Pakkoruotsi. Sanaa on viljelty jatkuvasti enemmän ja enemmän 2000-luvulla, joka kuvastaa pakollisen ruotsin opetuksen vastustamisen kasvavaa lisääntymistä. Gloalisaatio näkyy nykypäivänä enenevästi kielissä: muutamat maantieteellisesti kaukaiset ja puhujamääriltään suuret kielet nousevat yhä tärkeämpää asemaan, myös suomalaisten kohdalla. Nykyään koulutettavista suomalaisista sukupolvista yhä harvempi kokee ruotsin kielen tärkeäksi. He eivät käytä ruotsia opiskelun ulkopuolella vapaa-ajallaan eivätkä motivoidu sen opiskeluun. Moni haluaisi opiskella jotakin muuta kieltä ruotsin sijasta, mutta niin kauan kuin ruotsi pysyy ainoana pakollisena vieraana kielenä Suomen koulutusjärjestelmässä, se ei ole mahdollista.
Oppilaitosten ruotsin opintojen tulokset ovat huonontuneet jatkuvasti, ruotsin kirjoittaa ylioppilaskokeissa yhä harvempi ja korkeakoulujen virkamiesruotsi on enenevässä määrin useammalle tutkinto-opiskelijalle hidaste valmistumiselle. Ruotsin kielen opetusala ja suomenruotsalaiset ovat huomanneet ongelman, mutta ovat asian "parantamiseksi" ehdottaneet mitä nurinkurisempia keinoaja, kuten ruotsin kielen pakollisen opetuksen aikaistamista jo peruskoulun alaluokille. Sitä vastoin pakkoruotsin vastustajat ovat esittäneet jo pitkään vaatimuksia ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta ja mahdollisuudesta kielten opiskelun täydelliseen vapauttamiseen, jolloin kielten oppimismotivaation nousu sekä oppimistulosten paraneminen olisi selvästi todennäköisempää kuin epätoivoinen yrittäminen ruotsin kielen opetuksen muuttamista houkuttelevammaksi kolutettaville nuorille. Ainoa keino saada hyvä tuloksia ruotsin opetuksesta on muutta se vapaaehtoiseksi, jolloin sitä opiskelevat nuoret, jotka kokevat sen hyödylliseksi ja HALUAVAT oppia sitä.
Pakkoruotsin vastustus näkyy parhaiten internetin keskustelupalstoilla ja arkielämässä nuorten koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Television, radion ja sanomalehdistön alueella keskustelua ei ole nostettu läheskään riittävästi tapetille, vaikka sille selvästi olisi tarvetta ja kysyntää. Enemmän puheenaiheeksi ovat tulleet suomenruotsalaisten vähemmistöoikeuksien kaveneminen ja "hyökkäävä hurriviha" internetin keskustelualueilla. Useasti keskustelu mediassa ruotsin kielen opetuksesta on ollut yksipuolisesti Suomen ruotsikielisen vähemmistön näkökulmasta analysoitua, unohtaen suomenkielisten ihmisten mielipiteet ja tarpeet. Pakkoruotsin vastustajien ajatuksia on suorastaan haluttu sensuroida ja lakaista maton alle mediassa. EIkä vain television tai radion osalta, vaan myös internetissä. Esimerkiksi iltapäivälehdistön internetissä sijaitseville keskustelupalstoille kirjoitetutu kriittinen kannanotto ruotsin kielen opetuksesta poistetaan hyvin nopeasti järjestelmästä. Samanlaista seulantaa harjoitetaan monessa muussakin internetin keskustelufoorumissa. Mistä tämä keskustelun vaientaminen johtuu? Epäilemättä pakollisen ruotsin kielen opetuksen kannattajien toimesta, jotka vaikuttavat asiaan mm. etujärjestötoiminnalla ja median alueella sijaitsevien korkeiden virka-asemien avulla.
On selvää että pelkkä pakkoruotsista keskustelu internetissä ja ystäväpiirissä ei tuo vielä pitkään aikaan muutosta ruotsin kielen tämänhetkiseen opetukseen Suomessa. Muutoksen tuleminen vaatii konkreettisia ja paremmin huomioitavia tekoja. Hyvänä esimerkkinä näkyy Suomen lukiolaisten liiton toiminta ruotsin kielen muuttamiseksi vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa. Suurelta osin lukiolaisten mielenilmausten ansiosta Vanhasen ensimmäinen hallitus muutti ruotsin kielen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksiin.
Uuta mielenilmaisua tarvitaan. Miten olisi elismerkiksi "Pakkoruotsiton viikko", jonka aikana mahdollisimman moni koululainen ja opiskelija jättäytyisi poissaolevaksi ruotsintunneilta oppilaitoksissaan? Vastatoimet oppilaitosten opetusyhteisöjen piiristä olisi tehotonta, kun vastassa olisi suuri joukko nuoria, ja samoin hankeen toteutuessa maanlaajuisesti se huomioitaisiin myös valtakunnallisessa mediassa. Tällaisten hankkeiden toteuttaminen vaati vain laajempaa yhteistyötä pakollisen ruotsin kielen opetuksen vastustajien kanssa ja hankeen organisointia. Oletko kiinnostunut asiasta? Esitä ideaa ystävillesi ja tutuillesi, järjestöille ja yhteisöille, kenelle tahansa. Suunnitele omia kehitys- ja toteuttamisidoita hankeen eteenpäin viemiseksi.
ja kerro niistä:
[email protected]
Oppilaitosten ruotsin opintojen tulokset ovat huonontuneet jatkuvasti, ruotsin kirjoittaa ylioppilaskokeissa yhä harvempi ja korkeakoulujen virkamiesruotsi on enenevässä määrin useammalle tutkinto-opiskelijalle hidaste valmistumiselle. Ruotsin kielen opetusala ja suomenruotsalaiset ovat huomanneet ongelman, mutta ovat asian "parantamiseksi" ehdottaneet mitä nurinkurisempia keinoaja, kuten ruotsin kielen pakollisen opetuksen aikaistamista jo peruskoulun alaluokille. Sitä vastoin pakkoruotsin vastustajat ovat esittäneet jo pitkään vaatimuksia ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta ja mahdollisuudesta kielten opiskelun täydelliseen vapauttamiseen, jolloin kielten oppimismotivaation nousu sekä oppimistulosten paraneminen olisi selvästi todennäköisempää kuin epätoivoinen yrittäminen ruotsin kielen opetuksen muuttamista houkuttelevammaksi kolutettaville nuorille. Ainoa keino saada hyvä tuloksia ruotsin opetuksesta on muutta se vapaaehtoiseksi, jolloin sitä opiskelevat nuoret, jotka kokevat sen hyödylliseksi ja HALUAVAT oppia sitä.
Pakkoruotsin vastustus näkyy parhaiten internetin keskustelupalstoilla ja arkielämässä nuorten koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Television, radion ja sanomalehdistön alueella keskustelua ei ole nostettu läheskään riittävästi tapetille, vaikka sille selvästi olisi tarvetta ja kysyntää. Enemmän puheenaiheeksi ovat tulleet suomenruotsalaisten vähemmistöoikeuksien kaveneminen ja "hyökkäävä hurriviha" internetin keskustelualueilla. Useasti keskustelu mediassa ruotsin kielen opetuksesta on ollut yksipuolisesti Suomen ruotsikielisen vähemmistön näkökulmasta analysoitua, unohtaen suomenkielisten ihmisten mielipiteet ja tarpeet. Pakkoruotsin vastustajien ajatuksia on suorastaan haluttu sensuroida ja lakaista maton alle mediassa. EIkä vain television tai radion osalta, vaan myös internetissä. Esimerkiksi iltapäivälehdistön internetissä sijaitseville keskustelupalstoille kirjoitetutu kriittinen kannanotto ruotsin kielen opetuksesta poistetaan hyvin nopeasti järjestelmästä. Samanlaista seulantaa harjoitetaan monessa muussakin internetin keskustelufoorumissa. Mistä tämä keskustelun vaientaminen johtuu? Epäilemättä pakollisen ruotsin kielen opetuksen kannattajien toimesta, jotka vaikuttavat asiaan mm. etujärjestötoiminnalla ja median alueella sijaitsevien korkeiden virka-asemien avulla.
On selvää että pelkkä pakkoruotsista keskustelu internetissä ja ystäväpiirissä ei tuo vielä pitkään aikaan muutosta ruotsin kielen tämänhetkiseen opetukseen Suomessa. Muutoksen tuleminen vaatii konkreettisia ja paremmin huomioitavia tekoja. Hyvänä esimerkkinä näkyy Suomen lukiolaisten liiton toiminta ruotsin kielen muuttamiseksi vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa. Suurelta osin lukiolaisten mielenilmausten ansiosta Vanhasen ensimmäinen hallitus muutti ruotsin kielen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksiin.
Uuta mielenilmaisua tarvitaan. Miten olisi elismerkiksi "Pakkoruotsiton viikko", jonka aikana mahdollisimman moni koululainen ja opiskelija jättäytyisi poissaolevaksi ruotsintunneilta oppilaitoksissaan? Vastatoimet oppilaitosten opetusyhteisöjen piiristä olisi tehotonta, kun vastassa olisi suuri joukko nuoria, ja samoin hankeen toteutuessa maanlaajuisesti se huomioitaisiin myös valtakunnallisessa mediassa. Tällaisten hankkeiden toteuttaminen vaati vain laajempaa yhteistyötä pakollisen ruotsin kielen opetuksen vastustajien kanssa ja hankeen organisointia. Oletko kiinnostunut asiasta? Esitä ideaa ystävillesi ja tutuillesi, järjestöille ja yhteisöille, kenelle tahansa. Suunnitele omia kehitys- ja toteuttamisidoita hankeen eteenpäin viemiseksi.
ja kerro niistä:
[email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voisi selvittää, mitkä yritykset kannattavat ja tukevat RKP:tä ja siten myös pakkoruotsia.
Itselle tulee mieleen IF (Sampo-konserni) ja Stockmann.
(Wahlroos on mukana RKP:tä rahoittavassa kaksikielisyyssäätiössä)
Ei kannata antaa rahojaan pakkoruotsia tukevien yritysten kassaan.
Muuten kansa kyllä jo nyt boikotoi pakkoruotsia passiivisella vastarinnalla:
Ruotsinkielisiä on 5 % kansasta ja 95 % heistä osaa suomea täydellisesti.
Silti he marisevat koko ajan etuoikeuksistaan- onhan Suomen lainsäädäntö rakennettu
nimenomaan ruotsinkielisten paapomiseen.
lastenlapsia tulemaan, on hienoa elää vapaana vaarina ja mammana.
aivan oikein,
älkää opiskelko mitään, vain pakolinen peruskoulu,
mutta turha sitä on sitten valittaa pientä eläkettä kun 68v sitä alkaa saamaan.
Ruotsalaiset ovat kaikessa meitä parempia. Näin ollen pakkoruotsitus on paikallaan.