Mistä näitä miehiä oikein tulee?

Kun olin sinkku, kohdalleni osui lähes poikkeuksetta pelkkiä idiootteja ja ukkomiehiä, kunnes yksi fiksu tuli ja vei jalat alta. No, nyt kun olen tämän kanssa ollut jo yli 7 vuotta, on jostain alkanut ilmestyä tielleni lisää ihania miehiä. En ole ajatellut vaihtaa, ihmettelen vaan, miksi ja mistä näitä miehiä oikein tulee?

Tuntuu vaan niin älyttömän pahalle, kun yhtäkkiä tajuaa, että toinen etsiikin seuraa ihan tositarkoituksella ja mä taas olen vaan pitämässä hauskaa ja tanssimassa ja sitten joudun pudottamaan hänet takaisin maanpinnalle, että tämä oli tässä, kiitos ja hyvää yötä. En oikein tiedä, missä vaiheessa sekin pitäisi ilmoittaa? Heti ekan tanssin yhteydessä ja sitten saa kummastelevia katseita, että luuletko, että mä olen susta kiinnostunut. ;) Ja sit saakin loppuillan olla ihan rauhassa...

Tällä kertaa kävi siis niin, että ihastuin itsekin ja nyt on sitten vaikeuksia unohtaa. Onneksi en tiedä miehestä kuin etunimen ja asuinpaikan, sillä perusteella en voi häntä löytää, koska ei ole järkeä yrittää etsiä. Mielelläni olisin hänet tavannut uudestaankin - ainakin toisenlaisessa elämäntilanteessa. Mulle tästä kohtaamisesta jäi kivoja muistoja, mutta myös ihan hirveä ikävä. No, ajan kanssa kai unohtuu, poissa silmistä, poissa mielestä.

Terkkuja sulle, jos tunnistat itsesi tästä - olen todella pahoillani.
3157
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

äly hoi. Et tunne ihmistä yhden illan saati yhden tanssin perusteella oli kuinka kohtelias tahansa. Sulla hormonit jyllää tai etsit vaihtelua 7 vuoden parisuhteeseen. Se on hyvä juttu että sulla on fiksu mies

Äänestä
  • ... tunne yhden tai kahdenkaan illan perusteella, mutta ihastua ehdin oikein hyvin. :) No, eihän se ole kovin vaarallista, koska en ole hakemassa seuraa näillä reissuillani. Lähinnä jäi harmittamaan, kun toinen tulkitsi väärin ja huomasin satuttavani häntä oikein rankemmalla kädellä. Jos kyse oliskin ollut humalaisen iskuyrityksestä, olisin viis veisannut, mutta kaveri oli asiallinen ja selvinpäin ja meillä oli todella kivaa. Niin moni asia olis natsannut kohdalleen, mutta kun ei niin ei.

    Äänestä

  • hämäläinen kirjoitti:

    ... tunne yhden tai kahdenkaan illan perusteella, mutta ihastua ehdin oikein hyvin. :) No, eihän se ole kovin vaarallista, koska en ole hakemassa seuraa näillä reissuillani. Lähinnä jäi harmittamaan, kun toinen tulkitsi väärin ja huomasin satuttavani häntä oikein rankemmalla kädellä. Jos kyse oliskin ollut humalaisen iskuyrityksestä, olisin viis veisannut, mutta kaveri oli asiallinen ja selvinpäin ja meillä oli todella kivaa. Niin moni asia olis natsannut kohdalleen, mutta kun ei niin ei.

    päästätkö sä tahallas tilanteet niin pitkälle. Oletteko miehes kanssa määritelleet kuinka pitkälle saa mennä vai pidätkö ehkä omaa leikkiä ja kokeilet rajoja? Koska ei sun tarttis edes tanssia muiden miesten kanssa. tanssia voi kavereiden kanssa tai yksin ja sanoa ei kiitos suoraan.

    7 vuotta suhde kesti. Lyön vetoa että vuoden päästä ette enää ole yhdessä

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hämäläinen kirjoitti:

Kun olin sinkku, kohdalleni osui lähes poikkeuksetta pelkkiä idiootteja ja ukkomiehiä, kunnes yksi fiksu tuli ja vei jalat alta. No, nyt kun olen tämän kanssa ollut jo yli 7 vuotta, on jostain alkanut ilmestyä tielleni lisää ihania miehiä. En ole ajatellut vaihtaa, ihmettelen vaan, miksi ja mistä näitä miehiä oikein tulee?

Tuntuu vaan niin älyttömän pahalle, kun yhtäkkiä tajuaa, että toinen etsiikin seuraa ihan tositarkoituksella ja mä taas olen vaan pitämässä hauskaa ja tanssimassa ja sitten joudun pudottamaan hänet takaisin maanpinnalle, että tämä oli tässä, kiitos ja hyvää yötä. En oikein tiedä, missä vaiheessa sekin pitäisi ilmoittaa? Heti ekan tanssin yhteydessä ja sitten saa kummastelevia katseita, että luuletko, että mä olen susta kiinnostunut. ;) Ja sit saakin loppuillan olla ihan rauhassa...

Tällä kertaa kävi siis niin, että ihastuin itsekin ja nyt on sitten vaikeuksia unohtaa. Onneksi en tiedä miehestä kuin etunimen ja asuinpaikan, sillä perusteella en voi häntä löytää, koska ei ole järkeä yrittää etsiä. Mielelläni olisin hänet tavannut uudestaankin - ainakin toisenlaisessa elämäntilanteessa. Mulle tästä kohtaamisesta jäi kivoja muistoja, mutta myös ihan hirveä ikävä. No, ajan kanssa kai unohtuu, poissa silmistä, poissa mielestä.

Terkkuja sulle, jos tunnistat itsesi tästä - olen todella pahoillani.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu