http://www.kotimaa24.fi/uutiset/artikkeli/159
Hihulehti Kotimaa :
"Kotimaa Suolan haastattelema Alister McGrath on aikamme enkä kansainvälisesti tunnetuin apologeetti eli kristinuskon puolestapuhuja. Irlantilaissyntyisen McGrath on Lontoon Kings Collegen professori.
"Uusi ateismi eroaa aikaisemmasta siinä, että se tarjoaa yksinkertaisia ja älyllisesti kepeitä väitteitä, eikä yritäkään kohdella uskontoa reilusti", McGrath sanoo.
Mitenkäs se meni se juttu malkasta omasta silmässä? Kepeitä vastauksia ei ilmeisesti ole taivaaseen astuminen, kielilläpuhuminen, litteä maa, maakeskeisyys, ihmisen luonti pölystä jne jne jne jne jne...
Hihulehti Kotimaa :
"Kotimaa Suolan haastattelema Alister McGrath on aikamme enkä kansainvälisesti tunnetuin apologeetti eli kristinuskon puolestapuhuja. Irlantilaissyntyisen McGrath on Lontoon Kings Collegen professori.
"Uusi ateismi eroaa aikaisemmasta siinä, että se tarjoaa yksinkertaisia ja älyllisesti kepeitä väitteitä, eikä yritäkään kohdella uskontoa reilusti", McGrath sanoo.
Mitenkäs se meni se juttu malkasta omasta silmässä? Kepeitä vastauksia ei ilmeisesti ole taivaaseen astuminen, kielilläpuhuminen, litteä maa, maakeskeisyys, ihmisen luonti pölystä jne jne jne jne jne...
Vastaukset 20
Vanhimmat
Uusi ateismi eroaa aikaisemmasta siinä, että se tarjoaa yksinkertaisia ja älyllisesti kepeitä väitteitä, eikä yritäkään kohdella uskontoa reilusti"
On nuo hihut aika naurettavia, kun joutuvat keksimään uusia termejä, kun ei ole tarjota kunnon argumentteja. Olisikohan tuo ollut McGrtathin aloittama trendi?
Jep. Klassinen uhriksi tekeytyminen ja sitä kautta sympatian kerääminen on kieroille ihmisille ihan arkipäiväistä. Uskovaisten kuoreenvetäytyminen ei eroa tästä mitenkään, paitsi että osa heistä luulee ihan oikeasti olevansa uhreja, vaikka todellisuudessa he kaikki vain valehtelevat itselleen. Miten muutenkaan usko voisi elää kuin juuri omakohtaisilla "todisteilla" (kielilläpuhuminen, näyt jne.), maagisilla saduilla ja uhriksi tekeytymisellä, eli järjen ja liian kipeän todellisuuden poissulkemisella.
McGrath todistaa jälleen kerran uskon olevan juuri niin vakava mielenhäiriö, kuin miltä se näyttääkin.
McGrath ottaa vastaan Raamatun viisauksia tasan samalla tavalla, kuin pattipää kameli, joka jauhaa ruokaansa.
McGrath, joka siis joskus halusi olla jonkinsortin tiedemies, mutta kun ei ollut tarpeeksi älykäs, siirtyi hihhuleiden leiriin. Siellä kun riittää jahka puhuu tarpeeksi typeriä.
Lainaus; "Uusi ateismi eroaa aikaisemmasta siinä, että se tarjoaa yksinkertaisia ja älyllisesti kepeitä väitteitä"
Tyypillistä MGrathia. Itse väittää että jumala loi kaiken ja on ikuinen, ja asia on sillä hyvä, niin silti väittää että ihmiset jotka ihan aidosta haluavat tietää asioista ovat kepeällä pohjalla. Omahyväisyyden paska tuosta miehestä leijuu kotisuomeen saakka.
Lainaus; "eikä yritäkään kohdella uskontoa reilusti", McGrath sanoo."
Uskonto ei ole koskaan kohdellut ketään reilusti. Uskonto ansaitsee sen kohtelun jonka se muille antaa. Kun puhutaan tiedosta ja sen hankinnasta, ei uskonnolla ole siihen mitään annettavaa. Siksi tiedettä kutsutaan tieteeksi, ja hihhulointia teologiaksi.
Ateisti tajuaa Raamatusta yhtä paljon kuin pattipääkoira ruokakupillaan! Katso sen silmiä.
Entäpä jos lukisitte tuon artikkelin Kotimaan Suolasta? Se voinee löytyä kirjastosta, jos sinne tulee Kotimaa-lehti. Sitten voitte paremmin arvioida, mitä McGrath kirjoittaa. Ja jos innostusta löytyy, niin McGrathin teokset ovat yhtälailla julkisesti saatavilla.
- Ateismin lyhyt historia.
- Dawkinsin jumala. Geenit, meemit ja elämän tarkoitus.
- Dawkins-harha? Ateistinen fundamentalismi ja jumalallisen olemassaolon kieltäminen.
Nämä ovat osa nykyistä vuoropuhelua uskonnon ja tieteitten sekä uskonnollisten ja uskonnottomien välillä. McGrath ei todellakaan ole tyhmä mies, vaan osaa oikeasti ajatella. Dawkinsista on sanottava samaa. Kumpikin miehistä lähtee omasta viitekehyksestään käsin ja siitä lähtökohdastaan kirjoittavat. Mitä lie kertoo Dawkinsista, että hän Jumalharhassa kirjoittaa satoja sivuja, mutta McGrathin vastauskirja on reilu sata sivua? Kuluttaako Dawkins turhan paljon tilaa omiin argumentteihinsa, koska ne ovat niin kepeitä, että niitä on pakko perustella laajasti ja siten metelin pitämisellä häivyttää niiden onttous? Onko McGrath kykenemätön antamaan kunnollisia syvästi analysoituja vastineita? Luettuani McGrathin teokset vaikuttaa siltä, että Dawkins levittää paljon virheellistä tietoa ja perustelut ovat onttoja... Pitänee perehtyä Dawkinsiin jossain välissä itsekin, niin voi omin aivoinkin arvioida.
Nykypäivän ateismin, ns. "uusateismin", piirteitä taitaa olla ainakin vastaosapuolen älyllinen väheksyminen. No ongelmansa kullakin.
Lainaus; "Entäpä jos lukisitte tuon artikkelin Kotimaan Suolasta?"
Ei ole saatavilla, joten jää lukematta.
Lainaus; "Ja jos innostusta löytyy, niin McGrathin teokset ovat yhtälailla julkisesti saatavilla.
- Ateismin lyhyt historia.
- Dawkinsin jumala. Geenit, meemit ja elämän tarkoitus.
- Dawkins-harha? Ateistinen fundamentalismi ja jumalallisen olemassaolon kieltäminen."
Näin nopeasti muistellen, jokainen teksti on tullut kahlattua läpi.
Lainaus; "Nämä ovat osa nykyistä vuoropuhelua uskonnon ja tieteitten sekä uskonnollisten ja uskonnottomien välillä"
Siis uskonnollisten auktoriteettien ja muutamien uskonnottomien välillä tarkoitit sanoa?
Lainaus; "McGrath ei todellakaan ole tyhmä mies, vaan osaa oikeasti ajatella"
Totta, McGrath ei ole tyhmä. Moisten valheiden ja paskapuheiden suunnitteluun tarvitaan älliä. McGrath ei pyri vuoropuheluun kenenkään kanssa, vaan toimimaan propagandana uskonnollisille ihmisille.
Lainaus; "Mitä lie kertoo Dawkinsista, että hän Jumalharhassa kirjoittaa satoja sivuja, mutta McGrathin vastauskirja on reilu sata sivua?"
Koska Dawkins perustelee. Hän ei ainoastaan esitä väitteitä kuten McGrath vaan perustelee väitteensä sekä tuo myös viitteet esille. Tähän ei ole oikeastaan mikään uskonnollisuuden puolestu puhunut kirja koskaan pystynyt. McGrath, Puolimatka jne. kaikki jättävät perustelut täysin sivuun ja esittävät ainoastaan väitteitä.
Lainaus; "Pitänee perehtyä Dawkinsiin jossain välissä itsekin, niin voi omin aivoinkin arvioida."
Suosittelen tutustumaan Dawkinsin tuotantoon ainakin muutaman kirjan verran ennen seuraavaa viestiäsi, koska itsekin käytännössä tunnustit ettet edes tiedä mistä puhut, mutta kunhan puhut. Viestisi ja argumenttisi ovat siis näiltä osin nolla.
Lainaus; "Nykypäivän ateismin, ns. "uusateismin", piirteitä taitaa olla ainakin vastaosapuolen älyllinen väheksyminen. No ongelmansa kullakin."
Ei se kait ole uskonnottoman vika jos joku, kuten McGrath on idiootti?
Dawkins on perusteellinen siinä missä McGrath heittää puhdasta diipadaapaa jota ei perustele juuri mitenkään paitsi esittämällä perusteettomia väitteitä.
Lainaus; "Onko McGrath kykenemätön antamaan kunnollisia syvästi analysoituja vastineita?"
Kyllä.
Lainaus; "Luettuani McGrathin teokset vaikuttaa siltä, että Dawkins levittää paljon virheellistä tietoa ja perustelut ovat onttoja.."
Luettuani sekä McGrathin että Dawkinsins tekstejä ja katseltuani heidän välisiään keskusteluja olen tullut tulokseen että McGrath ei kykene muuhun kuin puskan takaa huutelemaan täysin perusteettomia väitteitä. En toki kiellä etteikö jumalharhaiset saisi sitä tarvitsemaansa propagandaa McGrathin toimesta, mutta tosiasiassa Dawkins on aina pyyhkinyt McGrathilla pöytää ja vienyt häntä kuin pässiä narusta.
Katsoppa juutuupista vaikkapa Dawkins vs. McGrath niin huomaat kumpi puhuu tiedosta ja perustellen ja kumpi yrittää vaihtaa aiheita sitä mukaa kun argumentit loppuvat jo ensi metreillä.
Ateismin lyhyen historian. Jo takakannessa hän (tai kustantaja) sortuu kutsumaan ateismia aatteeksi.
Kirja oli muuten aika huono.
Kiitos vastauksista. Parempi, että palaan tähän aiheeseen vasta kun olen perehtynyt joihinkin Dawkinsin teoksiin. Tulee sitä kautta vastapuolen ajatuksia ymmärrettyä ja ehkäpä sitten meikäläisen kaltainen idiootti uskovainenkin jotain älyäisi todellisuudesta. Ainakin sen olen Dawkinsin ajattelusta ymmärtänyt, että uskominen olemattomiin olentoihin merkitsee kriittisen ajattelukyvyn puuttumista ja haluttomuutta ymmärtää todellisuus sellaisena kuin se on. Kriittinen ajattelu merkitsee älykkyyttä ja se halukkuutta ymmärtää objektiivisesti ja selvittää, ajatella. Uskovaiset ovat selvästi tyhmempiä kuin yksikään ateisti, tämä on rehellisesti myönnettävä, yksikään uskovainen ei ole voi olla älykäs.
Tiedätkö Barbapapat? Ne sellaiset satuoliot jotka pystyvät muuntumaan melkein minkälaisiksi tahansa tahtoessaan.
Te uskovaiset olette samanlaisia, mutta ainoastaan henkisellä puolella. Ensin tulet rehvastellen ja muka-perustellen kirjoittamaan piiiiiitkät pätkät mitä lie diipadaapaa, ja sitten kun juttusi vedetään ns. toiletista alas ja vieläpä perustellen, niin sitä niinkuin muuntaudutaan välittömästä marttyyrin rooliin.
Lainaus; "ehkäpä sitten meikäläisen kaltainen idiootti uskovainenkin jotain älyäisi todellisuudesta"
Muista sitten jatkossa, että ihan itse itseäsi kutsuit idiootiksi. Emme me.
"Nykypäivän ateismin, ns. "uusateismin", piirteitä taitaa olla ainakin vastaosapuolen älyllinen väheksyminen. No ongelmansa kullakin."
Minä olen kyllä tutustunut hänen kirjoituksiinsa. Juuri tuo uusateismikin on vain ateismin uudelleen määrittelyä, jotta sitten päästään hakkaamaan olkiukkoa. Esimerkiksi tuo ateismin lyhyt historia on luokattoman huono kirja.
Hehheh... Tunnustan, kirjoitin edellisen viestin ihan piruutani tuohon tyyliin. En ollut marttyyri, vaan uhri. Marttyyri tarkoittaa todistajaa, joka on valmis menemään aatteensa takia kuolemaan vaihtamatta näkemystään tekemättä vastarintaa. Uhriksi heittäytyminen on toista, juuri itsesäälissä rypemistä ja iskujen vastaanottamista sekä itsensä tahallista mollaamista, jolla pyritään vahvistamaan vastapuolta näkemystä ja kiihottamaan tätä entistä kovempiin iskuihin.
Oikeasti et antanut mitään kunnollisia perusteluja viestiini. Heitit ilmaan tavallisia nykyateistiseen tyyliin, juuri uusateistiseen, vastapuolta älyllisesti leimaavia vastauksia. Tunneargumentaatio, yläpuolelle nouseminen, nauraminen... Nostan hattua, että olet vaivautunut lukemaan McGrathin teokset, mutta ymmärsitkö mitä hän kirjoitti. Omalle kohdalleni en sitä voi tehdä, mutta ainakin nyt on hyvä syy ryhtyä lukemaan Dawkinsia.
En tarkoituksella esittänyt ensimmäisessä viestissäni mitään laajoja perusteluja, vaan se oli ajatusten herättäjä. Tässä kohtaa kritisoin rehellisesti joitakin ateisteja omaan katsomukseen kohdistuvasta kritiikin puutteesta. Oma katsomus leimaa lukutapaa niin vahvasti, että vastapuolen viestiä ei oteta vakavasti eikä sitä edes yritetä ymmärtää. Viitekehys tuhoaa sen, ettei vastapuolen lähtökohtia huomioida ja oteta vakavasi. McGrath oli aikoinaan ateisti, luonnontieteistä väitellyt tohtoriksi, myöhemmin teologi (anglikaanisen kirkon pappi myös), perehtynyt kristilliseen teologian kehitykseen ja ajatteluun... McGrath tietää mistä kirjoittaa, koska hän tuntee teologian historian ja ajattelun.
Mitä olen selaillut Dawkinsin Jumalharhaa, olen hämmästellyt siellä täällä olevia laukauksia, joissa on virheellistä faktaa. Teos ei ole missään määrin tieteellinen, vaan ateistinen pamfletti. Joka muuta väittää, niin häntä voi jo nimittää sokeaksi. Tarvitaan kriittisyyttä yhtälailla Dawkinsia kuin McGrathia kohtaan eikä kummankaan kaverin väitteitä pidä tarkastella ilman vakaavaa pohdintaa. Ihmiset sortuvat, uusateistit paljolti, ja myös uskovaiset (varsinkin fundikset), itseindoktrinaatioon. Luetaan jokin teos ja sen huomataan tukevan omaa ajattelua. Sen jälkeen ryhdytään jankkaamaan samoja lauseita uudelleen ja uudelleen ja näin vahvistetaan itsessä olevaa mielikuvaa ja ideologiaa. Tätä kautta muokkautuu itseensä niin vahva katsantokanta, ettei sitä kyetä tarkastelemaan kriittisesti. Esim. Dawkinsin oikeasti hölmön kysymyksen "Kuka suunnitteli suunnittelijan?" toistaminen ei johda mihinkään. Se vahvistaa toistettuna mielikuvaa uskonnon typeryydestä ja rationaalisten perusteiden puuttumisesta. Tosin uskonnollisella uskolla on tiedollinen aines ja uskoon kuuluu järjellinen puoli. Dawkinsin kysymys on kristityille joka tapauksessa outo, miten sellaista voi edes esittää. Siinä on esimerkki Dawkinsin ajattelussa, ainakin yhdestä, kepeydestä.
Lopetan tähän, koska kyllästyttää jankkaaminen. Kunhan aikaa löytyy, tartun Dawkinsin opuksiin ja alan tutustua hänen ajatteluunsa. Viettäkää mukavaa syksyä!
"Heitit ilmaan tavallisia nykyateistiseen tyyliin, juuri uusateistiseen, vastapuolta älyllisesti leimaavia vastauksia. Tunneargumentaatio, yläpuolelle nouseminen, nauraminen... Nostan hattua, että olet vaivautunut lukemaan McGrathin teokset, mutta ymmärsitkö mitä hän kirjoitti."
Miten olikaan se tunneargumentointi?
"Oma katsomus leimaa lukutapaa niin vahvasti, että vastapuolen viestiä ei oteta vakavasti eikä sitä edes yritetä ymmärtää."
Tuollaisesta syyttäminen on vain oikeiden perusteluiden väistämistä, kun oikeasti asiasta puhutaan järjellä. Tosin on ihan selkeästi huomattavissa, että sellainen järjellä keskustelu ei ole useinkaan uskovien kanssa mahdollista. En siis yhtään ihmettele, että turhautumista hieman puretaan ateistien toimesta, kun uskovat usein jankuttavat samaa mantraa (ateisteilla ei moraalille perusteita, ateistien rinnastaminen natseihin/kommunisteihin jne. jne.). Varsinkin McGrathin perustelut ovat tuolla tasolla esimerkiksi siinä Ateismin historia-kirjassa (jo pelkkä ateismin määritelmä menee pahasti pieleen).
"Joka muuta väittää, niin häntä voi jo nimittää sokeaksi."
Hmm: "Oma katsomus leimaa lukutapaa niin vahvasti, että vastapuolen viestiä ei oteta vakavasti eikä sitä edes yritetä ymmärtää."
"Ihmiset sortuvat, uusateistit paljolti"
Määrittele uusateismi. On aika tylsää jauhaa jostain mystisistä uusateisteista, kun niitä ei edes määritellä. Eihän se ehkä ole tunneargumentointia, mutta määritelmäargumentointia kuitenkin, joka on ihan yhtä tyhjänpäiväistä.
"Luetaan jokin teos ja sen huomataan tukevan omaa ajattelua. Sen jälkeen ryhdytään jankkaamaan samoja lauseita uudelleen ja uudelleen ja näin vahvistetaan itsessä olevaa mielikuvaa ja ideologiaa."
Jep, minä olen kyllä huomannut, että monet uskovat tulkitsevat Dawkinsin tekstejä juuri niistä lähtökohdista, että saavat sen mahdollisimman naurettavaksi väännettyä. Mielenkiintoista on, että kun Dawkins on noita tulkintoja korjannut, on jankutus vain jatkunut.
"Dawkinsin oikeasti hölmön kysymyksen "Kuka suunnitteli suunnittelijan?" toistaminen ei johda mihinkään."
Kyllä johtaa, kun tehdään premissi, että kaikella täytyy olla joku luoja. On aivan älytöntä vaatia, että kaikella pitää olla joku luoja ja sitten tehdä poikkeus jumalan kohdalla. Juuri se kysymys paljastaa väitteen tekijän kaksoisstandardin.
"Se vahvistaa toistettuna mielikuvaa uskonnon typeryydestä ja rationaalisten perusteiden puuttumisesta."
Onko premissi siis mielestäsi järkevä?
"Siinä on esimerkki Dawkinsin ajattelussa, ainakin yhdestä, kepeydestä."
Oletko sinä nyt aivan varma vai jäikö sinulta kenties jotain huomaamatta, kun minä ainakin huomasin heti niitä ongelmia.
"Lopetan tähän, koska kyllästyttää jankkaaminen. Kunhan aikaa löytyy, tartun Dawkinsin opuksiin ja alan tutustua hänen ajatteluunsa."
On aika mielenkiintoista, että itse kritisoit Dawkinsia ja kyselet, että olemmeko lukeneet McGrathin kirjoja. Sitten vielä vihjailet, että emme olisi tutustuneet aiheeseen kysymällä "Entä jos lukisitte?" Huomaatko, että tuohon kysymykseen kuuluu jo oletus, että emme ole lukeneet.
No niin, jään odottelemaan todisteisiin perustuvia perustelujasi, kun pelkkä sanahelinä ei oikein toimi.
Onko pattipääkoira muka viisaampi kuin pattipääkameli?
Netistä voi lukea Raamattua ostamatta sitä itselleen. Tässä sulle valmiiksi Uusi Testamentti.
http://www.evl.fi/raamattu/1992/UT.html
Oletko sinä, pattipää, siirtynyt yötonttuilusta päivätonttuiluun? Jutut eivät kuitenkaan ole parantuneet, ehkä sinun pitäisi nukkua enemmän.
ja olen sen lukenut. En kyllä kutsuisi UT:a kirjaksi. Minusta se on kirjakokoelma.
Oletko itse lukenut? Tai edes tätä kohtaa:
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Mark.16.html#k9
Lainaus; "Oikeasti et antanut mitään kunnollisia perusteluja viestiini."
Verrattuna sinun esittämääsi perusteisiin, olin varsin tunnollinen. Älä suotta odota saavasi suklaata takaisin, jos et itse pysty kakkaa kummempaa antamaan.
Lainaus; "Nostan hattua, että olet vaivautunut lukemaan McGrathin teokset, mutta ymmärsitkö mitä hän kirjoitti."
Kyllä, ymmärsin myös sen, että McGrath ei ymmärrä mitä hän kirjoitti.