaan"
Siis arvoisa Hans Bökbom.
Kun olen siis esim. Englannissa, Saksassa, Ranskassa tahi missä tahansa maassa, onko minun ensin puhuttava ruotsia, jotta minut yhdstettäisiin pohjoismaihin/skandinaviaan?
Siis eikös silloin riittäisi viiden minuutin ruotsinopiskelu avainsanoihin ruotsiksi, että esim. kiinalainen yhdistää minut sitä kautta sitten skandinaviaan/pohjoismaihin.
Miksi ei voi sanoa englanniksi, että olen suomalainen?
Miksi en voi indentifioitua suomalaiseksi suoraan. Mieluummin maailmalla kuljen identiteetiltäni suomalaisena kuin minään muuna.
Ruotsalaiset ovat muuten huonossa maineessa turistimaissa öykkäröintinsä, röyhkeytensä ja meluamisensa vuoksi.
On täysin käsittämätöntä että ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kulttuurin väitetään jotenkin kuuluvan jokaisen suomalaisen identiteettiin, elämään tai kulttuuriin.
Itse olen paljasjalkainen turkulainen. Olen asunut eri puolilla Varsinais-Suomea ja ei täälläkään mitään ruotsia puhuta. Ensimmäinen kosketus ruotsin kieleen tuli silloin kun se peruskoulun mukana kaikille tuli pakolliseksi. Koko peruskoulu ja lukio meni läpi niin etten ollut tavannut ruotsia puhuvia henkilöitä kuin kaksi, molemmat olivat kielen opettajia. He olivat äidinkieleltään suomenkielisiä.
Nyt kun alan lähetä viittäkymmentä ikävuotta olen töissä ruotsalaisjohtoisessa yrityksessä(olen ollut täällä jo 20v). Ei täälläkään ruotsia puhuta. Ainoat jotka käyttävät ruotsia ruotsalaisten kanssa keskusteluun ovat suomenruotsalaiset tai muut ruotsinkielen taitoiset työntekijät. He puhuvat ruotsia niin kauan kun kuuntelupuolella on vain ruotsalaisia. Jos keskusteluun tulee joku suomalainen, tanskalainen tai norjalainen niin kieli vaihdetaan heti englanniksi. Meillä on yli 700 työntekijää ja tiedän vain kolme jotka osaavat ruotsia tuolla tasolla. Tosin pomoni kertoi että hän osaa erinomaista ruotsia mutta ei käytä sitä töissä koska tanskalaiset ja norjalaiset eivät ymmärrä ruotsia.
Kirjoittauduin syksyllä ammattikorkeaan tavoitteenani saada päivitettyä oman alani tietoja. Pakkoruotsi tuntuu vielä järjettömämmältä kuin ennen. Minun on nyt suoritettava virkaruotsi jotta saisin paperit ulos opintojen päätyttyä. Voisi jopa kuvitella että minulla olisi jo selvillä etten todellakaan ole hakemassa valtion tai kunnan virkaa ja sitä kautta tarvitsisi ruotsia. Mikään ei auta, tentittävä on. On todella turhauttavaa opiskella jotain jota ei tässä työssä ole koskaan tarvinnut.