Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä:
3. Valhe: Vapaa markkinatalous jakaa hyödyn koko yhteisölle tasaisesti.
Maailma ja Suomi elävät nyt nollasummamarkkinoilla. Toisen voitto on aina toisen häviö. Kataisen väittämä, että ”jonkun menestyminen ei ole keneltäkään pois”, ei siis pidä paikkaansa. Se koskee valtioita, yrityksiä ja yksilöitä.
Markkinoiden ja ostovoiman kasvua kalvaa vielä teknologian kansantulon jakoon kohdistuva ikävä kehitys. Kaikissa teollisuusmaissa on tapahtunut sama kansantulon sisällä tapahtunut muutosilmiö kuin Suomessa. Palkkojen osuus BKT:n sisällä on 90-luvun alusta pudonnut 55 prosentista 45 prosentin tasolle. Pääoma- ja yrittäjätulot ovat rajusti lisääntyneet tuottavuuden nousun seurauksena.
Pääasiassa kokoomuslaisille menevät osingot ovat viimeisten
kymmenen vuoden aikana kymmenkertaistuneet, voitot ja yritysten myyntivoitot kuusinkertaistuneet sekä vuokratulot yli kaksinkertaistuneet.
Ylin tulokymmenys on vienyt puolet kaikesta tulonlisäyksestä, ylin prosentti siitäkin valtaosan. Alimmassa tulokymmenyksessä on tapahtunut joko suhteellista tai absoluuttista köyhtymistä. Keskituloisten ostovoima on polkenut lähes paikallaan.
Suomalaisen työn tuloksista yli puolet valuu osinkoina maan rajojen yli amerikkalaisille rikkaille eikä kotimaisiin investointeihin. Kokoomuslaiset pääoman omistajat ovat sijoittaneet vieraisiin maihin kaksi kertaa enemmän kuin isänmaahan ja niissä työskentelee henkensä pitimiksi jo yli 300 000 työntekijää. Kokoomuslaisten yritysjohtajien suurin innovaatio on ollut viime vuosina siirtää tuotanto Suomesta matalapalkkamaihin jossa työ teetetään orjatyönä.
Tämän kaiken on siunannut entinen ”työväen” presidenttiehdokas Sauli Niinistö. Isänmaallisesta innovaatiosta onkin maksettu Kokoomuksen kannustavuusideologian mukaan kokoomuslaisille johtajille ylisuuret bonukset ja optiot. Seurauksena tuloerot ovat revähtäneet ennätyssuuriksi.
Kun voitot ovat kasautuneet harvoille ja valtio ei saa enää verotuloja tuotannon kasvun suhteessa, sosiaalisia velvoitteita on siirretty valtiolta kunnille. Kuntien talous on laitettu ahdinkoon, koska jo edellisten sinipunahallitusten aikana valtionosuuksia leikattiin niin, että vuonna 2000 ne olivat enää 21,9 prosenttia kuntien budjetista. Vuonna 1990 ne olivat vielä 36,7 prosenttia. Tämän “toivo“-puolueen hallintokaudella hyvinvointipalvelua on ajettu vauhdilla alas. Nyt ne ovat reaalisesti 90-luvun alkupuolen tasolla.
Siksi, että Katainen ja valtiosihteeri Raimo Sailas eivät ymmärrä, osaa tai kykene enää ulosmittaamaan kasvaneesta tuotannosta verotuloja tuotannon kasvun suhteessa hyvinvointipalveluihin. Tämä on sitä kykypuolueen “välittämistä“.
Valtion budjetin pitäisi olla nyt tuotannon kasvuun suhteutettuna 45 miljardin euron asemesta lähes 70 miljardia. Siitä riittäisi valtiolta jaettavaksi kunnillekin jo valtionosuuksia.
Erittäin hyvä kirjoitus!
3. Valhe: Vapaa markkinatalous jakaa hyödyn koko yhteisölle tasaisesti.
Maailma ja Suomi elävät nyt nollasummamarkkinoilla. Toisen voitto on aina toisen häviö. Kataisen väittämä, että ”jonkun menestyminen ei ole keneltäkään pois”, ei siis pidä paikkaansa. Se koskee valtioita, yrityksiä ja yksilöitä.
Markkinoiden ja ostovoiman kasvua kalvaa vielä teknologian kansantulon jakoon kohdistuva ikävä kehitys. Kaikissa teollisuusmaissa on tapahtunut sama kansantulon sisällä tapahtunut muutosilmiö kuin Suomessa. Palkkojen osuus BKT:n sisällä on 90-luvun alusta pudonnut 55 prosentista 45 prosentin tasolle. Pääoma- ja yrittäjätulot ovat rajusti lisääntyneet tuottavuuden nousun seurauksena.
Pääasiassa kokoomuslaisille menevät osingot ovat viimeisten
kymmenen vuoden aikana kymmenkertaistuneet, voitot ja yritysten myyntivoitot kuusinkertaistuneet sekä vuokratulot yli kaksinkertaistuneet.
Ylin tulokymmenys on vienyt puolet kaikesta tulonlisäyksestä, ylin prosentti siitäkin valtaosan. Alimmassa tulokymmenyksessä on tapahtunut joko suhteellista tai absoluuttista köyhtymistä. Keskituloisten ostovoima on polkenut lähes paikallaan.
Suomalaisen työn tuloksista yli puolet valuu osinkoina maan rajojen yli amerikkalaisille rikkaille eikä kotimaisiin investointeihin. Kokoomuslaiset pääoman omistajat ovat sijoittaneet vieraisiin maihin kaksi kertaa enemmän kuin isänmaahan ja niissä työskentelee henkensä pitimiksi jo yli 300 000 työntekijää. Kokoomuslaisten yritysjohtajien suurin innovaatio on ollut viime vuosina siirtää tuotanto Suomesta matalapalkkamaihin jossa työ teetetään orjatyönä.
Tämän kaiken on siunannut entinen ”työväen” presidenttiehdokas Sauli Niinistö. Isänmaallisesta innovaatiosta onkin maksettu Kokoomuksen kannustavuusideologian mukaan kokoomuslaisille johtajille ylisuuret bonukset ja optiot. Seurauksena tuloerot ovat revähtäneet ennätyssuuriksi.
Kun voitot ovat kasautuneet harvoille ja valtio ei saa enää verotuloja tuotannon kasvun suhteessa, sosiaalisia velvoitteita on siirretty valtiolta kunnille. Kuntien talous on laitettu ahdinkoon, koska jo edellisten sinipunahallitusten aikana valtionosuuksia leikattiin niin, että vuonna 2000 ne olivat enää 21,9 prosenttia kuntien budjetista. Vuonna 1990 ne olivat vielä 36,7 prosenttia. Tämän “toivo“-puolueen hallintokaudella hyvinvointipalvelua on ajettu vauhdilla alas. Nyt ne ovat reaalisesti 90-luvun alkupuolen tasolla.
Siksi, että Katainen ja valtiosihteeri Raimo Sailas eivät ymmärrä, osaa tai kykene enää ulosmittaamaan kasvaneesta tuotannosta verotuloja tuotannon kasvun suhteessa hyvinvointipalveluihin. Tämä on sitä kykypuolueen “välittämistä“.
Valtion budjetin pitäisi olla nyt tuotannon kasvuun suhteutettuna 45 miljardin euron asemesta lähes 70 miljardia. Siitä riittäisi valtiolta jaettavaksi kunnillekin jo valtionosuuksia.
Erittäin hyvä kirjoitus!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.