Mitätön tuki ruotsille nuorilla poliitikoilla
kirjoittaa ruotsinkielinen Yle.
Kaikkien ei tarvitse lukea ruotsia suomenkielisissä kouluissa. Sillä ajatuksella on vankka tuki poliittisten nuorisojärjestöjen keskuudessa.
Seuraava sukupolvi kolmessa neljästä suurimmasta puolueesta haluaa tehdä ruotsin ainakin osittain vapaaehtoiseksi.
Alueilla joilla on vahva venäjänkielinen väestö pitää oppilaiden voida valita venäjä toiseksi kotimaiseksi kieleksi. Se on tyypillinen näkemys nuorisoliitoissa. Juuri tämä tulee Vihreiltä.
- Ja maahanmuuttajille jotka eivät osaa suomea tai ruotsia pitää riittää, että he opiskelevat toisen kielen, sanoo Erkki Perälä, Vihreitten nuorten puheenjohtaja ja opiskelija.
Keskustan nuorisojärjestön puheenjohtaja on samaa mieltä. Se on Antti Kurvisen mukaan kuitenkin hyvä oppia ruotsia, mutta ei suomenruotsalaisten takia.
- Minä näen ruotsintaidot tärkeinä ennenkaikkea pohjoismaista yhteistyötä ajatellen ja tiiviiden poliittisten ja kaupallisten siteiden vuoksi Suomen ja Ruotsin välillä, sanoo Kurvinen.
Hänen kokoomuslainen kolleegansa Teppo Leinonen ehdottaa vapaaehtoista ruotsia lukiossa mutta ei vielä peruskoulussa. - Kielikysymyksestä tullaan keskustelemaan meidän kongressissamme parin viikon päästä ja silloin lyömme lukkoon uudet suuntaviivat.
Nykytilanteen neljästä suurimmasta nuorisoliitosta ainoastaan Sosiaalidemokraatit eivät halua koskea ruotsiin. - Me olemme melko tyytyväisiä nyt sanoo, puheenjohtaja Heta Välimäki.
Kaikkein dramaattisin julkilausuma kielikysymyksen tiimoilta tuli pari viikkoa sitten perussuomalaisilta nuorilta jotka vaativat, että ruotsi poistetaan kansalliskielenä ja Suomesta tulee yksikielinen.
Se ajatus ei saa tukea muitten nuorisopoliitikkojen joukossa, mutta ajat ovat kuitenkin muuttuneet uskovat useat heistä.
Vaatimukset siitä, että ruotsinkielistä palvelua karsitaan alueilta joissa sitä ei tarvita tulee lisääntymään, ja tullaan menemään tulkkaukseen ja vastaavaan, uskoo Kokoomuksen Teppo Leinonen.
- Ehkä aikaisemmin on vallinnut suurempi yhteisymmärrys siitä, että meillä on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Ja ehkä nuorempi sukupolvi on alkanut kyseenalaistaa sitä, ennenkaikkea Perussuomalaiset, sanoo Vihreiden Erkki Perälä.
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=171339
kirjoittaa ruotsinkielinen Yle.
Kaikkien ei tarvitse lukea ruotsia suomenkielisissä kouluissa. Sillä ajatuksella on vankka tuki poliittisten nuorisojärjestöjen keskuudessa.
Seuraava sukupolvi kolmessa neljästä suurimmasta puolueesta haluaa tehdä ruotsin ainakin osittain vapaaehtoiseksi.
Alueilla joilla on vahva venäjänkielinen väestö pitää oppilaiden voida valita venäjä toiseksi kotimaiseksi kieleksi. Se on tyypillinen näkemys nuorisoliitoissa. Juuri tämä tulee Vihreiltä.
- Ja maahanmuuttajille jotka eivät osaa suomea tai ruotsia pitää riittää, että he opiskelevat toisen kielen, sanoo Erkki Perälä, Vihreitten nuorten puheenjohtaja ja opiskelija.
Keskustan nuorisojärjestön puheenjohtaja on samaa mieltä. Se on Antti Kurvisen mukaan kuitenkin hyvä oppia ruotsia, mutta ei suomenruotsalaisten takia.
- Minä näen ruotsintaidot tärkeinä ennenkaikkea pohjoismaista yhteistyötä ajatellen ja tiiviiden poliittisten ja kaupallisten siteiden vuoksi Suomen ja Ruotsin välillä, sanoo Kurvinen.
Hänen kokoomuslainen kolleegansa Teppo Leinonen ehdottaa vapaaehtoista ruotsia lukiossa mutta ei vielä peruskoulussa. - Kielikysymyksestä tullaan keskustelemaan meidän kongressissamme parin viikon päästä ja silloin lyömme lukkoon uudet suuntaviivat.
Nykytilanteen neljästä suurimmasta nuorisoliitosta ainoastaan Sosiaalidemokraatit eivät halua koskea ruotsiin. - Me olemme melko tyytyväisiä nyt sanoo, puheenjohtaja Heta Välimäki.
Kaikkein dramaattisin julkilausuma kielikysymyksen tiimoilta tuli pari viikkoa sitten perussuomalaisilta nuorilta jotka vaativat, että ruotsi poistetaan kansalliskielenä ja Suomesta tulee yksikielinen.
Se ajatus ei saa tukea muitten nuorisopoliitikkojen joukossa, mutta ajat ovat kuitenkin muuttuneet uskovat useat heistä.
Vaatimukset siitä, että ruotsinkielistä palvelua karsitaan alueilta joissa sitä ei tarvita tulee lisääntymään, ja tullaan menemään tulkkaukseen ja vastaavaan, uskoo Kokoomuksen Teppo Leinonen.
- Ehkä aikaisemmin on vallinnut suurempi yhteisymmärrys siitä, että meillä on kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi. Ja ehkä nuorempi sukupolvi on alkanut kyseenalaistaa sitä, ennenkaikkea Perussuomalaiset, sanoo Vihreiden Erkki Perälä.
http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=171339
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olipahan asiallista tekstiä! Miksi tällaisia juttuja ei julkaista suomenkielisen Ylen puolella?
koskee juuri enemmistöä. Tämä on vuosikausien mittainen homma, että niitä joita asiat koskevat yritetään pitää täydessä pimennossa.
Huvittavinta on se, että radiossa kokoomuksen ja keskustan hemmot puhuivat suomea, se käännettiin ruotsiksi kuuntelijoille ja näemmä svenska ylen sivuille ja nyt taas suomeksi meille suomenkielisille---
http://arenan.yle.fi/audio/523555
Tässä osittain selvällä suomen kielellä...00:40 >
esim. Keskustan Antti Kurvinen..-ei pakkoa suomenruotsalaisten takia
ja kokoomuksen Teppo Leinonen - valmis valinnaiseen ruotsiin lukiossa
Kokoomusnuorten liittokokous parin viikon päästä..
Vihreiden Erkki Perälä myös äänessä..
Taitaa olla pojilla kestitykset edessä, jotta mieli muuttuisi...
Tässä se on tiivistettynä mistä on kysymys. Jos suomenkielisellä poliittisella nuorella on selkeitä linjauksia suomalaiseen kielipolitiikkaan niin "kestitykset" voivat olla melko pian edessä. Varmaankin rkp:läinen harava tunnistaa tällaiset nuoret ja alkaa veljeilemään ja kestitsemään, että tällaiset sopimattomat ajatukset eivät pääsisi ajatuksista tekoihin asti. Siinä tulevat ne kuuluisat ruotsalaiset rahasäätiöt apuun josta ammennetaan niin paljon, että mieli muuttuu.
Vihreiden miesedustajat ovat järkevämpiä kuin tanttaosasto. Naisissa jyllää entinen taistolaiskaksikko Hautala-Hassi. He tykkäävät kaikesta pakosta.
Kokoomusedustajan näkemys on mielenkiintoinen. Monet opettajat haluaisivat pakkoruotsin pois ensiksi peruskoulusta, sitten kenties lukiosta.