Kuinka moni teistä jouluavustusta haluavista kuuluu kirkkoon, tai omaa minkäänlaisia siteitä kristinuskoon?
Jos ei, niin asia lienee kuitattu : miksi ihmeessä yleensä viettäisitte joulua, miksi sen pitäisi olla muuta kuin tavallista arkea siinä missä kaikki muutkin päivät.
Jos ei, niin asia lienee kuitattu : miksi ihmeessä yleensä viettäisitte joulua, miksi sen pitäisi olla muuta kuin tavallista arkea siinä missä kaikki muutkin päivät.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joulun jälkeen saa halpaa ylijäämäkinkkua ja - laatikoita mielin määrin. Niitä sitten shoppailemaan kirkollisveroista säästyneillä rahoilla!
Tai sitten menette pyytämään avustusta ateistien ylläpitämiltä hyväntekeväisuyysjärjestöiltä. Ai niin, sellaisia ei taida olla olemassakaan.
En ole KOSKAAN kuullut, että ateisteilla olisi jotain hyväntekeväisyysjärjestöä. Joten - niin - jäljelle jää ilmeisesti sitten KAIKILLE köyhille järjestettävät erilaiset KIRKON HYVÄNTEKEVÄISYYSJÄRJESTÖT! Niitä on kaikilla paikkakunnilla ja kysyä voi eri seurakunnista, siis esim. luterilaisista ja vapaista suunnista.
Väheksymättä joulua päätin olla viettämättä sitä ensinkään, ei mitään jouluun viittaavaa, paitsi kympin voi laittaa keräykseen.
Oikeen loistaa katkeruus elämää kohtaan kun kova syyllisyys joulua kohtaan ettei sitä nyt vietetä.Niin eipä varmaankaan ole lapsille helppo keroa että meillä ei vietetä joulua vaikka hän osallistuu koulussa joulu näytelmään noin esimerkkinä.
Toki voitte niin tehdä että ette vietä joulua mutta pitäkää se omana tietona.
noin kauheasti. Vihan viettää joulua hyvinkin yksinkertaisesti eihän jeesus syntynyt missään loistohotellissakaan. Eli vähän riisipuuroa kotitekoia laatikoita ja seitan"kinkku" ja rauhallista mieltä. Kuka tarvitsee kaikenlaista krääsää lahjoiksi voi vaikka mennäkirjaston lainaamaan rakaille mieluisia kirjojapaketoida ne ja luvata palauttaa ajoissa. Voi antaa lukuhetkiä toisilleen voi antaa hauskan pik-nikin ystävälle jne. Älkää stressatko niin elämä on ihan hauskaa
En ole pitkiin aikoihin maksanut kirkollisveroa.
Aikoinaan oli pyhät paikallisen paperitehtaan jouluremonteissa.
Yksi joulu meni EU-työnhaussa Espanjassa.
Kotimaassa joulua edustaa eukon kukkamaljakkoon laittama kuusen havu ja olkipukki ikkunassa.
Emme laita mitään.
Jotain vaatimattomia lahjuksia eukko hankkii. Osan kutoo itse.
Minä en ole koskaan ostanut joululahjoja kellekään.
Muija alkuvuosina hieman tirahteli mutta sanoin hänen saavan itse huolehtia lahjuksistaan.
Mistä minä tiedän mitä hän haluaa.
Yksi yhteinen käyttelytili.
Ps. Meidän joulumme ja varsinkin pääsiäinen ovat lohduttoman ilottomia ja masentavia.
Iloisuudessa espanjalaiset päihittävät meidät 10 >< 0!
vuosikausiin, sillä kyllästyin kaikkialta kaukoaistimiin tulvivaan ja imelästi sukuläheisyyttä tuputtavaan hössötykseen jo hyvin nuorena. Jo tuolloin minusta tuntui kyseiseen juhla-aikaan liitetty läheisyys ja lämpö päälleliimatulta. Joulun jälkeen mieleen iski ontto tyhjyys - eihän mitään pysyviä muutoksia ihmissuhteissa tapahtunut. Kaikki tuohon juhlaan liittyvä tunnelataus vaikutti liittyvän lahjoihin ja niiden määrään, mikäli läheisteni reaktiota ilmeiseen pettymykseeni oli uskominen. Ehkä sittenkin odotin, että jouluna tapahtuisi jotain ihmeellistä ja elämää mullistavaa, enkä mieleni kuvittelevassa sopukassa kyennyt hyväksymään sitä, että kyseessä oli vain kolme päivää, jolloin yhteiskunnan kuhina hiljeni - ei muuta. Ja koska missään ei tapahtunut mitään eikä julkinen liikennekään toiminut, niin kotona ahdistavista ihmissuhdekuvioista ei päässyt irtautumaan muutoin kuin ehkä ulkoillen, ja tuotakin aktiviteettia rajoitti pimeys ja koleus.
Nykyään eivät itse pyhät ahdista minua mitenkään - olenhan löytänyt niiden ajaksi vaihtoehtotekemistä pyhähössötykselle. Mutta miten oppisin selviytymään joulunalusostattelusta ja keinotekoisen tuntuisesta juhlamielennostattelusta sekä siitä, että niin kaupallinen kuin kulttuurillinenkin vuodenaikatohina konkreettisesti syö omia tulonhankintamahdollisuuksiani?