sr.se:
29.10.2009 14:47:00
Puolet Tornionlaakson nuorista
pitää itseään meänkielisenä
Tornionlaaksolaisista nuorista lähes puolet määrittelee itsensä äidinkieleltään meänkielisiksi.
Tämä käy ilmi torniolaisen Laura Arolan Oulun yliopistoon tekemästä väitöskirjatutkimuksesta, jossa hän on selvittänyt Ruotsin tornionlaaksolaisten nuorten suhdetta meänkieleen ja suomeen.
Laura Arola haastatteli tutkimustaan varten Kiirunan, Jällivaaran, Pajalan, Mataregin ja Haaparannan lukiolaisia. Melkein puolet haastatelluista oli oppinut meänkieltä ja piti itseään meänkielisinä.
Meänkielen käyttöä haittaa tunneristiriita
Oli yllätys oli, että näin moni, 47 prosenttia, sanoo oppineensa meänkeiltä tai suomea, kertoo Laura Arola.
He ovat oppineet kieltä siten, että joko kotona tai lähipirissä, esimerkiksi isovanhemmat, ovat puhuneet kieltä.
Melkein puolet ilmoitti että meänkieli tai suomi on äidinkieli ja että he identifioituvat siihen. Se oli paljon isompi luku kuin olin osannut odottaa, sanoo Arola.
Kielenkäyttöä on kahdenlaista. Monet sanovat kannattavansa monikielisyyttä rationaalisista syistä, koska siitä on hyötyä.
Mutta emotionaalinen, tunnesuhde on edellenkin minun mielestäni heikko, jopa negatiivinen.
Vaikka sanotaan, että kannatan vähemmistökielioikeuksia niin samaan aikaan meänkieltä ei puhuta omille lapsille. Ja ollaan ärsyyntyneitä, että joku puhuu sitä vaikkapa verovirastossa. Elikkä emotionaalinen asenne on ristiriidassa rationaalisen asenteen kanssa.
Tämä ristiriita on täällä Tornionlaaksossa vaikuttavin tekijä. Että emotionaalinen asenne on niin ristiriitainen, ja vielä uskotaan että se on huonompi kieli, tai ettei voi oppia kahta kieltä yhtä aikaa.
SR Sisuradio/ Stig Karlström
29.10.2009 14:47:00
Puolet Tornionlaakson nuorista
pitää itseään meänkielisenä
Tornionlaaksolaisista nuorista lähes puolet määrittelee itsensä äidinkieleltään meänkielisiksi.
Tämä käy ilmi torniolaisen Laura Arolan Oulun yliopistoon tekemästä väitöskirjatutkimuksesta, jossa hän on selvittänyt Ruotsin tornionlaaksolaisten nuorten suhdetta meänkieleen ja suomeen.
Laura Arola haastatteli tutkimustaan varten Kiirunan, Jällivaaran, Pajalan, Mataregin ja Haaparannan lukiolaisia. Melkein puolet haastatelluista oli oppinut meänkieltä ja piti itseään meänkielisinä.
Meänkielen käyttöä haittaa tunneristiriita
Oli yllätys oli, että näin moni, 47 prosenttia, sanoo oppineensa meänkeiltä tai suomea, kertoo Laura Arola.
He ovat oppineet kieltä siten, että joko kotona tai lähipirissä, esimerkiksi isovanhemmat, ovat puhuneet kieltä.
Melkein puolet ilmoitti että meänkieli tai suomi on äidinkieli ja että he identifioituvat siihen. Se oli paljon isompi luku kuin olin osannut odottaa, sanoo Arola.
Kielenkäyttöä on kahdenlaista. Monet sanovat kannattavansa monikielisyyttä rationaalisista syistä, koska siitä on hyötyä.
Mutta emotionaalinen, tunnesuhde on edellenkin minun mielestäni heikko, jopa negatiivinen.
Vaikka sanotaan, että kannatan vähemmistökielioikeuksia niin samaan aikaan meänkieltä ei puhuta omille lapsille. Ja ollaan ärsyyntyneitä, että joku puhuu sitä vaikkapa verovirastossa. Elikkä emotionaalinen asenne on ristiriidassa rationaalisen asenteen kanssa.
Tämä ristiriita on täällä Tornionlaaksossa vaikuttavin tekijä. Että emotionaalinen asenne on niin ristiriitainen, ja vielä uskotaan että se on huonompi kieli, tai ettei voi oppia kahta kieltä yhtä aikaa.
SR Sisuradio/ Stig Karlström
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ruotsissa suomenkieli on aina ollut halveksitussa asemassa. Vastaavasti ruotsinkieli on Suomessa ylistetyssä asemassa. Ehkä tämä on eräänlaista tasapainoa?
kaikkensa korjatakseen tilanteen vihaamalla ruotsin kieltä, suomenruotsalaisia ja kaikkea Ruotsiin liittyvää.