"Onko ihmisellä jokin velvollisuus pysytellä hengissä, jos sairaus on tuhonnut terveyden, eikä ihmisarvoiseen elämään ole enää mahdollisuuksia?"
- Minun mielestäni ei ole. Elämäni on omani. Tuo ohjelma oli muuten ihan hyvä, mutta olisin toivonut, että siinä olisi otettu kantaa myös siihen ns. passiiviseen eutanasiaan, eli kuivattamiseen sairaalassa. Jonka siis on lääkäri määrännyt.
http://areena.yle.fi/video/522933
- Minun mielestäni ei ole. Elämäni on omani. Tuo ohjelma oli muuten ihan hyvä, mutta olisin toivonut, että siinä olisi otettu kantaa myös siihen ns. passiiviseen eutanasiaan, eli kuivattamiseen sairaalassa. Jonka siis on lääkäri määrännyt.
http://areena.yle.fi/video/522933
Vastaukset 82
Vanhimmat
On väärin antaa tappava ruiske laskimoon tai yliannostus kipulääkettä, mutta ei ole väärin antaa potilaan kuolla nestehukkaan tai hitaaseen tukehtumiseen keuhkojen täyttyessä kudosnesteillä.
Nykyisen käytännön täytyy olla kristillinen käsitys armokuolemasta. No, kukaan ei joudu vastuuseen, kun noin toimitaan. Asia erikseen on, onko kiduttaminen hyväksyttävää missään olosuhteissa.
että kun lääkäri on sairaalassa antanut tappotuomion, eli määräyksen hoidon lopettamisesta, niin miksi ei sitten saman tien sitä tappavaa piikkiä.
"Nykyisen käytännön täytyy olla kristillinen käsitys armokuolemasta."
- Siltä tuntuu. Pestään kädet koko hommasta sillä, että sanotaan ettei tapettu, vaikka tosiasiassa juuri niin tehtiin. Räsäskää lainaten:"kaikki elämä on pyhää ja jumalan lahja, eikä ihmisen siitä pidä päättää". Mutta mitä muuta se on kuin päättämistä, jos määrää potilaan nesteytyksen lopetettavaksi?
tappaako aktiivisesti vai antaa luonnon toimia
ajallaan. Tajuaahan tuon lapsikin.
Niin kauan kuin ihminen elää on hänellä myös mahdollisuus parantua esim rukouksen kautta ja myös pelastua iankaikkiseen elämään.Tajutonkin ihminen voi kuulla ympärillään olevat puheet. Vaikeasti sairaat eivät välttämättä ymmärrä omaa etuaan iankaikkisesta näkökulmasta. Ateistillakin on vielä viimeinen mahdollisuus pelastua.
Älä viitsi alkaa tuollaista paskanjauhamista.
juttelin tuttavani kanssa, hänen äitiään "kuoletetaan" terveyskeskuksen vuodeosastolla.
Nesteytys on lopetettu jo viikko sitten, mutta ihminen ei vaan kuole.
Suuta kostutetaan, mutta tiputusta ei laiteta.
Tuo on juuri sitä, mistä Päivi Räsänen kielsi koskaan edes kuulleensa. Ihan pokkana sanoi televisiossa, ettei ole koskaan kuullut kuivattamisesta.
Miksi noilla päättäjillä on niin epärehellinen suhtautuminen tuohon asiaan. Ei se ole sen passiivisempaa tappamista, jos nesteytys lopetetaan, kuin sekään että ihmiselle annetaan kuolinpiikki, koska PÄÄTÖS tappamisesta on jo tehty.
missä kuivatetaan ja ketkä lääkärit sitä tekee-- ettei jää asia väärän tiedon,huhun antamiseksi. Asiaanhan pitää yhteiskunnan puuttua. Omaisia varmaan kiinnostaa.
Ei ihmistä pidä kärsittää, eikä pitää keinotekoisesti hengissäkään, tee jotakin jos he eivät auta, ei ole oikein kärsitää vanhusta että tämä kuolisi, se on epäinhimillistä. Ajattele miltä tästä mummosta tuntuu?
niin minuakin kiinnosti, kun appeni kuivatettiin sairaalassa kuoliaaksi, eikä kenellekään kerrottu mitään. Jälkeenpäin lääkärit valehtelivat, että omaisten kanssa oli puhuttu. Vaikka ei todellakaan oltu. Millä sinä kuvittelet, että noita lääkäreitä siitä vastuuseen saataisiin, koska sehän on hoidon PRIORISOINTIA!!!
Oletko niin naiivi, ettet tajua, että tätä tehdään koko ajan ja silti samalla lääkärit virallisesti vastustavat eutanasiaa. Perkele sentään, kun lääkäri käskee lopettaa nesteytyksen, niin se ON kuolemantuomio. Mutta sitä armahtavaa piikkiä ei voi antaa, vaikka kuolemantuomio on annettu. Kidutetaan ihminen kuoliaaksi. Eikö olekin eettistä touhua???
Tee jotain, minäkö?
Ei ole minun asiani puuttua tuttavani äidin hoitoon.
Tätä mummoa ei pidetä keinotekoisesti hengissä, vaan odotetaan, että hän kuolisi "luonnollisesti",
tosin hiukan avustettuna.
Jos ei halua elää täällä, tarvitseeko tuohon kenenkään ulkopuolisen apua, jos ottaa nirrinsä itseltään!
Entä jos ei pysty? Itse jos vielä jaksan nostaa Parabellumin ohimolleni ja painaa liipaisinta, niin kaipa minä vielä jaksaisin elääkin. Voisi jäädä itseltä tekemättä ennen kuin on liian myöhäistä, jääden muiden armoille.
Onko se empatiantaju, joka sinulta puuttuu?
Kysynpä sinulta. Jos olet neliraajahalvaantunut ja tiedät olevasi loppuikäsi petinpohjalla muiden hoidettavana ja jopa nenän raapimiseen tarvitset apua, niin tyynestikö kestät sen kattoon katsomisen vuosikausiksi eteenpäin, vai toivoisitko, että joku auttaisi sinua kuolemaan.
Kokeilen nimimerkkäsi koska en usko sinua samaksi kirjoittajaksi, joku ilkeilee tahallaan.
ja nyt uudestaan ja täytyy todeta, että on se vaan omituista, että ihmisen itsemääräämisoikeutta yritetään rajoittaa.
Ei ole kenenkään muun asia kuin minun, jos haluan elää tai kuolla.
kannattaisi jo hankkia elämä?
kunnes kuollaan. Niin sinäkin.
että sinulla ei ole muuta elämää, kun olet aina tällä palstalla haukkumassa uskovaisia ja kristinuskoa.
"että sinulla ei ole muuta elämää, kun olet aina tällä palstalla haukkumassa uskovaisia ja kristinuskoa. "
Eihän noissa viesteissä, joihin tässä vastaat, ole mitään mainintaa uskovaisista tai kristinuskosta ennen kuin sinä ne otit esille. Jos elämän hankkiminen tarkoittaa yhtä typeräksi tulemista kuin sinä olet, olen mieluummin sitä hankkimatta.
Se tarkoittaa pystähtymistä miettimään. En ole hanni, mutta kokeilen vieläkö hänen nimimerrkinsä pelaa?
On tyhmää haukkua uppotuntematonta typeräksi, sama kuin haukkuisi tiiliseinää, jolle annat nimeksi vaikka Kalevi.
Jos et sattunut huomaamaan, oli minulla ihan perustelutkin, mutta yllättäen sinä et kiinnittänyt niihin mitään huomiota. Typeryys tulee esille kirjoituksesta. Ymmärrätkö?
se raja vedetään mikä on ihmisarvoista elämää ja mikä ei ole, jotta tiedetään mikä on eutanasiaa ja mikä ei?
Onko siinä jotain vaikeasti ymmärrettävää?
Juuri näin.
Ja viimeistään sillä hetkellä kun lääkäri toteaa, ettei toivoa ole ja pelkkää kärsimystä on tarjolla tästä loppuun asti, niin miksi sitä kärsimystä pitää venyttää?
Siksikö, että ihmine arvostaisi enemmän sitä olematonta kulemankälkeistä.
Ihmisellä ei juuri kuita vapauksia ole, niin pitäisi olla edes vapaus kuolla silloin kuin tahtoo.
"Ihmisellä ei juuri kuita vapauksia ole, niin pitäisi olla edes vapaus kuolla silloin kuin tahtoo."
Kuinka moni sai vapaasti päättää, tuleeko tänne vai ei? En ainakaan minä. Joten mielellään sitä sitten ainakin lähdönhetken itse päättää.
Mutta nyt sairaaloissa tehdään niitä kuivatuksia, eli ihminen tapetaan nälkään, mutta kuolinpiikkiä ei anneta. Ei ole kenenkään allekirjoitusta missään paperissa, vaan lääkärit tekevät päätökset, kuka jätetään kuolemaan, kuka ei.
Minusta tuo, jos mikä, on niin helvetin härskiä kaksinaismoraalia ja silkkaa kusetusta, ettei mitään määrää.
No sepä se... Se on sitä "hoitoa" vaikka sen tavoitteena ei ole mikään muu kuin kuolema. Sairasta ja moraalitonta. (Vaikka moraali sanana onkin jo aika väsynyt.)
silloin itsemurha eikä eutanasia, vain nimi on muuttunut.
Tai pikemminkin avustettu itsemurha.
muuten toi "itsemurha".
Silläkin annetaan ymmärtää, että kyse olisi jostain moraalittomasta teosta. Mutta mitä moraalitonta siinä on, että haluaa vähentää omia kärsimyksiään?
Kenellä on kanttia tuomita joku "itsemurhasta"?
sanotaan, että rakasta lähimmäistäsi NIINKUIN itseäsi. Onko itsensä rakastamistä tappaa itsensä?
No se Raamattu nyt onkin kamelikuskien ja kirkonmiesten sekapäisessä yhteistyössä aikaansaamaa paskaa jolla ei ole mitään tekemistä ihmisyyden tai todellisuuden kanssa.
Eli miten se liittyy aiheeseen?
on lempeä kuolema ja myös autettu kuoleminen. Armokuolemaksikin sitä on sanottu. Tarkoittaa siis sitä, että ihminen saa kuolinapua halutessaan.
jos siihen kykenet! Raamattu on oikeassa tässä asiassa kuten muissakin.
sinun mukaasi lempeä itsemurha.
"Onko itsensä rakastamistä tappaa itsensä?"
Rakkautta tai ei, mutta jokaisella pitää olla oikeus päättää omasta elämästään. Voin sanoa, että pidän itsestäni, tuskinpa nyt niin kovin rakastan, mutta joika tapauksessa pidätän itselläni oikeuden päättää omasta elämästäni.
vaan lempeä kuolema.
Ajattelen ajattelen...
Vai että oikeassa? Missä mielessä? Niinkun kaikki muukin uskonnollinen kirjallisuus? Niinkun kaikki mielikuvitusystävistä kertovat pronssikautiset teokset?
Mitenkä?
Yritä nyt edes, pelle.
ei koskaan voi tietää mitä on tulevaisuudessa. On paljon esimerkkejä ihmisistä, jotka olivat aivan vähällä tehdä itsemurhan, mutta joiden elämä on sen jälkeen muuttunut ja ovat eläneet vielä kymmeniä vuosia ja kokeneet paljon hyviä asioita. Sen takia itsemurha ei ole koskaan hyväksyttävä.
itsemurha = kuolema. Sitten kun puhutaan tahdosta riippumattomasta eutanasiasta puhutaan murhasta.
Miksei ihminen saa kuolla jos tahtoo?
jos joku haluaa kuolla. Ei sinun hyväksyntääsi siihen tarvita. Luuletko joku tuomari olevasi?
Miltä sinusta tuntuisi, jos joku tulisi sanomaan, että heppu hei, ei noin pidä elää, et saa tuhlata elämääsi hihhulointiin, nyt lähdetään pitämään hauskaa, en hyväksy sitä, että tuhlaat elämäsi henkiolentojen palvomiseen, koska se on SAIRASTA!
ovat nähtävästi sinulle vieraita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eutanasia
mutta monesti ihmisellä on tämmöisessä tilanteessa vääristynyt kuva asioista, kaikki näyttää synkältä. Koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuudessa on edessä.
että uskisten mielestä ihmisen pitää kitua loppuun saakka, koska jumalolento on suuressa viisaudessaan ja armollisessa ja ylitsevuotavassa rakkaudessaan niin päättänyt.
ja muihin sairaaloihin vois levittää sitä sikaflunssa bakteeria, niin kait niistä huonoista omaisista päästään eroon ja saadaan perinnöt itelle.
moitittukin tästä uskomisesta, ja kehotettu hakemaan uskontojen uhrin tukea, mutta se on heidän ongelmansa, ei minun.
niin, mitä sitten? Jos tahtoo kuolla niin mitä sitten? pitää saada kuolla. jos Jumala rakastais niin kovasti ja sillä ois tulevaisuutta tarjota, niin eiköhän se sitten sen näyttäis.
Ihme vänkäämistä taas.
Mikä sinä siis olet sanomaan mitä joku elämällään tekee? Ei ole sinun ongelmasi.
läheisten toivomuksesta tehtävä eutanasia täytä murhan tunnusmerkit? Silloinhan kuoleva itse ei saa sananvaltaa.
lähimmäisen rakkaudella on asian kanssa?
Kuinka se lähimmäisen eloa parantaa, jos minä kidun pari kuukautta parantumattomasti sairaana jossain keskussairaalassa, sen sijaan, että nopeuttaisin välttämätöntä.
Sinäkö kuvittelet olevasi oikeutettu tekemään päätökset minun puolestani?
mutta aikanaan. Ihmiseltä vaaditaan kärsivällisyyttä. Varsinkin nykyään se on tuntematon hyve.
Se ei ole itsemurha vaan eutanasia.
"Eutanasia (kreikkaa, eu-thanatos, hyvä kuolema) eli armokuolema on armosyistä tehty teko tai tekemättä jättäminen, joka aiheuttaa toisen ihmisen kuoleman."
"Onko itsensä rakastamistä tappaa itsensä?"
Kyllä se voi olla.
"On paljon esimerkkejä ihmisistä, jotka olivat aivan vähällä tehdä itsemurhan, mutta joiden elämä on sen jälkeen muuttunut ja ovat eläneet vielä kymmeniä vuosia ja kokeneet paljon hyviä asioita."
On myös lukemattomia esimerkkejä, jotka eivät ole olleet noin onnekkaita. Miksi ihmeessä muiden pitäisi elää ja kuolla muiden ehdoilla?
Sanakikkailu ei muuta asiaa miksikään. Olkoon se vaikka itsemurha. Vaikka sanan muuttuisikin, ei itse teko muuta muotoaan ja sanan vaihtaminen ei toimi minkäänlaisena argumenttina.
Kuka sinä olet mitään sanomaan? Et sinä voi velvoittaa muita kärsimään omaa tahtoaan vastaan.
Pelkkä hypoteettinen ihmeparantuminen ei ole mikään perustelu, kun halutaan pysyä realismissa.
läheisten toivomuksesta, vaan ihmisen omasta tahdosta saada kuolinapua.
Mikä se sellainen rakastava olio on joka vaatii kärsimystä helpotuksen maksuksi?
No Jahvehan se. Kaikkien narsistien ja sadistien kuningas.
Ja ainoa joka ko. mulkun tahtia toteuttaa ovat laisesi kusipäät jotka nauttivat katsella kun muut kärsivät koska he saavat päättää niin.
että nämä "pelastetut" saavat nautiskellen katsella kun muut kituvat lieskoissa ikuisuuden?
Ah, tätä uskontojen armollisuutta!
wikipedian artikkelissa sanotaan näin:
"Eutanasian tarkoituksena on yleensä sietämättömän kärsimyksen lopettaminen, ja se yleensä tehdään henkilön omasta tai hänen läheistensä vakaasta toivomuksesta."
Eli voidaan tehdä myös ilman henkilön omaa toivomusta. Eikö se ole silloin murha?
eutanasiasta voin päättää minä itse ja se aiheuttaa toisen ihmisen kuoleman eli minun?
Omasta kuolemastaan päättää henkilö A. Henkilö B tekee toimenpiteen, jolla henkilö A kuolee.
Se ei ole itsemurha. Ymmärrätkö?
itsemurha, jos minä sanon henkilölle A, että ammu minut? Ei sinun mielestäsi, vaan eutanasia. Ja henkilö A ei tee sinun mielestäsi murhaa vaan eutanasian, eli on hyväntekijä, koska auttoi minua kuolemaan?
Ongelma on siinä, mihin se raja vedetään mikä on ihmisarvoista elämää ja mikä ei, jotta voidaan todeta, että tämä oli laillista eutanasiaa, tämä taas oli itsemurha ja tämä murha. Miten sinä sen rajan vedät, mikä on mitäkin? Millä tavalla mittaat ihmisarvoisen elämän? Tähän ei pystytä, joten parasta luopua koko eutanasia-ajatuksesta ja puhua vain itsemurhasta ja murhasta.
Et ymmärrä Raamattua, lopeta tyhmä ja tyhjä naljailusi sen seikan takia. Ok?
Moni sellainen heppu on kyllä aikoinaan kierrellyt kapakoissa ja pitänyt "hauskaa" viinan turruttamilla aivoilla, ja oksennellut sitten kotona. Se ei vain enää riitä!
Oisiko hauskaa, jos sinut tapettaisiin kuivattamalla? Eikös sellainen ole hirveä kuolema?
Olet kuin täysi idiootti, kun pilkkaat Jumalaa jota et tunne, sinulla ei ole uskoa, etkä tajua mitään uskon asioista. Minä en sentään ymmärrä tuollaista tyhmyyttä.
Toivottavast et ikinä vaikuta yhtään pientä tippaa yhdenkään uskoontulevan ihmisen mielipiteisiin, koska olet tyhmältä kuulostava pilkkaaja.
No opeta, äläkä vittuile, oi hyvä kristitty!
Tai jos et osaa, niin turpa kiinni!
Ole ymmärtämättä, mutta jos olet niin fiksu niin opeta...
Opettaja on ammateista kaunein... Toteuta sitä.
"Tähän ei pystytä, joten parasta luopua koko eutanasia-ajatuksesta ja puhua vain itsemurhasta ja murhasta. "
Turhaa semanttista kikkailua. asia ei muutu toiseksi vaikka termiä muuttaa.
"Miten sinä sen rajan vedät, mikä on mitäkin? Millä tavalla mittaat ihmisarvoisen elämän? Tähän ei pystytä"
Kyllä raja pystytään vetämään. Laeissa vedetään jatkuvasti rajoja vaikka mitään absoluuttista määrittelyä sille ei pystytä tekemään. Yhtä hyvin voisi sanoa, että pitäisi luopua puron ja joen käsitteistä, koska absoluuttista rajaa ei pystytä tekemään.
Eutanasia = armomurha.
Ero murhaan: tehdään murhattavan toiveesta.
Ero itsemurhaan: murhattava ei itse suorita tekoa.
Esimerkki:
1000 ihmistä
1 selviää toivottomasta tilanteesta ja elää kymmenen vuotta.
999 ihmistä kärsii kuukausia, koska eutanasiaa ei sallita.
Voisitko nyt kertoa, millä oikeudella sinä poistat oikeuden noilta 999 poistaa omat kärsimykset? Varsinkaan, kun sinä et voi olla kokemassa niitä kärsimyksiä ja tehdä päätöstäsi sillä perusteella.
On niin helppoa puhua kauniita elämän jaloista periaatteista ja utopioista, kun ei tarvitse itse kärsiä niiden seurauksia. Vaikka eutanasia sattuisi siinä yhdessä tapauksessa tuhannesta olemaan väärä päätös hypoteettisella tasolla, ei "väärän" päätöksen tehnyt henkilö kuitenkaan joudu siitä kärsimään.
Samaa mieltä Kössiksen kanssa. Viimeisillä metreillä, jos on tietoisuutta olemassa niin paljon
että keho on täysin valmis kuolemaan, varmasti toivoisi uneen pääsyä. Ruumiin jättäminen tähän maaperään
poistaa samalla kivut, että säästää lukuisia periaatteessa turhia hoitokertoja. Elämän ylläpitäminen on tietysti
lääkärien etiikan kulmakivi, mutta jos on omatahtoista pyrkimystä ja tilanne kaikinpuolin etukäteen selväksi osoitettu lähiomaisille
en ainakaan pitäisi rikoksena ihmisyyttä kohtaan.
Asiaa lisää, syytöstä vähemmän.
Tuossa tilanteessa jokaisella on oikeus olla oman kuolemansa herra ja hidalgo.
Uskallan sanoa oman mielipiteeni, että minun elämäni on Jumalan käsissä, ja haluan elää vain yhden päivän kerrallaan.
Jos olisit halvaantuneena sairaalassa tai kotona ja tietäisit, ettet koskaan enää pysty tekemään mitään käsilläsi tai jaloillasi, makaisit vaan päivästä toiseen, niin miten olisi. Kuinka monta vuotta luulisit kestäväsi sellaista makoilua? Kituisitko ihan mielissäsi odottelemassa, että jumala armahtaa sinut ja raapii nenääsi, kun et itse pysty, eikä muut ehdi tai viitsi. Tai eivät edes tajuaisi, että nenäsi syhyää, koska et pystyisi puhumaan. Silmät vain liikkuisivat ja järki pelaisi, mutta mitään muuta ei elämässäsi olisi.
Montako vuotta jaksaisit rakastaa sitä jumalaasi ja kiittää sitä suuresta laupeudesta jota se sinulle osoittaa?
Eutanasia: hyvä asia, jos sillä saa lopetettua sairaan ihmisen kivut ja epäinhimillinen elämä - ja kannatan sitä nukutuspiikkiä, en kiduttavaa näivettämistä niin kuin nykyään tehdään. Se on j-u-l-m-a-a.
Itsemurha: jos elämä on niin p*skana ettei mikään auta, ja kykenee lopettamaan itsensä, niin mikäs siinä. Ei kuulu mulle, ellei se tyyppi ole minun läheinen.
Kumma juttu, että kuoleman suhteen halutaan ihmiseltä viedä päätösvalta.
Jos asiaa ajattelee siltä kantilta, että miten ihmisestä tosissaan välitetään, niin eipä hurraamista. Voi joutua kituuttamaan päivästä toiseen, rahasta tekee tiukkaa, virastoissa vittuillaan, terveyskeskukseen ei pääse säällisessä ajassa, leikkausjonoon monet kuolevat, mutta kun on kuolemansairas käänneltävä petipaketti, niin ykskaks se oma elämä muuttuukin jonkun toisen omaisuudeksi.