Michel Ekman: "Takertuminen pakkoruotsiin hyödytöntä"

Kirjallisuudentutkija Michel Ekmanin kannaotto HBL:ssa 24.10.2009 Kirjallisuudentutkija, arvostettu intellektuelli Michel Ekman viittaa HBL:n kannaotossaan 24.10.2009 ensin ruotsinkielisellä taholla yleiseen käsitykseen, että ruotsinkielisten hankalan tilanteen pääsyinä ovat suomenkielisten tietämättömyys heistä ja verkossa esiiyntyvä massiivinen "vihapropaganda". Hän epäilee onko tässä koko totuus. Hän jatkaa: "Melkein kaikilla suomalaisilla on ainakin yksi kokemus ruotsista: koulujen pakkoruotsi. Sillä ei ole mitään vaikutusta käytännön ruotsin kielen taitoon, kuten helposti voidaan todeta liikkumalla tämän päivän Suomessa. Sen sosioekonominen merkitys on vain murto-osa siitä mitä se oli esim. 50 vuotta sitten. Pakkoruotsi on vaativaa sille, jolla ei ole siihen kiinnostusta eikä näe ympäristössään motivaatiota oppia sitä, mikä pätee suomalaisten enemmistöön. Tähän pakkoruotsiin suomenruotsalainen poliittinen establishmet on sitoutunut tiukasti ... Tämä takertuminen pakkoruotsiin on mielestäni oire jostain muusta. Pieni suomenruotsalainen establishment näyttää elävän kuplassa, jossa heidän käsityksensä siitä mikä tapahtuu yhteiskunnassa on vääristynyt. Suuri osa energiasta menee vaivalloiseen taisteluun omasta statuksesta.Selvin oire tästä on epätoivoinen kiinnipitäminen ajatuksesta, että Suomessa on kaksi teoreettisesti ja käytännöllisesti tasa-arvoista kansanryhmää ja kaksi kansalliskieltä. Miksi suomalaiset (finnarna) pitemmän päälle suostuisivat tähän, jos se merkitsee heille haittoja, kun he omin silmin näkevät, että ruotsin rooli sekä omassa maassa että kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa koko ajan vähenee? Ajatus kahdesta tasa-arvoisesta kieliryhmästä, joista toinen on hyvin suuri ja toinen hyvin pieni, on tullut tiensä päähän. Tarvitsemme identiteettimme uudelleen määrittelyn vähemmistöidentiteetiksi ja suomenruotsalaisen politiikan sopeuttamisen vähemmistöpolitiikaksi, jolla - tarvittaessa kompromissittomasti - puolustamme sellaista joka on välttämätöntä kulttuuriselle ja kielelliselle henkiinjäämisellemme. Vanhoista tottumuksista ja abstrakteista ihanteista, jotka syntyivät silloin kun suomenruotsalaisten rahat hallitsivat suurta osaa maan taloutta, meillä on tuskin mitään apua saatavissa. Sen sijaan on kansainvälisesti käypiä periaatteita vähemmistöjen suojelusta, joista ehkä saamme tukea. Itse meidän ei pidä puuttua suomenkielisten kielipoliittisiin päätöksiin niin kaúan kuin ne eivät johda vähemmistön sortoon. Ongelma on se, että koko suomenruotsalainen poliittinen establishment vaikuttaa olevan lukkiutunut vanhaan malliin, joka tekee ruotsinkielisistä päättäjistä yhtä tärkeitä ja arvostettuja kuin suomenkielisistä kollegoista - niin kauan kuin he pitävät suunsa kiinni suomenruotsalaisille elintärkeistä kysymyksistä. Taloudellisia resursseja, joita suomenruotsalaisilla on, pitäisi käyttää radikaalisti uusien poliittisten vähemmistöstrategioiden työstämiseen. Mutta kuka sen tekee? Se edellyttäisi, että tänään tärkeillä paikoilla istuvat kiireesti päivittävät kivettyneet vakaumuksensa."
11352
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Aika kattava analyysi kielipoliittisesta tilanteesta ja svekomentaliteetista. Löytyy järkeviäkin suruja.

Äänestä
  • Siinä saivat hurrit lukea vähän totuuksia.

    Äänestä

Kirjallisuudentutkija Michel Ekman on rohkea mies sanoessaan sellaista, mitä ruotsinkielisissä piireissä ei hyväksytä. Hänen lienee turhaa enää odottaa tutkimusapurahoja. Trygve Söderling on sanonut ääneen, että apurahojen toivossa ruotsinkielisemme varovat sanomasta sellaista, joka ärsyttäisi säätiöiden johtokuntia.

Äänestä

Laadukas kirjoitus. Tähän olisi mukava saada kommentteja tätä palstaa seuraavilta suomenruotsalaisilta. Tai sitten niiltä supisuomalaisilta jotka muuten vain pitävät kaksikielisyyttä rikkautena. Asiallisia kommentteja siis.

Ja nimenomaan ylläolevaa Ekmanin kirjoitusta koskien.

Äänestä
  • On virhe määritellä suomalaisuus suomenkielen perusteella. Suomi on aina ollut ja tulee aina olemaan kaksikielinen maa: on ruotsi ja sen rinnalle 1800-luvulla hyväksytty suomi. Oikean suomalaisuuden puolustaminen tarkoittaa itseasiassa ruotsinkielen aseman puolustamista. Ruotsinmielisyys kielipolitiikassa on paitsi tasa-arvon kannattamista, myös isänmaallisuutta, patriotismia.

    Äänestä

  • Håkan Wiik kirjoitti:

    On virhe määritellä suomalaisuus suomenkielen perusteella. Suomi on aina ollut ja tulee aina olemaan kaksikielinen maa: on ruotsi ja sen rinnalle 1800-luvulla hyväksytty suomi. Oikean suomalaisuuden puolustaminen tarkoittaa itseasiassa ruotsinkielen aseman puolustamista. Ruotsinmielisyys kielipolitiikassa on paitsi tasa-arvon kannattamista, myös isänmaallisuutta, patriotismia.

    "On virhe määritellä suomalaisuus suomenkielen perusteella. Suomi on aina ollut ja tulee aina olemaan kaksikielinen maa:"

    Täsmennäppäs tuo viimeinen lauseesi.

    Äänestä

  • Håkan Wiik kirjoitti:

    On virhe määritellä suomalaisuus suomenkielen perusteella. Suomi on aina ollut ja tulee aina olemaan kaksikielinen maa: on ruotsi ja sen rinnalle 1800-luvulla hyväksytty suomi. Oikean suomalaisuuden puolustaminen tarkoittaa itseasiassa ruotsinkielen aseman puolustamista. Ruotsinmielisyys kielipolitiikassa on paitsi tasa-arvon kannattamista, myös isänmaallisuutta, patriotismia.

    ja tuskinpa kenenkään muunkaan suomalaisuuteen. Ruotsalaisuus kuuluu nimenomaan ruotsalaisuuteen ei suomalaisuuteen.

    Äänestä

  • derPAAVO kirjoitti:

    ja tuskinpa kenenkään muunkaan suomalaisuuteen. Ruotsalaisuus kuuluu nimenomaan ruotsalaisuuteen ei suomalaisuuteen.

    juuret ovat aina olleet Suomessa. Olisikohan haikailusta kysymys?

    Äänestä

  • Håkan Wiik kirjoitti:

    On virhe määritellä suomalaisuus suomenkielen perusteella. Suomi on aina ollut ja tulee aina olemaan kaksikielinen maa: on ruotsi ja sen rinnalle 1800-luvulla hyväksytty suomi. Oikean suomalaisuuden puolustaminen tarkoittaa itseasiassa ruotsinkielen aseman puolustamista. Ruotsinmielisyys kielipolitiikassa on paitsi tasa-arvon kannattamista, myös isänmaallisuutta, patriotismia.

    "Oikean suomalaisuuden puolustaminen tarkoittaa itseasiassa ruotsinkielen aseman puolustamista. Ruotsinmielisyys kielipolitiikassa on paitsi tasa-arvon kannattamista, myös isänmaallisuutta, patriotismia."

    Mielestäni molemmat sodassa kaatuneet isoisäni puolustivat Ruotsiakin tarpeeksi. Kommenttisi häpäisee niin monta asiaa että... Te todella edustatte vastenmielistä instituutiota.

    Äänestä

  • - kirjoitti:

    "Oikean suomalaisuuden puolustaminen tarkoittaa itseasiassa ruotsinkielen aseman puolustamista. Ruotsinmielisyys kielipolitiikassa on paitsi tasa-arvon kannattamista, myös isänmaallisuutta, patriotismia."

    Mielestäni molemmat sodassa kaatuneet isoisäni puolustivat Ruotsiakin tarpeeksi. Kommenttisi häpäisee niin monta asiaa että... Te todella edustatte vastenmielistä instituutiota.

    Oikean suomalaisuuden puolustaminen tarkoittaa itseasiassa ruotsinkielen aseman puolustamista.=
    Oho menikö historia ohi tunneilla, minä näköjään annoin sotilasvalani väärällä kielellä ja väärälle lipulle.!
    Oikea suomalaisuus, varjelee suomenkieltä.
    Ruotsinmielisyys kielipolitiikassa on paitsi tasa-arvon kannattamista=Kyllä aivan oikein, miksi siis vähätelette suomenkieltä, ja missä hitossa se tasa-arvo silloin on. Kun vaaditaan suhteetomia, väkilukuun nähden.
    myös isänmaallisuutta, patriotismia.="Munsala Råd-klubben" Tunnetaan myös eli minkä isänmaan isänmaallisuutta
    Mielestäni molemmat sodassa kaatuneet isoisäni puolustivat Ruotsiakin tarpeeksi.=Kaikki kunnia, isoisillesi, mutta käynti kaikilla hautausmailla antaa oikean kuvan kuinka paljon kaatui suru:ja ja kuinka paljon suomalaisia. Kiitä vaan, näitten vastemielisten isiä ja isoisijä että voit ilman mitään pelkoja kirjoittaa tähänkin foorumiin..Ettei tartte asua ruotsissa kielivähemmistönä..!!

    Äänestä

  • myckett Brå kirjoitti:

    Oikean suomalaisuuden puolustaminen tarkoittaa itseasiassa ruotsinkielen aseman puolustamista.=
    Oho menikö historia ohi tunneilla, minä näköjään annoin sotilasvalani väärällä kielellä ja väärälle lipulle.!
    Oikea suomalaisuus, varjelee suomenkieltä.
    Ruotsinmielisyys kielipolitiikassa on paitsi tasa-arvon kannattamista=Kyllä aivan oikein, miksi siis vähätelette suomenkieltä, ja missä hitossa se tasa-arvo silloin on. Kun vaaditaan suhteetomia, väkilukuun nähden.
    myös isänmaallisuutta, patriotismia.="Munsala Råd-klubben" Tunnetaan myös eli minkä isänmaan isänmaallisuutta
    Mielestäni molemmat sodassa kaatuneet isoisäni puolustivat Ruotsiakin tarpeeksi.=Kaikki kunnia, isoisillesi, mutta käynti kaikilla hautausmailla antaa oikean kuvan kuinka paljon kaatui suru:ja ja kuinka paljon suomalaisia. Kiitä vaan, näitten vastemielisten isiä ja isoisijä että voit ilman mitään pelkoja kirjoittaa tähänkin foorumiin..Ettei tartte asua ruotsissa kielivähemmistönä..!!

    Nimim. Myckett Brå,

    Aika paljon kirjoituksestasi oli käsittämätöntä.

    "Kaikki kunnia, isoisillesi, mutta käynti kaikilla hautausmailla antaa oikean kuvan kuinka paljon kaatui suru:ja ja kuinka paljon suomalaisia. Kiitä vaan, näitten vastemielisten isiä ja isoisijä että voit ilman mitään pelkoja kirjoittaa tähänkin foorumiin..Ettei tartte asua ruotsissa kielivähemmistönä..!!"

    Jos tunnet historiaa, ilman suomalaisia isoisiäni ei ruotsalaisilla olisi ollut niin rahakasta istua rautamalminsa päällä kuin nyt oli. Tuskin itänaapurimme olisi sallinut Ruotsin jatkaa poliittista huoraamistaan jos Suomi olisi miehitetty. Vai?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


fgnbfs kirjoitti:

Kirjallisuudentutkija Michel Ekmanin kannaotto HBL:ssa 24.10.2009 Kirjallisuudentutkija, arvostettu intellektuelli Michel Ekman viittaa HBL:n kannaotossaan 24.10.2009 ensin ruotsinkielisellä taholla yleiseen käsitykseen, että ruotsinkielisten hankalan tilanteen pääsyinä ovat suomenkielisten tietämättömyys heistä ja verkossa esiiyntyvä massiivinen "vihapropaganda". Hän epäilee onko tässä koko totuus. Hän jatkaa: "Melkein kaikilla suomalaisilla on ainakin yksi kokemus ruotsista: koulujen pakkoruotsi. Sillä ei ole mitään vaikutusta käytännön ruotsin kielen taitoon, kuten helposti voidaan todeta liikkumalla tämän päivän Suomessa. Sen sosioekonominen merkitys on vain murto-osa siitä mitä se oli esim. 50 vuotta sitten. Pakkoruotsi on vaativaa sille, jolla ei ole siihen kiinnostusta eikä näe ympäristössään motivaatiota oppia sitä, mikä pätee suomalaisten enemmistöön. Tähän pakkoruotsiin suomenruotsalainen poliittinen establishmet on sitoutunut tiukasti ... Tämä takertuminen pakkoruotsiin on mielestäni oire jostain muusta. Pieni suomenruotsalainen establishment näyttää elävän kuplassa, jossa heidän käsityksensä siitä mikä tapahtuu yhteiskunnassa on vääristynyt. Suuri osa energiasta menee vaivalloiseen taisteluun omasta statuksesta.Selvin oire tästä on epätoivoinen kiinnipitäminen ajatuksesta, että Suomessa on kaksi teoreettisesti ja käytännöllisesti tasa-arvoista kansanryhmää ja kaksi kansalliskieltä. Miksi suomalaiset (finnarna) pitemmän päälle suostuisivat tähän, jos se merkitsee heille haittoja, kun he omin silmin näkevät, että ruotsin rooli sekä omassa maassa että kansainvälisessä politiikassa ja taloudessa koko ajan vähenee? Ajatus kahdesta tasa-arvoisesta kieliryhmästä, joista toinen on hyvin suuri ja toinen hyvin pieni, on tullut tiensä päähän. Tarvitsemme identiteettimme uudelleen määrittelyn vähemmistöidentiteetiksi ja suomenruotsalaisen politiikan sopeuttamisen vähemmistöpolitiikaksi, jolla - tarvittaessa kompromissittomasti - puolustamme sellaista joka on välttämätöntä kulttuuriselle ja kielelliselle henkiinjäämisellemme. Vanhoista tottumuksista ja abstrakteista ihanteista, jotka syntyivät silloin kun suomenruotsalaisten rahat hallitsivat suurta osaa maan taloutta, meillä on tuskin mitään apua saatavissa. Sen sijaan on kansainvälisesti käypiä periaatteita vähemmistöjen suojelusta, joista ehkä saamme tukea. Itse meidän ei pidä puuttua suomenkielisten kielipoliittisiin päätöksiin niin kaúan kuin ne eivät johda vähemmistön sortoon. Ongelma on se, että koko suomenruotsalainen poliittinen establishment vaikuttaa olevan lukkiutunut vanhaan malliin, joka tekee ruotsinkielisistä päättäjistä yhtä tärkeitä ja arvostettuja kuin suomenkielisistä kollegoista - niin kauan kuin he pitävät suunsa kiinni suomenruotsalaisille elintärkeistä kysymyksistä. Taloudellisia resursseja, joita suomenruotsalaisilla on, pitäisi käyttää radikaalisti uusien poliittisten vähemmistöstrategioiden työstämiseen. Mutta kuka sen tekee? Se edellyttäisi, että tänään tärkeillä paikoilla istuvat kiireesti päivittävät kivettyneet vakaumuksensa."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu