Kun muinaiset Kre....eiiiii tästä ei pitänyt aloittaa. Otetaas alusta:
Kun ihmisen ajattelukyky kymmeniä tuhansia vuosia sitten alkoi kehittyä suuntaan, jossa ryhdyttiin käyttämään käsitteellistä ilmaisumuotoa, ja välittömän tarpeiden tyydyttämisen lisäksi alettiin saada aikaa käsitteiden kertomiseen, alkoi tarinoiden sepittäminen. Aluksi tietysti ihmeteltiin luonnon ilmiöitä ja niiden syitä. Aurinko, Kuu, ukkonen ja lopulta tulen olemus olivat oletettavasti tarinoiden vakioteemoja.
Koska niille ei ollut "tieteellistä" selitystä, oli niille keksittävä selitys. Tässä astuivat mukaan jumalat, maahiset, tontut ja muut näkymättömät voimat, joiden syiksi tai ansioiksi selitettiin milloin onnettomuuksia ja milloin onnistumisia.
Yhteisöt kehittyivät suuremmiksi ja monimutkaisemmiksi kunnes tultiin muinaisiin sumerilaisiin, joiden tiliin voidaan pistää kirjoitustaidon, maanviljelyksen ja matematiikan keksiminen. Lisäksi he keksivät kalenterin, jakoivat vuorokauden 24 tuntiin ja tunnin 60 minuuttiin. Tämä tapahtui n. 5500 vuotta sitten. Jos uskomme kreationisteihin, sumerilaiset olivat siis ihmiskunnassa kehittyneet varsin pitkälle sangen lyhyessä ajassa.
Ennen Mooseksen tarinaa oli maailmassa jo tuhansia eri jumalia ja niinpä sitten kävi, että Mooseksen tarinakin on vain eräs näistä muista sepitteistä, paljon aiemmista tarinoista vaikutteita saanut.
Maapallon väkiluku kasvoi maanviljelyksen ja uusien menetelmien avulla exponentaalisesti ja pikkuhiljaa tultiin sitten nykypäivän tarinoihin.
Alkuperäiset Mooseksen tarinat ja monijumalaiset kulttuurit eivät suinkaan kadonneet historian hämäriin, vaan ne elävät uudempien tarinoiden rinnalla elinvoimaisina, mutta ihminen on loputtomassa kekseliäisyydessään alkanut keksiä näiden tarinoiden rinnalle mm. ufouskontoja ja muita yhtä metafyysisiä selityksiä maailmalle. Eräs nykyajan kaupunkilegendoista on salaliittoteoriat.
Nämä stoorit eivät katoa ihmiskunnasta koskaan, sillä ihmisen käsityskyky kaikesta lisääntyvästä informaatiotulvasta huolimatta on rajallinen. Informaation määrä ei korreloi sen ymmärtämisen kanssa. Valitettavasti.
Mitä enemmän tiede kehittää uusia todisteita maailmankaikkeuden rakenteesta, sitä ahtaammalle sepitteiden todenperäisyys joutuu. Kaiken teoriaa ei tosin vielä ole keksitty ja tuskin nykyihminen siihen koskaan pystyykään, mutta tietoa saadaan kokoajan lisää ja esimerkiksi eksoplaneettoja etsimällä saamme jatkuvasti lisää tietoa elämän mahdollisuuksista muualla kaikkeudessa.
Tarinoiden kertomaperinne siis tulee jatkumaan maailman tappiin asti.
Mutta tarinoilla on valitettavasti ollut historiassa myös ikävät puolensa. Tuskin kivikauden ihmisillä olisi ollut aikaa ravinnonhankintansa ohella käydä tappamassa naapuriheimon jäseniä siksi, että nämä eivät uskoneet meidän heimomme jumaliin, vaan motiivit olivat varmasti käytännöllisempiä. Sieltä ryöstettiin ruokaa ja vaimoja jne.
Vasta sitten kun riittävän moni oli sitä mieltä, että meidän jumalamme on ainoa oikea, alettiin vääräuskoisia murhata harhaoppien vuoksi. Valitettavasti tämäkin perinne jatkuu edelleen.
Kun ihmisen ajattelukyky kymmeniä tuhansia vuosia sitten alkoi kehittyä suuntaan, jossa ryhdyttiin käyttämään käsitteellistä ilmaisumuotoa, ja välittömän tarpeiden tyydyttämisen lisäksi alettiin saada aikaa käsitteiden kertomiseen, alkoi tarinoiden sepittäminen. Aluksi tietysti ihmeteltiin luonnon ilmiöitä ja niiden syitä. Aurinko, Kuu, ukkonen ja lopulta tulen olemus olivat oletettavasti tarinoiden vakioteemoja.
Koska niille ei ollut "tieteellistä" selitystä, oli niille keksittävä selitys. Tässä astuivat mukaan jumalat, maahiset, tontut ja muut näkymättömät voimat, joiden syiksi tai ansioiksi selitettiin milloin onnettomuuksia ja milloin onnistumisia.
Yhteisöt kehittyivät suuremmiksi ja monimutkaisemmiksi kunnes tultiin muinaisiin sumerilaisiin, joiden tiliin voidaan pistää kirjoitustaidon, maanviljelyksen ja matematiikan keksiminen. Lisäksi he keksivät kalenterin, jakoivat vuorokauden 24 tuntiin ja tunnin 60 minuuttiin. Tämä tapahtui n. 5500 vuotta sitten. Jos uskomme kreationisteihin, sumerilaiset olivat siis ihmiskunnassa kehittyneet varsin pitkälle sangen lyhyessä ajassa.
Ennen Mooseksen tarinaa oli maailmassa jo tuhansia eri jumalia ja niinpä sitten kävi, että Mooseksen tarinakin on vain eräs näistä muista sepitteistä, paljon aiemmista tarinoista vaikutteita saanut.
Maapallon väkiluku kasvoi maanviljelyksen ja uusien menetelmien avulla exponentaalisesti ja pikkuhiljaa tultiin sitten nykypäivän tarinoihin.
Alkuperäiset Mooseksen tarinat ja monijumalaiset kulttuurit eivät suinkaan kadonneet historian hämäriin, vaan ne elävät uudempien tarinoiden rinnalla elinvoimaisina, mutta ihminen on loputtomassa kekseliäisyydessään alkanut keksiä näiden tarinoiden rinnalle mm. ufouskontoja ja muita yhtä metafyysisiä selityksiä maailmalle. Eräs nykyajan kaupunkilegendoista on salaliittoteoriat.
Nämä stoorit eivät katoa ihmiskunnasta koskaan, sillä ihmisen käsityskyky kaikesta lisääntyvästä informaatiotulvasta huolimatta on rajallinen. Informaation määrä ei korreloi sen ymmärtämisen kanssa. Valitettavasti.
Mitä enemmän tiede kehittää uusia todisteita maailmankaikkeuden rakenteesta, sitä ahtaammalle sepitteiden todenperäisyys joutuu. Kaiken teoriaa ei tosin vielä ole keksitty ja tuskin nykyihminen siihen koskaan pystyykään, mutta tietoa saadaan kokoajan lisää ja esimerkiksi eksoplaneettoja etsimällä saamme jatkuvasti lisää tietoa elämän mahdollisuuksista muualla kaikkeudessa.
Tarinoiden kertomaperinne siis tulee jatkumaan maailman tappiin asti.
Mutta tarinoilla on valitettavasti ollut historiassa myös ikävät puolensa. Tuskin kivikauden ihmisillä olisi ollut aikaa ravinnonhankintansa ohella käydä tappamassa naapuriheimon jäseniä siksi, että nämä eivät uskoneet meidän heimomme jumaliin, vaan motiivit olivat varmasti käytännöllisempiä. Sieltä ryöstettiin ruokaa ja vaimoja jne.
Vasta sitten kun riittävän moni oli sitä mieltä, että meidän jumalamme on ainoa oikea, alettiin vääräuskoisia murhata harhaoppien vuoksi. Valitettavasti tämäkin perinne jatkuu edelleen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Kiitos, tosi hyvä kolumni.
elokuun numerossa eräässä lehdessä. Kiitos toivotuksesta.:-)
muitta mutkitta sepitetyn tarinan missä arvostelukykysi ON vai onko sitä!!
on mielnkiintoisia.
Toiset kertoo itselleen surkeuden tarinaa, ja joku toinen ihan samassa tilassa oleva kertoo "rikkauden" tarinaa.
Tarinathan ei todellakaan lopu maailmasta.
osasi myös gorilla nimeltä Koko. Hän kertoi hoitajalleen aamulla viittomalla, että yöllä oli ollut rajuilma:-)
ja sellaisen kirjoittamana pidän tätä sepitettynä tarinana.
Uskoni on vahva.
kertoi:-D)))))))))))))
on mielenkiintoinen asia.
"Mitä enemmän tiede kehittää uusia todisteita maailmankaikkeuden rakenteesta, sitä ahtaammalle sepitteiden todenperäisyys joutuu. Kaiken teoriaa ei tosin vielä ole keksitty ja tuskin nykyihminen siihen koskaan pystyykään.....Tarinoiden kertomaperinne siis tulee jatkumaan maailman tappiin asti."
Itse ajattelen niin, että todellisuus voi olla muutakin kuin rationaalinen, olematta siltikään yliluonnollinen.
Rationaalisten totuuksien heikkous on siinä, että ne eivät kovin hyvin vastaa ihmisten kokemuksiin maailmasta. Vaikka suhteellisuusteoria ja sen johdannaiset kuinkja olisivat totta, ne eivät tyydytä ihmisen sielullista ydintä, joka on emotionaalinen (eivätkä välttämättä ihmisen rationaalistakaan puiolta jäädessään pohjimmiltään käsittämättömiksi).
Sielullinen elää eri luonnonlaeissa kuin rationaalinen, ja sepitteet tarjoavat paremman selityksen emotionaalisille tarpeille. Siksi sepitteisiin kannattaa suhtautua kunnioittavasti: vaikka ne eivät luonnontieteellisessä todellisuudessa kestä, ne edustavat sielullista totuutta, jonka olemassaolo ei ole riippuvainen rationaalisista selityksistä. Myyteillä on paikkansa ihmisen maailman järjestyksessä.
tai sielullisuus tai henkisyys on totta subjektiivisessa mielessä. Tällöin ne merkitsevät jokaiselle yksilölle jotain hyvin henkilökohtaista, mutta mitään yleispätevää selitystä kukaan yksilö ei niille voi antaa.
Tuossa sepitteiden logiikassa on merkitys analysatoorinen probleemi: mitä kaukaisempi tarina on sitä kauemmaksi ovat liudentuneet sen alkuperäiset sanat varsinkin sen jälkeen, kun ne eivät enää ole siirtyneet kerottuina ja ääntiöiden sävyjen ja rytmien tahdittamana. Kaikki sepitteet pitää tarkastella riittävän kaukaa ja se alkuperäisin pitäisi aina löytää tai alkuperäisen johdannainen, muuten sepite on vain juorun arvoinen. Juoruissakin kaikkein parhain sanojen manipuloija runnoo itsensä esille ja tallloo alleen ne jotka pysyttäytyvät oleellisessa.
Piti sanoa: älä liikaa väheksy sepitteiden rikkautta. Yleensä aidosti "pyhät" pitävär susällään tarinan sen aikakauden mukaisissa kuoseissa eli sanoissa, toisaalta numerologian harrastajat ovat löytäneet niistä monia tulevaisuuden historiaan sisältyneitä ennusteita jotka ovat toteutuneet. Tälläista olen lukenut, mutta ei miun aivot riitä eikä aika eikä oma innostus kohdennu motivoimaan siihen, että paneutuisin asiaan tarkemmin. Miulle riittää elämän arki ja ihkavarmasti vain höpönpööh elämänsuloisuus kaiken kaaoksen pehmittäjänä.
ollut erilaisilla yritysvalmennuskursseilla moneen kertaan. Yski suosituimmista leikeistä niissä oli " laita huhu liikkeelle" leikki. Meitä oli ryhmässä 15 ja ensimmäinen sanoi vierustoverilleen kolmisanaisen lauseen niin, että muut eivät sitä kuulleet. Näin sitten seuraava taas sanoi samat sanat seuraavalle kunnes tultiin viimeiseen, joka sanoi sanat julki.
Leikki kesti noin 5 minuuttia ja alkuperäisestä viestistä yksikään sana ei vastannut totuutta.
Älä levitä huhuja, vaan pane ne alulle:-)
jokaiselle omakohtainen asia. Vaikka uskonnolliset johtajat ovat luoneet tietyt doktriinit, joiden mukaan kukin kirkkokunta elää, silti pyhän merkitys on jokaiselle yksilölle omakohtainen, eli subjektiivinen. Ei ole mitään sanakirjaa, joka määrittelee, kuinka sinun tulisi pyhyyteen suhtautua.
Selitykset tuovat asioille ymmärryksen vaan kun tarina jatkuu, niin vallanhimoinen 'kaappaa' puhtaimman, satoisimman ja tekee siitä muutaman sopivasti pompoteltavan kannssa '-logian tai -ismin' ja joka ensin on laaja ja avara ja vapaaehtoisluenteillen ja kun koukut on nielty alkaa sitkeä kiristys ja ja tiukentaminen niin että löysät puotetaan pois ja pykälää ja momenttia pukkaa ja herkkänahkaisempien uhma 'pakottaa' sitten rankaisemaa niitä joilla on halu kyseenalaistaa.
olet. Ei tuohon paljon ole lisättävää:-)
palsta, josta siirryin 50 palstalle:-)
Nuoriahan täällä vielä ollaan aivan kaikki iästä riippumatta jne.
olen saanut tarpeekseni tästä ikuisesta jankkaamisesta. Ajattelin käydä katsomassa, miten älykkäitä ikäiseni ihmiset ovat. Poistoja on tehty jo runsaasti.:-)
Ne kuvitteli että sie oot eksynyt väärälle palstalle vahingossa ja ne halus palauttaa sut kotiin :))
Oikein hyvä, juuri noin.
Ihmisillä on kautta aikain ollut suuri tarve selittää itselleen käsittämättömiä asioita. Tarinoiksi ne ovat kuitenkin jääneet. Tarinoilla on kuitenkin käsittämättömän suuri vaikutus vieläkin. Tarinoita harrastetaan oikein tosissaan ja vakavissaan.
Minäkin voisin harrastaa tarinoita jos löytäisin niistä muitakin kuin mahdollisia viihteellisiä puolia. Vakavissaan tarinoita harrastajat voisivat kysyä itseltään miksi tarinoiden sepittäjillä ei ollut esittää yhtään mitään konkreettista, josta nykyihminen voisi huomata, että niistä ei voinut olla tuhansia vuosia sitten mitään käsitystä. Jumalallisen tiedon omaavalle olisi ollut pala kakkua kertoa vaikka maapallon ikä ja planeettojen suhde aurinkoon, mutta kun ei, niin ei.
jota en kolumnissani viitsinyt tuoda esiin. Tämä oli kritiikki kreationisteja vastaan sikäli, että jos maailmankaikkeuden ikä olisi 6000 vuotta, niin miksi sitä ei sitten kerralla luotu valmiiksi tieteine kaikkineen?
mutta mun huushollissa asuu ainakin yksi pieni kettinen, joka tekee tihutöitään minkä ehtii. Hukkaa sukat, särkee astiat, sammuttaa tulen pannuhuoneen tulipesästä, kolisuttaa peltikattoa. Selitä tuo nyt sitten tieteellisesti :)
ovat aivan eri asioita. Ne tekevät omia kepposiaan, ei niille mitään mahda:-)
ei käsittääkseni vähätellyt ajattelun henkistä olemusta. Johtoesitys keskittyi vain pääosin tiedotuksen alkuperusteisiin.
Olen samaa mieltä monen kanssa, että tieteellisyyden puolustamisen mukana helposti väheksytään henkisen elämän merkitystä (tunteet, ikävä, ilo, rakkaus kaveruus, viha ja jotka eivät ole materiaa vaan sen ominaisuuksia). Juuri tähän rakoon uskonnollinen taantumus iskee kyntensä ja pyrkii monopolisoimaan tunteet. Todellisuus ei koskaan täydellisenä heijastu ihmisen aivoihin. Jo se tuo mukanaan transsendenttia. Työ ja yhteistoiminta (tappelutkin) loivat ja luovat puhekieltä. Vuorovaikutus toistensa kanssa tarvitsee vitsejä, lörpöttelyä, romaanien lukemista, tieteen popularisoimista ym. Mielestäni parhain "epätieteellisin keinoin" esitetty tieteen ohjelmasarja tapahtuu lapsille suunnatussa ranskalaista alkuperää olevassa dvd-sarjassa "Olipa kerran ihminen". Se antaa valtavasti tietoa jopa aikuisille.
alun perin televisiossa joskus 1980 luvulla ja katoin silloin jokaisen jakson lasteni kanssa. Hyvä sarja:-)
Pelästytit, luin ensin hätäisesti - kettunen.
Mitä sun syksyysi kuuluu.
ko sarjan lasteni kanssa ja kyllähän siitä äitikin jotain uutta oppi :)
ihan perinteisesti menee syksy, vähän ankein mielin...en ole syksyihmisiä, mutta onneksi kohta tulee talvi.
Nyt on kuules vähän hapuileva olo, lennettiin toiselle palstalle.
Eikös me täällä aikoinamme 'tavattu'. Huomaan, että myös sinä olet ottanut hieman etäisyyttä viime aikoina enemmän käyttämäämme palstaan. Kaikilla meillä käyttäytymiseemme lienee syynsä, niin livessä, kuin täälläkin. Silti kiva nähdä sinua kovasti tutun nimimerkin takaa.
en ole koskaan aiemmin vieraillut (huom, tämä ketju on siirretty ateismi.palstalle) mutta palstalla josta tämä kerju siirtyi olen toki kirjoitellut ja siellähän me ensimmäisen kerran "tavattiin" :)
Joo...etäisyyden ottaminen tekee välillä ihan hyvää, silloin ikäänkuin ajatukset selkiytyvät. eipä ole Sinuakaan näkynyt pitkiin aikoihin.
vähän uteliaita ;)))
"vähän" siihen tuli :))))
se palsta, josta siirryin 50 palstalle:-)
palstaa????????
Ostin koko sarjan tänä vuonna lapsenlapsilleni. Katsottiin niitä yhdessäkin. Lapset olivat haltioissaan.
ja siihen voi palata aina uudestaan, koska se on pitkä sarja ja siinä on paljon asiaa. Ranskalainen muistaakseni?
Olipa kerran ihminen sarja on tosiaan mainio 80 luvulla interaktiivisesti
siellä silloin eläneille ihmisille kuten minulle. Puhdasta tiedemiesten löydöksien pohjalta
sepitettyä harhaanjohtavaa osittain toki totta olevaa todellisuudenkuvaa.
Tulevaisuus 2000-luvulta lähtien on melkoinen kysymysmerkki maapallon eläväisien
kannalta, ilmastonmuutos jne. Rationaalisesti ajateltuna aikajanassa.
tarkoittaa sitä, että katsoja tai kuuntelija osallistuu ohjelman tekoon. Sitä se ohjelma ei ollut.
Aloittajan kirjoitus oli aivan oikean suuntaista, mutta puutteellista,sillä ihminen tiesi koko maailman kaikkeuden alkuperän, jo kymmeniä tuhansia vuosia sitten, näkemällä suoraan sen ytimeen,mutta hänellä ei ollut ajatuksellista kommunikointi välinettä.
Kun sitten ajatus kommunikointi välineenä syntyi, niin hän tietämättään vei tun ajatuksen myös tämä suorannäön alueelle, jossa se sai akaan sen, että ajatus muodosti ajattelijan , joka sulki mielen sisällön aikaan, ja ajaton yhteys katkesi, samoin kun tuo tieto lukkiutui ajan taakse
Jäi vain muisto siitä, ja sen takia tähtitiede ja astrologia oli kehittynyttä tuolla ajalla
Nyt on ihmisen tärkein tavoite, on löytää tuo ajaton oleminen uudelleen, ennen kuin ihminen tuhoaa itsensä
Vaikka ihminen on edennyt teknologiassa harppauksin, mutta henkisesti hän polkee paikallaan
Kun ihmiskunta saavuttaa tuon henkisen tilan mikä sillä oli ammoin,niin ihmiskunnan tulevaisuus
näyttää valoisalta
Uskonnot ja aatteet on se jarru, joka pitää ihmisen hekisen tilan pysähtyneisyyden tilassa
Meiltä löytyy DVD:nä koko sarja ja nuoremmalta tulee välillä tiukkoja kysymyksiä elimistön toiminnasta.. :)
että ihminen tiesi kaiken jo niin varhaisessa vaiheessa. Eihän siitä ole jäänyt mitään todisteita. Vai onko sinulla kenties suora yhteys menneisiin sukupolviin?
samaan sarjaan kuulunut ohjelmasarja, jonka nimi oli Olipa kerran Amerikka... tunnetko sen?