Onko kellään kerrottavana

on ehkä Jumalan huumoria. Jumalahan ei ole mikään tosikko, meillä on vapaus iloita ja riemuita Jeesuksessa.
Tosin sellaisia ihmisiä katsotaan vähän niin kuin ylen, jotka ovat vapaita Kristuksessa ja iloitsevat ja riemuitsevat seurakunnassa ja vaikka lyövät käsiä yhteen. Sellainen minäkin olin. Kun näin jonkun, joka aidosti iloitsi Herrassa, niin ajattelin, että kuinka tuo nyt noin, eihän seurakunnassa voi tuolla tavoin käyttäytyä. Se olikin minun omaa jumalisuutta ja pyhyyden kuvitelmaa, sellaista uskonnollisuutta minussa.
Muistamme Raamatusta kun Daavid iloitsi ja karkeloitsi Herran arkin edessä ja hänen vaimonsa Miikal katseli häntä.

2. Samuel 6
16 Kun Herran arkki tuli Daavidin kaupunkiin, katseli Miikal, Saulin tytär, ikkunasta; ja nähdessään kuningas Daavidin karkeloivan ja hyppivän Herran edessä halveksi hän häntä sydämessänsä.

Muistamme, mitä Miikal myöhemmin sanoi Daavidille. Miikalia Daavidin käytös ärsytti. Hänessä, siis Miikalissa oli jonkinlaista uskonnollisuutta.

20 Mutta kun Daavid palasi takaisin tervehtimään perhettänsä, meni Miikal, Saulin tytär, ulos Daavidia vastaan ja sanoi: "Kuinka arvokkaana onkaan Israelin kuningas nyt esiintynyt, kun on tänä päivänä paljastanut itsensä palvelijainsa palvelijattarien silmien edessä, niinkuin kevytmielinen ihminen paljastautuu!"

Tänä päivänä toivon, että itsekkin voisin vaputua ylistämään Herraa ihan aidosti omana itsenäni. Herrassahan ei ole ujoa ja hiljaista hyssykkää, niin kuin me suomalaiset olemme. Se onkin sielun vihollisen meihin lyömä leima. Mehän ajattelemme, että jostain etelän maasta tulevat uskovat on avoimempia ja rohkeampia ja sosiaalisempia. Mutta Herran Henkihän on sama rakkaus rauha ilo ja vapaus kaikille.

Gal. 3
26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
27 Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

No tää nyt lähti vähän sivuraitelle kysymyksestä, mutta siitä Jumalan huumorista vielä.
Minulla on kolme lasta, jotka ovat syntyneet eri vuosina, mutta samalla kuulla. Laskettu aika kaikilla oli päivän välein. Keisarinleikkauksesta johtuen syttärit ei ole kuitenkaan peräkkäisinä päivinä, mutta juhlimme kuitenkin samana päivänä. Ei sitä täytekakkua jaksa syödä monta päivää peräkkäin.

Rukoilin yhdessä muiden uskossa olevien sukulaisteni kanssa useasti itselleni uskovaa ystävää. Sitten kun lopulta sellaisen sain, niin sain elinikäisen ystävän ja aviomiehen. Olisi vissiinni pitäny mainita sukupuoliki, sillä naispuolista ystäväähän minä toivoin ja odotin. No, Herra tietää, ehkä sellainen vielä joskus vastaan tulee.

Rukoilin sairastavan vaimoni puolesta pannen toisen käden vaimon otsalle. Hän makasi sängyssä koira vieressään. Koiralla oli käsittämätön tärinätauti jota oli kestänyt viikkokausia. Emme tiedä mistä se johtuu.
Rukoilin nyt siis vaimon puolesta lyhyen rukouksen koiran katsellessa vierestä. Kävelin sitten ulos huoneesta.
Jonkin ajan kuluttua palasin huoneeseen katsomaan vaimon vointia. Vaimoni kertoi hymysuin koiran parantuneen heti rukouksen loputtua. Hän kertoi että hän ei ollut voinut nukkua ollenkaan kun koira tärisi kuin horkassa siinä hänen vierellään. Poistuttuani huoneesta vaimoni huomasi että koiran tärinä oli loppunut kokonaan. Hän totesi että varmaan minäkin olen terve viimeistään huomenna. Seuraavana aamuna myös vaimo oli terve.

huokaukseen tuleva vastaus se kuitenkin silloin oli, kun kohdalleni tapahtui. Siitä on aikaa reilusti yli kaksikymmentä vuotta, kun pienen poikani kanssa matkustin Helsinkiin ja menin erääseen seurakuntaan. En ollut oikein varustautunut siihen, että olisin muistanut ottaa lastani varten välipalaa mukaan. Ajattelin, että olisipa nyt vaikka banaani, että saisi sitten jossain vaiheessa lapselle antaa. Menin sinne sisälle, niin ihan tuntematon sisar, jolla oli myös lapsia mukana, tuli siihen minua tervehtimään ja kaivoi banaanin laukustaan ja sanoi, että anna lapsellesi. Kiitollisena otin vastaan ja ihmettelin Jumalan huolenpitoa ihan pienissä asioissa. Olen monta kertaa ajatellut, että kun Jumala huolehtii ja näkee pienetkin tarpeet, eikö Hän huolehtisi isoimmistakin.